Uutiset Ympäristö

Suurmaatalous valtaa sademetsiä ilman lupia – Tuoreen raportin mukaan Indonesian palmuöljytuotannosta 81 prosenttia on laitonta

Laiton, kaupallinen maatalous on syypää suureen osaan Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan metsäkatoa, selviää Forest Trends -järjestön raportista. Tutkija peräänkuuluttaa tuottajamaiden, mutta myös kuluttajien vastuuta.
Lehmä laiduntaa poltetulla maalla.
Amazonin sademetsää vallataan Brasiliassa karjan laitumiksi polttamalla kasvillisuus. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan alueelta hävisi vuosina 2013–2019 sademetsää suunnilleen Turkin kokoinen alue eli 77 miljoonaa hehtaaria, kertoo Forest Trends -järjestö.

Järjestön tuoreen raportin mukaan kaupallisen maatalouden laajentaminen oli taustalla 60 prosentissa trooppista metsäkatoa, ja 69 prosentissa tapauksista se tehtiin lakeja ja määräyksiä rikkoen.

Lihakarjan, soijan ja palmuöljyn tieltä raivattiin laittomasti vähintään 31,7 miljoonaa hehtaaria trooppisia metsiä seitsemässä vuodessa. Se tarkoittaa vuotuisia 2,7 gigatonnin hiilidioksidipäästöjä, mikä on enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat päästöt Intiassa vuonna 2018.

”Ruuan tuottamiseksi ei tarvitsisi kaataa lisää metsiä”, raportin laadintaa johtanut ekologi Arthur Blundell muistuttaa.

”Valitettavasti metsää ei pidetä taloudellisesti tuottavana, ja siksi sitä hakataan. Teollinen maatalous sen sijaan on tuottoisaa ja rahoittajan näkökulmasta kannattavaa”, sanoo maantieteilijä Eraldo Matricardi Brasilian yliopistosta. Hän ei osallistunut tutkimuksen tekoon.

Afrikassa pienviljelyä

Tutkimusaineisto kattaa 23 maata, ja sen perusteella arvioidaan, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian kontolle tulee 44 prosenttia maailman sademetsien hävikistä. Syynä on kaupallinen maatalous 77 prosentissa tapauksista.

Aasian osuus tropiikin metsäkadosta on 31 prosenttia, ja taustalta löytyy maatalous 76 prosentissa tapauksista.

Afrikassa tapahtui 25 prosenttia sademetsien hävikistä, mutta kaupallinen maatalous on syypää vain kymmenesosaan siitä. Päävastuun kantavat kotitarveviljelijät.

Tutkijat valittavat, että kaikista maista ei ole saatavilla ajantasaista tietoa metsäkadosta.

Matricardi huomauttaa, että metsänhakkuut ovat usein tarpeellisia sosiaalisista ja taloudellisista syistä. Laillisissa hakkuissa kuitenkin noudatetaan tiettyjä sääntöjä, jotka luvaton puunkaato sivuuttaa.

Vastuuta myös kuluttajille

Raportin mukaan esimerkiksi Indonesian palmuöljyntuotannosta 81 prosenttia on laitonta.

Brasiliassa puunkaatoon houkuttavat etenkin naudanlihan ja soijan tuottaminen. Karjan laitumet valtasivat 74 prosenttia ja soija 20 prosenttia hakkuuaukeista. Meksikossa kaupallinen maatalous aiheutti 68 prosenttia metsäkadosta ja tilalle tuli valtavia laidunmaita mutta myös pienempiä viljelyksiä.

Soijan, palmuöljyn sekä naudanlihan ja -nahan ohella metsien kohtaloksi koituvat monet perushyödykkeet, kuten kaakao, raakakumi, kahvi ja maissi.

Tutkimus muistuttaa kuluttajien vastuusta Yhdysvalloissa, Kiinassa, ja Euroopan unionin maissa, jotka ovat tuotteiden suurimpia ostajia.

”Tuottajamaiden pitää vahvistaa lakejaan ja pysäyttää luvaton puunkaato. Mutta myös kuluttajien täytyy varmistaa, etteivät tuotteet liity metsätuhoihin”, Blundell sanoo.

Laittomuus on vallalla, kun puuta kaadetaan maatalouden tieltä. Latinalaisessa Amerikassa lakeja ja määräyksiä rikottiin 88 prosentissa tapauksista. Afrikassa osuus oli 66 ja Aasiassa 41 prosenttia.

Tutkituissa maissa laittomuuden osuus vaihtelee Malesian 37 prosentista Kolumbian 89 prosenttiin ja Meksikon 97 prosenttiin.

Korruptio taustalla

Raportin mukaan laittomuus on seurausta järjestelmän korruptiosta, jossa kunnostautuvat erityisesti Brasilia ja Indonesia.

Jair Bolsonaron tultua presidentiksi Brasilia on sallinut metsänhakkuut alkuperäisasukkaille varatuilla ja suojelluilla alueilla ilman rangaistuksen pelkoa, raportti kertoo.

Indonesiassa korruptoituneet poliitikot myöntävät omaksi hyödykseen yrityksille toimilupia ja yhtiöt välttävät verot ja muut maksut.

Blundell muistuttaa metsäkadon kiinteästä yhteydestä ilmastonmuutokseen.”Emme voi suitsia ilmastonmuutosta tarttumatta laittomiin hakkuisiin, ja niihin emme pääse käsiksi kajoamatta kaupalliseen ruuantuotantoon.”

Matricardi tähdentää, että ilmastonmuutos ei säästä kaupallista maatalouttakaan. ”Joillakin alueilla sateiden väheneminen vaikuttaa suuresti viljelyyn. Kastelu auttaa jonkin aikaa, mutta pitkällä tähtäimellä seuraukset ovat vakavia.”

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettimetsätsuojelu Suomen IPS

Lue myös

Avocadoja kasassa lautasella.

Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus

Monien tärkeiden satokasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Riskinä on, ettei niiden avulla voida enää kehittää esimerkiksi ilmastonmuutosta paremmin sietäviä versioita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi