Uutiset Ympäristö

Suurmaatalous valtaa sademetsiä ilman lupia – Tuoreen raportin mukaan Indonesian palmuöljytuotannosta 81 prosenttia on laitonta

Laiton, kaupallinen maatalous on syypää suureen osaan Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan metsäkatoa, selviää Forest Trends -järjestön raportista. Tutkija peräänkuuluttaa tuottajamaiden, mutta myös kuluttajien vastuuta.
Lehmä laiduntaa poltetulla maalla.
Amazonin sademetsää vallataan Brasiliassa karjan laitumiksi polttamalla kasvillisuus. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan alueelta hävisi vuosina 2013–2019 sademetsää suunnilleen Turkin kokoinen alue eli 77 miljoonaa hehtaaria, kertoo Forest Trends -järjestö.

Järjestön tuoreen raportin mukaan kaupallisen maatalouden laajentaminen oli taustalla 60 prosentissa trooppista metsäkatoa, ja 69 prosentissa tapauksista se tehtiin lakeja ja määräyksiä rikkoen.

Lihakarjan, soijan ja palmuöljyn tieltä raivattiin laittomasti vähintään 31,7 miljoonaa hehtaaria trooppisia metsiä seitsemässä vuodessa. Se tarkoittaa vuotuisia 2,7 gigatonnin hiilidioksidipäästöjä, mikä on enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat päästöt Intiassa vuonna 2018.

”Ruuan tuottamiseksi ei tarvitsisi kaataa lisää metsiä”, raportin laadintaa johtanut ekologi Arthur Blundell muistuttaa.

”Valitettavasti metsää ei pidetä taloudellisesti tuottavana, ja siksi sitä hakataan. Teollinen maatalous sen sijaan on tuottoisaa ja rahoittajan näkökulmasta kannattavaa”, sanoo maantieteilijä Eraldo Matricardi Brasilian yliopistosta. Hän ei osallistunut tutkimuksen tekoon.

Afrikassa pienviljelyä

Tutkimusaineisto kattaa 23 maata, ja sen perusteella arvioidaan, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian kontolle tulee 44 prosenttia maailman sademetsien hävikistä. Syynä on kaupallinen maatalous 77 prosentissa tapauksista.

Aasian osuus tropiikin metsäkadosta on 31 prosenttia, ja taustalta löytyy maatalous 76 prosentissa tapauksista.

Afrikassa tapahtui 25 prosenttia sademetsien hävikistä, mutta kaupallinen maatalous on syypää vain kymmenesosaan siitä. Päävastuun kantavat kotitarveviljelijät.

Tutkijat valittavat, että kaikista maista ei ole saatavilla ajantasaista tietoa metsäkadosta.

Matricardi huomauttaa, että metsänhakkuut ovat usein tarpeellisia sosiaalisista ja taloudellisista syistä. Laillisissa hakkuissa kuitenkin noudatetaan tiettyjä sääntöjä, jotka luvaton puunkaato sivuuttaa.

Vastuuta myös kuluttajille

Raportin mukaan esimerkiksi Indonesian palmuöljyntuotannosta 81 prosenttia on laitonta.

Brasiliassa puunkaatoon houkuttavat etenkin naudanlihan ja soijan tuottaminen. Karjan laitumet valtasivat 74 prosenttia ja soija 20 prosenttia hakkuuaukeista. Meksikossa kaupallinen maatalous aiheutti 68 prosenttia metsäkadosta ja tilalle tuli valtavia laidunmaita mutta myös pienempiä viljelyksiä.

Soijan, palmuöljyn sekä naudanlihan ja -nahan ohella metsien kohtaloksi koituvat monet perushyödykkeet, kuten kaakao, raakakumi, kahvi ja maissi.

Tutkimus muistuttaa kuluttajien vastuusta Yhdysvalloissa, Kiinassa, ja Euroopan unionin maissa, jotka ovat tuotteiden suurimpia ostajia.

”Tuottajamaiden pitää vahvistaa lakejaan ja pysäyttää luvaton puunkaato. Mutta myös kuluttajien täytyy varmistaa, etteivät tuotteet liity metsätuhoihin”, Blundell sanoo.

Laittomuus on vallalla, kun puuta kaadetaan maatalouden tieltä. Latinalaisessa Amerikassa lakeja ja määräyksiä rikottiin 88 prosentissa tapauksista. Afrikassa osuus oli 66 ja Aasiassa 41 prosenttia.

Tutkituissa maissa laittomuuden osuus vaihtelee Malesian 37 prosentista Kolumbian 89 prosenttiin ja Meksikon 97 prosenttiin.

Korruptio taustalla

Raportin mukaan laittomuus on seurausta järjestelmän korruptiosta, jossa kunnostautuvat erityisesti Brasilia ja Indonesia.

Jair Bolsonaron tultua presidentiksi Brasilia on sallinut metsänhakkuut alkuperäisasukkaille varatuilla ja suojelluilla alueilla ilman rangaistuksen pelkoa, raportti kertoo.

Indonesiassa korruptoituneet poliitikot myöntävät omaksi hyödykseen yrityksille toimilupia ja yhtiöt välttävät verot ja muut maksut.

Blundell muistuttaa metsäkadon kiinteästä yhteydestä ilmastonmuutokseen.”Emme voi suitsia ilmastonmuutosta tarttumatta laittomiin hakkuisiin, ja niihin emme pääse käsiksi kajoamatta kaupalliseen ruuantuotantoon.”

Matricardi tähdentää, että ilmastonmuutos ei säästä kaupallista maatalouttakaan. ”Joillakin alueilla sateiden väheneminen vaikuttaa suuresti viljelyyn. Kastelu auttaa jonkin aikaa, mutta pitkällä tähtäimellä seuraukset ovat vakavia.”

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettimetsätsuojelu Suomen IPS

Lue myös

Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia