Uutiset Koronavirus

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.
Suomen lippu ja puun lehtiä
Suomi ei ainakaan vielä ole korottamassa kehitysyhteistyöbudjettia koronaviruksen vuoksi. (Kuva: Fredrik Rubensson / CC BY-SA 2.0)

Suomi tukee ulkoministeriön laskelmien mukaan globaaleja koronaviruksen vastaisia toimia ensivaiheessa noin 31 miljoonalla eurolla.

Summa koostuu kehitysyhteistyömäärärahoista, hallituksen Maailman terveysjärjestölle (WHO) myöntämästä lisärahoituksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön rokotetutkimukseen osoitetuista määrärahoista.

Kehitysyhteistyömäärärahoihin sisältyvistä humanitaarisen avun varoista suunnataan kansainvälisen Punaisen Ristin kautta rahaa Libanonin koronatoimiin sekä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kautta Itä-Afrikkaan yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

UNHCR:n tuki käytetään neljässä maassa: Etiopiassa, Keniassa, Ugandassa ja Tansaniassa pakolaisleirien koronavarautumisen parantamiseksi. Tukea käytetään muun muassa suojavarustehankintoihin, testauskapasiteetin vahvistamiseen sekä vesi- ja sanitaatiopalveluihin.

”Koronavirus leviää kehitysmaissa hitaasti, mutta pandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat jo ehtineet perille. Olemassa olevat kriisit, kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuus ja yhteiskuntajärjestelmän hauraus, eivät ole mihinkään kadonneet, ja yhteiskuntien kantokyky viruksen levitessä tulee olemaan todella koetuksella”, totesi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään medialle järjestetyssä etäinfotilaisuudessa.

Varsinaista uutta rahaa globaalit koronatoimet eivät kuitenkaan sisällä lukuun ottamatta hallituksen päätöstä nostaa WHO:n rahoitus 5,5 miljoonaan euroon.

31 miljoonan euron summaan on laskettu esimerkiksi se, että kansalaisjärjestöt ovat uudelleenjärjestelleet työtään ja siirtäneet koronaviruksen vastaisiin toimiin rahaa lähes kolmen miljoonan euron edestä.

”Se on ihan selvää, että niin sanottua uutta rahaa tämän vuoden budjetissa ei ole, vaan kyse on varojen kohdentamisesta uudelleen. Tällä hetkellä on tärkeintä tehdä nopeita päätöksiä. Olemme lähteneet siitä, että näillä panoksilla päästään ensivaiheessa eteenpäin”, Skinnari sanoi.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala kertoi, ettei uudelleenkohdentamista ole silti toteutettu tekemällä leikkauksia jo olemassa olevista sitoumuksista.

”Päätökset on pystytty tekemään aiemmin sitomattomien määrärahojen puitteissa. Tietyt toiminnot myös hidastuvat tässä tilanteessa, jolloin säästyviä varoja voidaan kohdentaa lisää koronakriisiin”, hän sanoi.

Yleisrahoitusta koronatoimiin

YK on pyytänyt koronaviruksen vastaisiin hätäaputoimiin kehittyvissä maissa noin 1,8:aa miljardia euroa.

Ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Lindroos muistuttaa, että Suomi tukee koronakriisiin liittyviä toimia myös myöntämällä humanitaarisen avun budjetista yleisrahoitusta YK-järjestöille, kuten ruokaohjelma WFP:lle, pakolaisjärjestö UNHCR:lle, palestiinalaispakolaistenjärjestö UNRWA:lle sekä myös Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle.

”Suomen humanitaarisesta avusta yli 40 prosenttia on yleistukea, jota järjestöt voivat vapaasti käyttää esimerkiksi koronatarpeisiin”, hän kertoo puhelinhaastattelussa.

Suomi tukee humanitaarisen avun varoistaan myös YK:n hätäapurahasto CERFiä, joka on ohjannut jo 75 miljoonaa euroa koronatoimiin eri YK-järjestöille.

Myös yleistuki on laskettu mukaan Suomen koronatoimiin.

Eduskunta hyväksyi viime viikolla lisätalousarvion, jossa humanitaariseen apuun ohjataan yhteensä 9,4 miljoonaa euroa lisää. Käyttötarkoituksesta ei ole vielä päätetty, mutta Lindroosin mukaan keskustelua tullaan käymään ainakin opetussektorin tarpeista koronapandemian keskellä.

KoronavirusSuomen kehityspolitiikka katastrofiapukehitysyhteistyöpolitiikkasairaus/lääkintä Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria