Uutiset

Humanitaarisen avun tarve on ollut tänä vuonna ennennäkemätön – YK:n ennakkoarvio ylittyi

Avuntarvitsijoiden määrä on noussut 166,5 miljoonaan ihmiseen. Taustalla on on ilmaston muuttuminen, tartuntatautien leviäminen ja kiihtyvät alueelliset sotilaalliset konfliktit.
Ihmisiä kantamassa tavaroita
Trooppinen sykloni Idai runnoi keväällä Mosambikin Sofalan provinssin Berian lähes maan tasalle. Asukkaiden enemmistö joutui aloittamaan uudelleenrakennusta häthätää pystyyn pannuissa leireissä. (Kuva: Andre Catuera / IPS)

(IPS) -- Odottamattoman suuri määrä ihmisiä on tänä vuonna joutunut kriisien kurimukseen. Luvut ovat ylittäneet YK:n ennakkoarvion, kertoo joulukuun alussa julkaistu katsaus humanitaarisen avun globaaliin tarpeesta, Global Humanitarian Overview.

Viime vuoden vastaavan raportin julkaisuaikaan 131,7 miljoonaa ihmistä oli humanitaarisen avun tarpeessa ja 93,6 miljoonaa sitä myös sai. Nyt tarvitsijoita on 166,5 miljoonaa ja saajia 117,4 miljoonaa.

Pääasiallisia syitä avun tarpeeseen olivat ilmaston muuttuminen, tartuntatautien odottamaton leviäminen ja kiihtyvät alueelliset sotilaalliset konfliktit.

”Nämä kaikki yhdessä ovat tänä vuonna nostaneet humanitaarisen avun tarpeen ennennäkemättömälle tasolle”, Zoe Paxton YK:n humanitaaristen asioiden toimistosta sanoo. ”Nykyinen geopoliittinen tilanne merkitsee sitä, että konfliktit pitkittyvät ja kiihtyvät. Taistelijat kunnioittavat kansainvälisiä lakeja alati vähemmän.”

Konfliktin keskelle joutuneisiin vaikuttaa koko joukko tilannetta vielä huonontavia seikkoja: pakkomuutto kotiseudulta, nälkä, psykososiaaliset traumat sekä elinkeinojen, koulujen ja terveyspalveluiden menettäminen – sen lisäksi, että taistelut, pommitukset ja muu väkivalta suoraan uhkaavat heidän turvallisuuttaan.

Paxton sanoo, että myös ilmastonmuutos vaikuttaa suhteettoman paljon jo muutenkin haavoittuviin ja köyhiin väestönosiin. ”Kahdestakymmenestä ilmastonmuutokselle haavoittuvimmasta maasta yksitoista on anonut humanitaarista apua seitsemänä viime vuotena. Meidän täytyy paremmin priorisoida ilmastonmuutokseen sopeutuminen osana humanitaarista toimintaa.”

Miljoonien lasten mielenterveys järkkyy

Raportissa kiinnitetään huomiota myös huoleen avuntarvitsijoiden mielenterveydestä. Raportin mukaan yksi viidestä konfliktialueilla elävästä kärsii jonkinlaisesta mielenterveyden häiriöstä.

Erittäin väkivaltaisten konfliktien lukumäärä on kasvanut viime vuoden 36:sta tämän vuoden 41:een. WHO:n kesäkuisen raportin mukaan noin yhdellätoista prosentilla konfliktialueilla viimeiset kymmenen vuotta eläneistä ihmisistä on vakavia tai kohtalaisia mielenterveyden ongelmia.

Vaikka mielenterveysasiat mainitaan raportissa, ne pysyvät monilla alueilla yhä aliraportoituina tai alidokumentoituina. Esimerkiksi Afganistanista raportissa sanotaan, että ”ainakin yhdellätoista prosentilla väestöstä arvioidaan olevan ruumiillinen vamma, kun taas suuruudeltaan tuntematon määrä ihmisiä kärsii mielenterveysongelmista seurauksena jatkuvasta konfliktille altistumisesta”.

Suurimman taakan todennäköisesti kantavat lapset. Raportissa arvioidaan, että 24 miljoonaa jonkinlaisen konfliktin keskellä elävää lasta tulee kokemaan jonkin mielenterveyshäiriön, joka vaatii lääketieteellistä tukea.

Uhrien valtava enemmistö ei saa hoitoa. Lisäksi se, onko hoitoa tarjolla vai ei, riippuu usein lahjoittajien tai kenttätyötä tekevissä järjestöissä työskentelevien ihmisten intresseistä. Avun saaminen on toisin sanoen sangen mielivaltaista, vaikka avuntarve sinänsä onkin hyvin tiedossa.

avustustyökatastrofiapukonfliktiluonnonkatastrofit Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.