Uutiset Hlbti-oikeudet Suomessa

Suomi on Euroopan 5. paras maa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa

Suomen sijoitus on noussut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen järjestön ILGA:n vertailussa, mutta muualla Euroopassa edistys on hidastunut, järjestö varoittaa.
Gay pride -kulkueen osallistujia
Suomi on kohentanut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, mutta parantamisen varaa on yhä. Kuva gay pride -kulkueesta Helsingissä vuonna 2017. (Kuva: Julian Virsu / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi toteuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (hlbti) oikeuksia 73-prosenttisesti, selviää hlbti-oikeuksien eurooppalaisen kattojärjestön ILGA-Europen tuoreesta selvityksestä.

Suomi sijoittuu 49 maan vertailussa sijalle viisi. Viime vuonna sijoitus oli 7:s.

Suomi saa raportissa kiitosta voimaan astuneesta tasa-arvoisesta avioliittolainsäädännöstä sekä useista ”kiinnostavista” keskusteluista, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaaliturvatunnuksen sukupuolikategorioihin. Myös äitiyslain muutos on pantu merkille.

Suomen kuitenkin sijoitusta alentaa esimerkiksi translaki, joka vaatii sterilisointia edellytyksenä sukupuolen juridiselle tunnustamiselle. Suomea suositellaan muuttamaan lakia, kieltämään intersukupuolisten lasten kosmeettiset leikkaukset sekä luomaan kansallisen toimintasuunnitelman hlbti-ryhmien oikeuksien edistämiseksi.

”Suomi on parantanut sijoitustaan Euroopan sateenkaarirankingissa askel askeleelta, mutta parannettavaa on edelleen lähes jokaisella osa-alueella. Erillisellä, riittävästi resursoidulla lhbtiq-toimintaohjelmalla voitaisiin tehdä tavoitteellista oikeuksien parantamista ja ottaa kerralla harppaus kohti sataa prosenttia”, toteaa raporttia kommentoinut Suomen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestön Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

ILGA:n arvioimia kategorioita raportissa ovat syrjimättömyys, oikeus perheeseen, vihapuhe ja viharikokset, juridinen tunnustaminen, kansalaisyhteiskunnan tila sekä turva. Suomi on toteuttanut täydet sata prosenttia ILGA:n suosituksista kansalaisyhteiskunnan kohdalla mutta juridisessa tunnustamisessa vain 43 prosenttia.

Indeksin ykkösenä on kolmatta vuotta peräkkäin Malta, joka noudattaa suosituksia 91-prosenttisesti. Sen jälkeen tulevat Belgia, Norja ja Iso-Britannia.

ILGA:n mukaan yleisesti ottaen hlbti-ryhmien oikeuksien kehitys on Euroopassa kuitenkin hidastunut ja jopa pysähtynyt. Järjestön johtajan Evelyne Paradisin mukaan viime vuosikymmeninä saavutetut edistysaskeleet ovat nyt vaarassa.

”Emme saa tehdä sitä virhettä, että ajattelisimme saavuttaneemme tasa-arvon. On liian paljon merkkejä siitä, että populismin ja nationalismin kaltaiset trendit eivät ole vain poliittisia muotisanoja – niillä voi olla pitkäaikainen vaikutus hlbti-ihmisten elämään Euroopassa”, hän sanoo.

Indeksin heikoimpia maita ovat Azerbaidžan, Armenia, Turkki, Monaco ja Venäjä. Ne täyttivät ILGA:n suosituksista vain 5–11 prosenttia.

Hlbti-oikeudet maailmallaHlbti-oikeudet Suomessa ihmisoikeudetgenderseksuaalisuusvähemmistöpolitiikka Suomi

Lue myös

Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – ”HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys”

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Sateenkaarilippu

Sateenkaari-ihmisille tehdään kysely eheyttämistoiminnasta

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen eheyttämispyrkimyksistä on keskusteltu vilkkaasti Pori Jazzin toimitusjohtajan homokommenttien ja potkujen jälkeen. Aiheesta ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi, sanoo kyselyn teettävä sateenkaarijärjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Mies sulattamouunin edessä

Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta

Tulevaisuudessa eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttava kaivosteollisuus menettää kannattavuuttaan. Luonnonvaroistaan riippuvaisten Afrikan maiden on löydettävä korvaavia tulonlähteitä ja investoitava vihreään talouteen, sanoo YK-yliopiston luonnonvarainstituutin johtaja Fatima Denton.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidenttiä David Mabuzaa

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Viime vuonna virkaansa valittu Abiy Ahmed on solminut rauhan Eritrean kanssa, nostanut naisia johtopaikoille ja vapauttanut poliittisia vankeja. Maassa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten kyteviä etnisiä konflikteja, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.
Käsi pitelee hiv-testipakkausta

Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä

Suurin osa Afrikan maista kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Uuden tutkimuksen mukaan tiukalla lainsäädännöllä ja homomiesten vähäisellä hiv-testauksella on yhteys. Seurauksena on turhia kuolemia.

Tuoreimmat