Uutiset Koronaviruspandemia

Koronaviruspandemia voi nostaa humanitaarisen avun tarpeen ennätyskorkeaksi – YK on saanut tarvitsemastaan summasta kokoon alle kolmanneksen

YK pyytää lisärahaa koronapandemian torjumiseksi köyhimmissä maissa. Suomi osallistuu koronatoimiin muun muassa myöntämällä lisärahoitusta YK:n tasa-arvojärjestölle ja väestörahastolle.
Mies kuvattuna tv-näytöllä.
Suomi tukee Maailman terveysjärjestöä koronaviruspandemian takia. Kuvassa järjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

YK-järjestöt tarvitsevat yhä lisärahaa pystyäkseen vastaamaan koronaviruspandemian vaikutuksiin köyhimmissä maissa.

YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHA ja muut järjestöt kertovat tällä viikolla julkaistussa avoimessa kirjeessä, että YK:n maaliskuussa pyytämästä kahdesta miljardista dollarista (1,85 miljardia euroa) on saatu kasaan vasta runsas neljännes. Keskiviikkoaamuun mennessä summa oli noussut noin 603 miljoonaan dollariin (557 miljoonaa euroa).

Varoja tarvitaan pandemian leviämisen hidastamiseksi, ihmisten elinkeinojen suojelemiseksi sekä erityisen haavoittuvien ihmisten, kuten pakolaisten, tukemiseksi kaikkein köyhimmissä maissa. Järjestöt vetosivat hallituksiin sen puolesta, että rahoitusta vielä lisättäisiin.

”Olette olleet nopeita ja anteliaita rahoituksessanne ja parantaneet niiden elinehtoja, jotka kärsivät jo sodasta, köyhyydestä ja ilmastonmuutoksesta – etenkin aikana, jona oma väestönne kärsii viruksen vaikutuksista. -- Mutta enemmän pitää tehdä”, kirjeessä todetaan.

Hätäavun tarve oli ennätyssuuri jo ennen koronavirusta. Nyt pandemian vaikutukset ovat alkaneet jo näkyä: esimerkiksi Maailman ruokaohjelma kertoi eilen, että akuutista ruokapulasta kärsivien määrä voi koronaviruksen takia lähes kaksinkertaistua 265 miljoonaan. Maailmanpankin asiantuntijat taas ovat arvioineet, että köyhyys voi lisääntyä koronaviruksen takia ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen.

Myös Suomen kehityspoliittinen toimikunta (KPT) varoitti eilen, että koronaviruspandemia voi nostaa humanitaarisen avun tarpeen jälleen ennätyskorkeaksi.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID-verkoston yliopistoista.

Sen eilen julkaistun raportin mukaan tukea koronaviruksen hoitamiseksi pitäisi lisätä. Koronavirus voi kuitenkin pahentaa jo olemassa olevia kriisejä, joten tukea myöskään muille kriisialueille ei pitäisi vähentää eikä lisäystä pitäisi ottaa muustakaan kehitysrahoituksesta.

”On tärkeää, että Suomi jatkaa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja pitää jo aiemmat humanitaariset operaatiot käynnissä. Lisäksi Suomen ja kansainvälisen yhteisön on varauduttava samanaikaisesti uusiin humanitaarisiin katastrofeihin, kun koronavirus leviää”, KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr) korostaa tiedotteessa.

Ulkoministeriö on kertonut lisäävänsä rahoitusta koronaviruksen takia Maailman terveysjärjestölle WHO:lle sekä väestörahasto UNFPA:lle ja tasa-arvojärjestö UN Womenille.

Lisäksi Suomi osallistuu koronaviruksen aiheuttaman pandemian torjumiseen muun muassa tukemalla YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n toimintaa Itä-Afrikassa ja Punaisen Ristin federaation operaatiota Libanonissa.

Koronaviruspandemia avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöYKterveyssairaus/lääkintä Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
YK:n erityisedustaja Victoria Gamba lehdistötilaisuudessa

YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta

Lapsiin on kohdistunut Jemenin sodassa yli 8 500 vakavaa rikkomusta. YK:n erityisedustaja vaatii konfliktin osapuolia suojelemaan lapsia.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.