Uutiset Merien tila

Suomi toiseksi paras Itämeren suojelussa

Ruotsi suoriutui parhaiten ja Venäjä heikoiten Itämeren suojelussa, selviää ympäristöjärjestö WWF:n selvityksestä. Suojelussa ei olla edetty kuitenkaan toivotulla tavalla, joten kaikilla Itämeren rantavaltioilla riittää petrattavaa.
Laituri Itämerellä Pohjois-Saksassa.
Ilmastonmuutos ylläpitää ja pahentaa Itämeren rehevöitymistä, (Kuva: Jörg Schubert / CC BY 2.0)

Suomi on toiseksi paras Itämeren suojelussa, selviää WWF:n tekemästä arvioinnista. Yhdelläkään Itämeren valtiolla ei ole kuitenkaan syytä paukuttaa henkseleitä, sillä jokaisella maalla on vielä rutkasti parantamisen varaa, järjestö muistuttaa.

Parhaiten Itämeren suojelussa onnistui Ruotsi, huonoiten Venäjä. Toiseksi tullut Suomi onnistui parhaiten merenkulun ympäristöystävällisyyden parantamisessa. Suomi jakoi toisen sijan myös haitallisten aineiden pääsyn vähentämisessä Itämereen.

Itämeren kaikki yhdeksän rantavaltiota allekirjoittivat Itämeren suojeluun tähtäävän toimenpideohjelman vuonna 2007. Valtiot sitoutuivat parantamaan Itämeren tilaa merkittävästi vuoteen 2021 mennessä. Eilen Itämeren valtiot kokoontuivat Brysselissä linjaamaan jo uutta toimenpideohjelmaa vuosille 2021-2030.

Selvityksen mukaan tähän mennessä parhaiten rantavaltiot ovat onnistuneet suojelutoimissa, joilla tähdätään haitallisten kemikaalien vähentämiseen, merialuesuunnittelun parantamiseen sekä Itämeren eläinlajien suojeluun. Sen sijaan Itämeren rehevöitymisen estämiseksi toimet ovat riittämättömät ja suojelun kehitys on varsin hidasta. Jossain määrin meren tila on jopa huonontumassa.

”Nykyisellä vauhdilla näitä sovittuja suojelutoimia ei selvästikään saada toteutettua ennen takarajaksi asetettua vuotta 2021 – saati että Itämeren tila ehtisi parantua siihen mennessä. Itämeri kärsii edelleen monista ympäristöhaitoista, kuten rehevöitymisestä ja haitallisten vieraslajien leviämisestä”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

Vilhusen mukaan tavoiteaikaa ei kuitenkaan kannata siirtää, sillä se veisi huomion pois siltä, että suunnitelman mukaisia suojelutoimia voi vielä toteuttaa ja parantaa kolme vuotta. Nyt olisi aika kirittää.

Eilisessä Itämeri-kokouksessa päätettiin, että tehostettuja toimia tarvitaan erityisesti rehevöitymisen, meren roskaantumisen, vedenalaisen melun, pohjien häiriintymisen ja haitallisten aineiden vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Itämeren alueelle laaditaan Suomen aloitteesta myös ravinteiden kierrätysstrategia.

Merien tila ympäristöilmastonmuutosmeretsaastuminensuojelu WWF Suomi

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.

Tuoreimmat

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä
Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin
Suomalaisten kulutuspäästöt ulkoistetaan riskimaihin – Kyselyn mukaan yritykset eivät tiedä alihankintaketjunsa hiilijalanjälkeä