Uutiset Koronavirus

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.
Suomen lippu ja puun lehtiä
Suomi ei ainakaan vielä ole korottamassa kehitysyhteistyöbudjettia koronaviruksen vuoksi. (Kuva: Fredrik Rubensson / CC BY-SA 2.0)

Suomi tukee ulkoministeriön laskelmien mukaan globaaleja koronaviruksen vastaisia toimia ensivaiheessa noin 31 miljoonalla eurolla.

Summa koostuu kehitysyhteistyömäärärahoista, hallituksen Maailman terveysjärjestölle (WHO) myöntämästä lisärahoituksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön rokotetutkimukseen osoitetuista määrärahoista.

Kehitysyhteistyömäärärahoihin sisältyvistä humanitaarisen avun varoista suunnataan kansainvälisen Punaisen Ristin kautta rahaa Libanonin koronatoimiin sekä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kautta Itä-Afrikkaan yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

UNHCR:n tuki käytetään neljässä maassa: Etiopiassa, Keniassa, Ugandassa ja Tansaniassa pakolaisleirien koronavarautumisen parantamiseksi. Tukea käytetään muun muassa suojavarustehankintoihin, testauskapasiteetin vahvistamiseen sekä vesi- ja sanitaatiopalveluihin.

”Koronavirus leviää kehitysmaissa hitaasti, mutta pandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat jo ehtineet perille. Olemassa olevat kriisit, kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuus ja yhteiskuntajärjestelmän hauraus, eivät ole mihinkään kadonneet, ja yhteiskuntien kantokyky viruksen levitessä tulee olemaan todella koetuksella”, totesi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään medialle järjestetyssä etäinfotilaisuudessa.

Varsinaista uutta rahaa globaalit koronatoimet eivät kuitenkaan sisällä lukuun ottamatta hallituksen päätöstä nostaa WHO:n rahoitus 5,5 miljoonaan euroon.

31 miljoonan euron summaan on laskettu esimerkiksi se, että kansalaisjärjestöt ovat uudelleenjärjestelleet työtään ja siirtäneet koronaviruksen vastaisiin toimiin rahaa lähes kolmen miljoonan euron edestä.

”Se on ihan selvää, että niin sanottua uutta rahaa tämän vuoden budjetissa ei ole, vaan kyse on varojen kohdentamisesta uudelleen. Tällä hetkellä on tärkeintä tehdä nopeita päätöksiä. Olemme lähteneet siitä, että näillä panoksilla päästään ensivaiheessa eteenpäin”, Skinnari sanoi.

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala kertoi, ettei uudelleenkohdentamista ole silti toteutettu tekemällä leikkauksia jo olemassa olevista sitoumuksista.

”Päätökset on pystytty tekemään aiemmin sitomattomien määrärahojen puitteissa. Tietyt toiminnot myös hidastuvat tässä tilanteessa, jolloin säästyviä varoja voidaan kohdentaa lisää koronakriisiin”, hän sanoi.

Yleisrahoitusta koronatoimiin

YK on pyytänyt koronaviruksen vastaisiin hätäaputoimiin kehittyvissä maissa noin 1,8:aa miljardia euroa.

Ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Lindroos muistuttaa, että Suomi tukee koronakriisiin liittyviä toimia myös myöntämällä humanitaarisen avun budjetista yleisrahoitusta YK-järjestöille, kuten ruokaohjelma WFP:lle, pakolaisjärjestö UNHCR:lle, palestiinalaispakolaistenjärjestö UNRWA:lle sekä myös Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle.

”Suomen humanitaarisesta avusta yli 40 prosenttia on yleistukea, jota järjestöt voivat vapaasti käyttää esimerkiksi koronatarpeisiin”, hän kertoo puhelinhaastattelussa.

Suomi tukee humanitaarisen avun varoistaan myös YK:n hätäapurahasto CERFiä, joka on ohjannut jo 75 miljoonaa euroa koronatoimiin eri YK-järjestöille.

Myös yleistuki on laskettu mukaan Suomen koronatoimiin.

Eduskunta hyväksyi viime viikolla lisätalousarvion, jossa humanitaariseen apuun ohjataan yhteensä 9,4 miljoonaa euroa lisää. Käyttötarkoituksesta ei ole vielä päätetty, mutta Lindroosin mukaan keskustelua tullaan käymään ainakin opetussektorin tarpeista koronapandemian keskellä.

KoronavirusSuomen kehityspolitiikka katastrofiapukehitysyhteistyöpolitiikkasairaus/lääkintä Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”