Uutiset Koronavirus

Koronaviruspandemia voi nostaa humanitaarisen avun tarpeen ennätyskorkeaksi – YK on saanut tarvitsemastaan summasta kokoon alle kolmanneksen

YK pyytää lisärahaa koronapandemian torjumiseksi köyhimmissä maissa. Suomi osallistuu koronatoimiin muun muassa myöntämällä lisärahoitusta YK:n tasa-arvojärjestölle ja väestörahastolle.
Mies kuvattuna tv-näytöllä.
Suomi tukee Maailman terveysjärjestöä koronaviruspandemian takia. Kuvassa järjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

YK-järjestöt tarvitsevat yhä lisärahaa pystyäkseen vastaamaan koronaviruspandemian vaikutuksiin köyhimmissä maissa.

YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHA ja muut järjestöt kertovat tällä viikolla julkaistussa avoimessa kirjeessä, että YK:n maaliskuussa pyytämästä kahdesta miljardista dollarista (1,85 miljardia euroa) on saatu kasaan vasta runsas neljännes. Keskiviikkoaamuun mennessä summa oli noussut noin 603 miljoonaan dollariin (557 miljoonaa euroa).

Varoja tarvitaan pandemian leviämisen hidastamiseksi, ihmisten elinkeinojen suojelemiseksi sekä erityisen haavoittuvien ihmisten, kuten pakolaisten, tukemiseksi kaikkein köyhimmissä maissa. Järjestöt vetosivat hallituksiin sen puolesta, että rahoitusta vielä lisättäisiin.

”Olette olleet nopeita ja anteliaita rahoituksessanne ja parantaneet niiden elinehtoja, jotka kärsivät jo sodasta, köyhyydestä ja ilmastonmuutoksesta – etenkin aikana, jona oma väestönne kärsii viruksen vaikutuksista. -- Mutta enemmän pitää tehdä”, kirjeessä todetaan.

Hätäavun tarve oli ennätyssuuri jo ennen koronavirusta. Nyt pandemian vaikutukset ovat alkaneet jo näkyä: esimerkiksi Maailman ruokaohjelma kertoi eilen, että akuutista ruokapulasta kärsivien määrä voi koronaviruksen takia lähes kaksinkertaistua 265 miljoonaan. Maailmanpankin asiantuntijat taas ovat arvioineet, että köyhyys voi lisääntyä koronaviruksen takia ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen.

Myös Suomen kehityspoliittinen toimikunta (KPT) varoitti eilen, että koronaviruspandemia voi nostaa humanitaarisen avun tarpeen jälleen ennätyskorkeaksi.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID-verkoston yliopistoista.

Sen eilen julkaistun raportin mukaan tukea koronaviruksen hoitamiseksi pitäisi lisätä. Koronavirus voi kuitenkin pahentaa jo olemassa olevia kriisejä, joten tukea myöskään muille kriisialueille ei pitäisi vähentää eikä lisäystä pitäisi ottaa muustakaan kehitysrahoituksesta.

”On tärkeää, että Suomi jatkaa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja pitää jo aiemmat humanitaariset operaatiot käynnissä. Lisäksi Suomen ja kansainvälisen yhteisön on varauduttava samanaikaisesti uusiin humanitaarisiin katastrofeihin, kun koronavirus leviää”, KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr) korostaa tiedotteessa.

Ulkoministeriö on kertonut lisäävänsä rahoitusta koronaviruksen takia Maailman terveysjärjestölle WHO:lle sekä väestörahasto UNFPA:lle ja tasa-arvojärjestö UN Womenille.

Lisäksi Suomi osallistuu koronaviruksen aiheuttaman pandemian torjumiseen muun muassa tukemalla YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n toimintaa Itä-Afrikassa ja Punaisen Ristin federaation operaatiota Libanonissa.

Koronavirus avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöYKterveyssairaus/lääkintä Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”