Uutiset Merien tila

Syvämeri avattu historialliselle "kultaryntäykselle"

Meret kätkevät jättimäisiä mineraalivarantoja, jotka ovat olleet aiemmin saavuttamattomissa.
(A Guy Taking Pictures / cc 2.0)

Maailman merenpohjien mineraalivarantoja hallinnoiva virasto ISA on myöntänyt ensimmäiset viralliset lisenssit kaivostoimintaa valmistelevalle toiminnalle maailman valtamerten pohjissa, kertovat uutislähteet.

Kesän aikana ISA on myöntänyt lupia 1,2 miljoonan neliökilometrin tutkimiseen Atlantin, Intian valtameren ja Tyynen valtameren pohjassa. ISA:n harkinnassa on lisäksi useita lisähakemuksia, sillä avoin haku jatkuu vuoteen 2016.

Syvänmeren kaivostoimintaan keskittyneiden yritysten määrä on kolminkertaistunut viime vuosina, kun teknologian kehittyminen on tehnyt siitä ensimmästä kertaa kaupallisesti kannattavaa. Syvämeren pohjassa tiedetään olevan muun muassa jättimäisiä kulta-, mangaani- ja kuparikeskittymiä, joiden mineraalipitoisuudet ovat moninkymmenkertaisia verrattuna maalta löytyviin keskittymiin.

Muun muassa ISA on aiemmin kuvannut ilmiötä "kultaryntäykseksi" ja käännekohdaksi kansainvälisessä kaivostoiminnassa.

"Uudet löydökset maalla ovat toki mahdollisia, mutta on hyvin epätodennäköistä, että ne ovat millään tapaa tätä mittaluokkaa", maailman suurimpiin sijoitusrahastoihin kuuluvan Franklin Templetonin kaivosasiantuntija Stephen Land kommentoi Citywire-uutispalvelulle viimeisimmän lisenssikierroksen jälkeen.

Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin seuranneet prosessia huolestuneena, sillä niiden mukaan kyseessä on yhden maapallon tuntemattomampiin kuuluvien alueiden kaupallistamistaminen ilman riittäviä turvatakuita tai säännöksiä. Esimerkiksi kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on aiemmin vaatinut maailmanlaajuista sopimusta syvänmeren suojelemiseksi kaivostoiminnalta.

Viimeksi heinäkuussa Biogeosciences-tiedejulkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan syvämeren pohjassa toimivat laitteet voivat tuhota merenpohjan herkkää ekosysteemiä laajalti myös kaivosalueiden ulkopuolella levittämällä hienojakoista sakkaa.

Merien tila talousympäristömeret

Lue myös

Laituri Itämerellä Pohjois-Saksassa.

Suomi toiseksi paras Itämeren suojelussa

Ruotsi suoriutui parhaiten ja Venäjä heikoiten Itämeren suojelussa, selviää ympäristöjärjestö WWF:n selvityksestä. Suojelussa ei olla edetty kuitenkaan toivotulla tavalla, joten kaikilla Itämeren rantavaltioilla riittää petrattavaa.

YK julisti sodan merten muoviroskalle

YK:n #Cleanseas-kampanjan tavoitteena on saada valtiot ja yritykset vähentämään muovijätettä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.