Uutiset Koronaviruspandemia

Koronaviruspandemia voi nostaa humanitaarisen avun tarpeen ennätyskorkeaksi – YK on saanut tarvitsemastaan summasta kokoon alle kolmanneksen

YK pyytää lisärahaa koronapandemian torjumiseksi köyhimmissä maissa. Suomi osallistuu koronatoimiin muun muassa myöntämällä lisärahoitusta YK:n tasa-arvojärjestölle ja väestörahastolle.
Mies kuvattuna tv-näytöllä.
Suomi tukee Maailman terveysjärjestöä koronaviruspandemian takia. Kuvassa järjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

YK-järjestöt tarvitsevat yhä lisärahaa pystyäkseen vastaamaan koronaviruspandemian vaikutuksiin köyhimmissä maissa.

YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHA ja muut järjestöt kertovat tällä viikolla julkaistussa avoimessa kirjeessä, että YK:n maaliskuussa pyytämästä kahdesta miljardista dollarista (1,85 miljardia euroa) on saatu kasaan vasta runsas neljännes. Keskiviikkoaamuun mennessä summa oli noussut noin 603 miljoonaan dollariin (557 miljoonaa euroa).

Varoja tarvitaan pandemian leviämisen hidastamiseksi, ihmisten elinkeinojen suojelemiseksi sekä erityisen haavoittuvien ihmisten, kuten pakolaisten, tukemiseksi kaikkein köyhimmissä maissa. Järjestöt vetosivat hallituksiin sen puolesta, että rahoitusta vielä lisättäisiin.

”Olette olleet nopeita ja anteliaita rahoituksessanne ja parantaneet niiden elinehtoja, jotka kärsivät jo sodasta, köyhyydestä ja ilmastonmuutoksesta – etenkin aikana, jona oma väestönne kärsii viruksen vaikutuksista. -- Mutta enemmän pitää tehdä”, kirjeessä todetaan.

Hätäavun tarve oli ennätyssuuri jo ennen koronavirusta. Nyt pandemian vaikutukset ovat alkaneet jo näkyä: esimerkiksi Maailman ruokaohjelma kertoi eilen, että akuutista ruokapulasta kärsivien määrä voi koronaviruksen takia lähes kaksinkertaistua 265 miljoonaan. Maailmanpankin asiantuntijat taas ovat arvioineet, että köyhyys voi lisääntyä koronaviruksen takia ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen.

Myös Suomen kehityspoliittinen toimikunta (KPT) varoitti eilen, että koronaviruspandemia voi nostaa humanitaarisen avun tarpeen jälleen ennätyskorkeaksi.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID-verkoston yliopistoista.

Sen eilen julkaistun raportin mukaan tukea koronaviruksen hoitamiseksi pitäisi lisätä. Koronavirus voi kuitenkin pahentaa jo olemassa olevia kriisejä, joten tukea myöskään muille kriisialueille ei pitäisi vähentää eikä lisäystä pitäisi ottaa muustakaan kehitysrahoituksesta.

”On tärkeää, että Suomi jatkaa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja pitää jo aiemmat humanitaariset operaatiot käynnissä. Lisäksi Suomen ja kansainvälisen yhteisön on varauduttava samanaikaisesti uusiin humanitaarisiin katastrofeihin, kun koronavirus leviää”, KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr) korostaa tiedotteessa.

Ulkoministeriö on kertonut lisäävänsä rahoitusta koronaviruksen takia Maailman terveysjärjestölle WHO:lle sekä väestörahasto UNFPA:lle ja tasa-arvojärjestö UN Womenille.

Lisäksi Suomi osallistuu koronaviruksen aiheuttaman pandemian torjumiseen muun muassa tukemalla YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n toimintaa Itä-Afrikassa ja Punaisen Ristin federaation operaatiota Libanonissa.

Koronaviruspandemia avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöYKterveyssairaus/lääkintä Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Naisia ja lapsia torilla myymässä mangoja ja kookospähkinöitä.

Epäluottamus ruokkii rokotekielteisyyttä Papua-Uudessa-Guineassa

Rokotteista kieltäytyminen johtuu kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista. Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa lisäksi terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus.
Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Nainen istumassa puolilähikuvassa.

Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh

Massachusettsin yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh on seurannut, kuinka rikkaat valtiot ovat haalineet suurimman osan koronarokotteista itselleen samalla, kun köyhät maat ovat jääneet suurelta osin ilman. Hänen mielestään patentit pitäisi vapauttaa ja rokotteisiin liittyvää tietotaitoa ja teknologiaa jakaa, jotta rokotteita riittäisi kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään