Uutiset Merien tila

Tutkimus: Ilmaston lämpeneminen stressaa valtameriä, päästöjä vähentämällä voidaan ostaa aikaa

Happamoituminen ja hapenpuute uhkaavat maailman valtameriä.
(Kuva: Neville Nel / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli puolet maailman valtameristä kärsii 15 vuoden kuluttua useammasta kuin yhdestä stressitekijästä, mikäli hiilidioksidipäästöt pysyvät nykytasolla, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Muun muassa brittiläisen valtamerien tutkimuskeskuksen NOC:n tekemän tutkimuksen mukaan muutokset vaikuttavat kaikkeen meren elämän pienimmistä kasveista valaisiin asti. Vuoteen 2050 mennessä stressistä kärsii jo noin 86 prosenttia meristä.

Tutkimuksen laskelmien mukaan stressiä merille aiheuttavat ilmaston lämpenemisestä johtuva happamoituminen, hapenpuute sekä lämpeneminen. 15 vuoden kuluttua noin 60 prosenttia valtameristä kärsii yhdestä tai näistä kaikista.

Heidän mukaansa on epäselvää, miten yksilölliset lajit ja ekosysteemit muutoksista selviävät. Tieto olisi olennainen, sillä yksi seitsemästä maailman ihmisestä on riippuvainen valtameristä tärkeimpänä proteiininlähteenään.

Valtamerillä on tutkimuksen mukaan kuitenkin yhä mahdollisuus sopeutua ainakin jossakin määrin muutoksiin. Mikäli hallitusten välisen ilmastopaneelin suosittelemat päästövähennystoimet toteutetaan, valtameret saavat parikymmentä vuotta lisäaikaa, tutkimuksessa kerrotaan.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Merien tila ympäristöilmastonmuutosmeret

Lue myös

Laituri Itämerellä Pohjois-Saksassa.

Suomi toiseksi paras Itämeren suojelussa

Ruotsi suoriutui parhaiten ja Venäjä heikoiten Itämeren suojelussa, selviää ympäristöjärjestö WWF:n selvityksestä. Suojelussa ei olla edetty kuitenkaan toivotulla tavalla, joten kaikilla Itämeren rantavaltioilla riittää petrattavaa.

YK julisti sodan merten muoviroskalle

YK:n #Cleanseas-kampanjan tavoitteena on saada valtiot ja yritykset vähentämään muovijätettä.

Valtamerten sietokyky ylittymässä

Merten kemiallinen tila muuttuu nopeammin kuin koskaan 250 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen suuren sukupuuton jälkeen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.
Kaksi miestä vierekkäin, taustalla Afghanistan 2020 -logo.

Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn avustuskonferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Yli puolet Afganistanin budjetista kattavan kehitysavun ehtona on muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption vastaiseen toimintaan sitoutuminen.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan

Vain runsaat 15 000 pakolaista on tänä vuonna sijoitettu uuteen kotimaahan. Tarvetta olisi 1,4 miljoonalla.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.

Tuoreimmat

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua