Uutiset Merien tila

Suomi toiseksi paras Itämeren suojelussa

Ruotsi suoriutui parhaiten ja Venäjä heikoiten Itämeren suojelussa, selviää ympäristöjärjestö WWF:n selvityksestä. Suojelussa ei olla edetty kuitenkaan toivotulla tavalla, joten kaikilla Itämeren rantavaltioilla riittää petrattavaa.
Laituri Itämerellä Pohjois-Saksassa.
Ilmastonmuutos ylläpitää ja pahentaa Itämeren rehevöitymistä, (Kuva: Jörg Schubert / CC BY 2.0)

Suomi on toiseksi paras Itämeren suojelussa, selviää WWF:n tekemästä arvioinnista. Yhdelläkään Itämeren valtiolla ei ole kuitenkaan syytä paukuttaa henkseleitä, sillä jokaisella maalla on vielä rutkasti parantamisen varaa, järjestö muistuttaa.

Parhaiten Itämeren suojelussa onnistui Ruotsi, huonoiten Venäjä. Toiseksi tullut Suomi onnistui parhaiten merenkulun ympäristöystävällisyyden parantamisessa. Suomi jakoi toisen sijan myös haitallisten aineiden pääsyn vähentämisessä Itämereen.

Itämeren kaikki yhdeksän rantavaltiota allekirjoittivat Itämeren suojeluun tähtäävän toimenpideohjelman vuonna 2007. Valtiot sitoutuivat parantamaan Itämeren tilaa merkittävästi vuoteen 2021 mennessä. Eilen Itämeren valtiot kokoontuivat Brysselissä linjaamaan jo uutta toimenpideohjelmaa vuosille 2021-2030.

Selvityksen mukaan tähän mennessä parhaiten rantavaltiot ovat onnistuneet suojelutoimissa, joilla tähdätään haitallisten kemikaalien vähentämiseen, merialuesuunnittelun parantamiseen sekä Itämeren eläinlajien suojeluun. Sen sijaan Itämeren rehevöitymisen estämiseksi toimet ovat riittämättömät ja suojelun kehitys on varsin hidasta. Jossain määrin meren tila on jopa huonontumassa.

”Nykyisellä vauhdilla näitä sovittuja suojelutoimia ei selvästikään saada toteutettua ennen takarajaksi asetettua vuotta 2021 – saati että Itämeren tila ehtisi parantua siihen mennessä. Itämeri kärsii edelleen monista ympäristöhaitoista, kuten rehevöitymisestä ja haitallisten vieraslajien leviämisestä”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

Vilhusen mukaan tavoiteaikaa ei kuitenkaan kannata siirtää, sillä se veisi huomion pois siltä, että suunnitelman mukaisia suojelutoimia voi vielä toteuttaa ja parantaa kolme vuotta. Nyt olisi aika kirittää.

Eilisessä Itämeri-kokouksessa päätettiin, että tehostettuja toimia tarvitaan erityisesti rehevöitymisen, meren roskaantumisen, vedenalaisen melun, pohjien häiriintymisen ja haitallisten aineiden vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Itämeren alueelle laaditaan Suomen aloitteesta myös ravinteiden kierrätysstrategia.

Merien tila ympäristöilmastonmuutosmeretsaastuminensuojelu WWF Suomi

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi