Uutiset

Humanitaarisen avun tarve on ollut tänä vuonna ennennäkemätön – YK:n ennakkoarvio ylittyi

Avuntarvitsijoiden määrä on noussut 166,5 miljoonaan ihmiseen. Taustalla on on ilmaston muuttuminen, tartuntatautien leviäminen ja kiihtyvät alueelliset sotilaalliset konfliktit.
Ihmisiä kantamassa tavaroita
Trooppinen sykloni Idai runnoi keväällä Mosambikin Sofalan provinssin Berian lähes maan tasalle. Asukkaiden enemmistö joutui aloittamaan uudelleenrakennusta häthätää pystyyn pannuissa leireissä. (Kuva: Andre Catuera / IPS)

(IPS) -- Odottamattoman suuri määrä ihmisiä on tänä vuonna joutunut kriisien kurimukseen. Luvut ovat ylittäneet YK:n ennakkoarvion, kertoo joulukuun alussa julkaistu katsaus humanitaarisen avun globaaliin tarpeesta, Global Humanitarian Overview.

Viime vuoden vastaavan raportin julkaisuaikaan 131,7 miljoonaa ihmistä oli humanitaarisen avun tarpeessa ja 93,6 miljoonaa sitä myös sai. Nyt tarvitsijoita on 166,5 miljoonaa ja saajia 117,4 miljoonaa.

Pääasiallisia syitä avun tarpeeseen olivat ilmaston muuttuminen, tartuntatautien odottamaton leviäminen ja kiihtyvät alueelliset sotilaalliset konfliktit.

”Nämä kaikki yhdessä ovat tänä vuonna nostaneet humanitaarisen avun tarpeen ennennäkemättömälle tasolle”, Zoe Paxton YK:n humanitaaristen asioiden toimistosta sanoo. ”Nykyinen geopoliittinen tilanne merkitsee sitä, että konfliktit pitkittyvät ja kiihtyvät. Taistelijat kunnioittavat kansainvälisiä lakeja alati vähemmän.”

Konfliktin keskelle joutuneisiin vaikuttaa koko joukko tilannetta vielä huonontavia seikkoja: pakkomuutto kotiseudulta, nälkä, psykososiaaliset traumat sekä elinkeinojen, koulujen ja terveyspalveluiden menettäminen – sen lisäksi, että taistelut, pommitukset ja muu väkivalta suoraan uhkaavat heidän turvallisuuttaan.

Paxton sanoo, että myös ilmastonmuutos vaikuttaa suhteettoman paljon jo muutenkin haavoittuviin ja köyhiin väestönosiin. ”Kahdestakymmenestä ilmastonmuutokselle haavoittuvimmasta maasta yksitoista on anonut humanitaarista apua seitsemänä viime vuotena. Meidän täytyy paremmin priorisoida ilmastonmuutokseen sopeutuminen osana humanitaarista toimintaa.”

Miljoonien lasten mielenterveys järkkyy

Raportissa kiinnitetään huomiota myös huoleen avuntarvitsijoiden mielenterveydestä. Raportin mukaan yksi viidestä konfliktialueilla elävästä kärsii jonkinlaisesta mielenterveyden häiriöstä.

Erittäin väkivaltaisten konfliktien lukumäärä on kasvanut viime vuoden 36:sta tämän vuoden 41:een. WHO:n kesäkuisen raportin mukaan noin yhdellätoista prosentilla konfliktialueilla viimeiset kymmenen vuotta eläneistä ihmisistä on vakavia tai kohtalaisia mielenterveyden ongelmia.

Vaikka mielenterveysasiat mainitaan raportissa, ne pysyvät monilla alueilla yhä aliraportoituina tai alidokumentoituina. Esimerkiksi Afganistanista raportissa sanotaan, että ”ainakin yhdellätoista prosentilla väestöstä arvioidaan olevan ruumiillinen vamma, kun taas suuruudeltaan tuntematon määrä ihmisiä kärsii mielenterveysongelmista seurauksena jatkuvasta konfliktille altistumisesta”.

Suurimman taakan todennäköisesti kantavat lapset. Raportissa arvioidaan, että 24 miljoonaa jonkinlaisen konfliktin keskellä elävää lasta tulee kokemaan jonkin mielenterveyshäiriön, joka vaatii lääketieteellistä tukea.

Uhrien valtava enemmistö ei saa hoitoa. Lisäksi se, onko hoitoa tarjolla vai ei, riippuu usein lahjoittajien tai kenttätyötä tekevissä järjestöissä työskentelevien ihmisten intresseistä. Avun saaminen on toisin sanoen sangen mielivaltaista, vaikka avuntarve sinänsä onkin hyvin tiedossa.

avustustyökatastrofiapukonfliktiluonnonkatastrofit Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi