Suomi lopettaa neljä kehitysyhteistyön maaohjelmaa – Myös humanitaarista apua luvassa aiempaa vähemmän | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomi lopettaa neljä kehitysyhteistyön maaohjelmaa – Myös humanitaarista apua luvassa aiempaa vähemmän

Suomi lopettaa kahdenvälisen yhteistyön Kenian, Mosambikin, Afganistanin ja Myanmarin kanssa.

Sakset kädessä.

- Kuva: saeed kebriya / Pixabay.

Suomi leikkaa kehyskauden 2024–2027 aikana yhteensä noin 500 miljoonaa euroa maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstä aiempaan kehykseen verrattuna, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) tiedotustilaisuudessa tänään. 

Suomella on nykyisin kymmenen niin sanottua kehitysyhteistyön kumppanimaata, joiden kanssa tehdään kahdenvälistä yhteistyötä eli toteutetaan laajoja, monivuotisia kehitysohjelmia. Tällä hallituskaudella luovutaan kahdenvälisestä työstä Kenian, Mosambikin, Afganistain ja Myanmarin kanssa.

”Suomen taloustilanteen takia leikkauksia on tehtävä kaikkialla. Myös kehitysyhteistyössä on tehtävä merkittäviä vähennyksiä. Sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin kuin leikata kaikilta kategorisesti saman verran”, Tavio sanoi.

Tavion mukaan maaohjelmaa jatketaan Etiopian, Somalian, Tansanian, Ukrainan, Nepalin ja Palestiinan kanssa. 

Pois jäävien Kenian ja Mosambikin kanssa jatketaan kuitenkin yksityisen sektorin yhteistyötä. Afganistanin ja Myanmarin kanssa ei voida maiden poliittisen tilanteen takia tehdä suoraa yhteistyötä, mutta esimerkiksi järjestöjen kautta maihin voi yhä mennä apua.

Tavion mukaan ehdollistaminen on pidetty mielessä leikkauspäätöksiä tehtäessä. Hallitusohjelman mukaan Suomi ei anna apua maille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. 

Mikään Suomen kumppanimaista ei ole suoraan tukenut Venäjää YK-äänestyksissä, mutta osa, kuten Etiopia, Tansania ja Mosambik, on äänestänyt tyhjää tai pidättäytynyt äänestämisestä. Etiopia ja Tansania ovat jäämässä kumppanimaiksi, Mosambik ei.

Humanitaarisesta avusta leikataan

Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso sanoo leikkausten tekevän konkreettiseksi sen, millä tavoin Suomen läsnäolo maailmalla heikentyy.

“Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Leikkausten myötä Suomen läsnäolo ja vaikutusmahdollisuudet maailmalla vähenevät”, Laakso sanoo tiedotteessa.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu puolestaan huomauttaa, että esimerkiksi Keniassa on yhä tarvetta kahdenväliselle kehitysyhteistyölle.

“Kaupallisten suhteiden kehittäminen ei korvaa kehitysyhteistyötä. Yritykset eivät voi saada aikaan samanlaista muutosta kuin kehitysyhteistyöllä on saavutettu. Miten esimerkiksi Keniassa edistetään jatkossa yritysyhteistyön keinolla naisten ja tyttöjen väkivallan vastaista työtä? Tämä on ollut painopisteenä Suomen maaohjelmassa. Kehitysyhteistyön tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen“, Nalbantoglu sanoo tiedotteessa.

Maaohjelmiin tehtävien leikkausten lisäksi Suomi aikoo leikata monenkeskisestä yhteistyöstä 160 miljoonaa euroa sekä lisäksi humanitaarisesta avusta 130 miljoonaa euroa. Esimerkiksi vihreälle ilmastorahastolle on luvassa tällä hallituskaudella 60 miljoonaa euroa, kun se edellisen hallituksen aikana oli sata miljoonaa.

Ukrainaa puolestaan tuetaan vähintään 290 miljoonalla eurolla.

Yhteensä varsinaisen kehitysyhteistyöbudjetti tulee olemaan vuositasolla 600–630 miljoonaa euroa ja kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat 70 miljoonaa euroa vuodessa, Tavio kertoi.

Täydennetty Fingon kommentilla 19.1.2024.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia