Uutiset Koronavirus

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.
Suomen lippu ja puun lehtiä
Suomi ei ainakaan vielä ole korottamassa kehitysyhteistyöbudjettia koronaviruksen vuoksi. (Kuva: Fredrik Rubensson / CC BY-SA 2.0)

Suomi tukee ulkoministeriön laskelmien mukaan globaaleja koronaviruksen vastaisia toimia ensivaiheessa noin 31 miljoonalla eurolla.

Summa koostuu kehitysyhteistyömäärärahoista, hallituksen Maailman terveysjärjestölle (WHO) myöntämästä lisärahoituksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön rokotetutkimukseen osoitetuista määrärahoista.

Kehitysyhteistyömäärärahoihin sisältyvistä humanitaarisen avun varoista suunnataan kansainvälisen Punaisen Ristin kautta rahaa Libanonin koronatoimiin sekä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kautta Itä-Afrikkaan yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

UNHCR:n tuki käytetään neljässä maassa: Etiopiassa, Keniassa, Ugandassa ja Tansaniassa pakolaisleirien koronavarautumisen parantamiseksi. Tukea käytetään muun muassa suojavarustehankintoihin, testauskapasiteetin vahvistamiseen sekä vesi- ja sanitaatiopalveluihin.

”Koronavirus leviää kehitysmaissa hitaasti, mutta pandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat jo ehtineet perille. Olemassa olevat kriisit, kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuus ja yhteiskuntajärjestelmän hauraus, eivät ole mihinkään kadonneet, ja yhteiskuntien kantokyky viruksen levitessä tulee olemaan todella koetuksella”, totesi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään medialle järjestetyssä etäinfotilaisuudessa.

Varsinaista uutta rahaa globaalit koronatoimet eivät kuitenkaan sisällä lukuun ottamatta hallituksen päätöstä nostaa WHO:n rahoitus 5,5 miljoonaan euroon.

31 miljoonan euron summaan on laskettu esimerkiksi se, että kansalaisjärjestöt ovat uudelleenjärjestelleet työtään ja siirtäneet koronaviruksen vastaisiin toimiin rahaa lähes kolmen miljoonan euron edestä.

”Se on ihan selvää, että niin sanottua uutta rahaa tämän vuoden budjetissa ei ole, vaan kyse on varojen kohdentamisesta uudelleen. Tällä hetkellä on tärkeintä tehdä nopeita päätöksiä. Olemme lähteneet siitä, että näillä panoksilla päästään ensivaiheessa eteenpäin”, Skinnari sanoi.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala kertoi, ettei uudelleenkohdentamista ole silti toteutettu tekemällä leikkauksia jo olemassa olevista sitoumuksista.

”Päätökset on pystytty tekemään aiemmin sitomattomien määrärahojen puitteissa. Tietyt toiminnot myös hidastuvat tässä tilanteessa, jolloin säästyviä varoja voidaan kohdentaa lisää koronakriisiin”, hän sanoi.

Yleisrahoitusta koronatoimiin

YK on pyytänyt koronaviruksen vastaisiin hätäaputoimiin kehittyvissä maissa noin 1,8:aa miljardia euroa.

Ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Lindroos muistuttaa, että Suomi tukee koronakriisiin liittyviä toimia myös myöntämällä humanitaarisen avun budjetista yleisrahoitusta YK-järjestöille, kuten ruokaohjelma WFP:lle, pakolaisjärjestö UNHCR:lle, palestiinalaispakolaistenjärjestö UNRWA:lle sekä myös Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle.

”Suomen humanitaarisesta avusta yli 40 prosenttia on yleistukea, jota järjestöt voivat vapaasti käyttää esimerkiksi koronatarpeisiin”, hän kertoo puhelinhaastattelussa.

Suomi tukee humanitaarisen avun varoistaan myös YK:n hätäapurahasto CERFiä, joka on ohjannut jo 75 miljoonaa euroa koronatoimiin eri YK-järjestöille.

Myös yleistuki on laskettu mukaan Suomen koronatoimiin.

Eduskunta hyväksyi viime viikolla lisätalousarvion, jossa humanitaariseen apuun ohjataan yhteensä 9,4 miljoonaa euroa lisää. Käyttötarkoituksesta ei ole vielä päätetty, mutta Lindroosin mukaan keskustelua tullaan käymään ainakin opetussektorin tarpeista koronapandemian keskellä.

KoronavirusSuomen kehityspolitiikka katastrofiapukehitysyhteistyöpolitiikkasairaus/lääkintä Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan