Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Suomi kaipaa uusia osaajia, mutta korkeakoulutettujen maahanmuuttajien on vaikea löytää töitä

Syyrialainen ohjelmistoinsinööri Abdul Aziz Al Zayed työskentelee nykyisin oman alansa töissä. Hän sai tukea opetusministeriön hankkeesta, jonka tavoitteena on tukea etenkin korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä. Monen muun työnsaanti kaatuu kuitenkin esimerkiksi verkostojen puutteeseen.
Varjo, jolla yliopistosta valmistuneen hattu
Yliopistokoulutus ei takaa oman alan töitä, varsinkaan maahanmuuttajataustaisille. (Kuva: Cindy Parks / Pixabay)

Bangladeshilainen Samiul Sultana muutti vuonna 2012 Suomeen miehensä työn takia. Hän on suorittanut Bangladeshissa maisterin tutkinnon psykologiasta, ja hänellä on kolmen vuoden työkokemus, mutta hän ei ole onnistunut löytämään Suomesta töitä.

“Suurimmat haasteet, joita olen kohdannut, ovat kielimuuri, suositusten puute ja lupa saada harjoittaa ammattiani”, Sultana kertoo.

Sama tilanne on monella muullakin maahanmuuttajalla: korkeakoulututkinto löytyy, samoin muuta näyttöä osaamisesta, mutta silti suomalaiset työmarkkinat eivät aukea.

Yksi haaste ovat psykologin kaltaiset säännellyt ammatit. Laillistettuna psykologina työskentely Suomessa edellyttää lupaa sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valviralta: käytännössä riittävää kielitaitoa ja tunnustettua ammatillista pätevyyttä.

Sultana on yrittänyt saada lupaa toimia psykologina Suomessa kolmen vuoden ajan mutta ei ole vielä onnistunut. Hän ei usko, että kyse on hänen taitojensa puutteesta vaan siitä, ettei hän ole saanut riittävästi tukea. Hän on läpäissyt Suomessa vaadittavan kielikokeen ja löytänyt opiskelupaikan täydennysopintoja varten, mutta ei ole saanut riittävästi tietoa siitä, kuinka paljon kursseja hänen pitäisi vielä suorittaa.

Sultana on yrittänyt löytää töitä toiselta alalta mutta on kohdannut pettymyksiä.

“Olen yrittänyt etsiä töitä, mutta useimpiin paikkoihin en ole päässyt haastatteluun. Silloinkin, kun olen päässyt haastatteluun, minulle on kerrottu, ettei minulla ole pätevyyttä, suosituksia eikä työkokemusta Suomesta.”

Hän toivoo viranomaisten parantavan tilannetta, jotta ulkomaalaistaustaisten työnsaanti helpottuisi. Esimerkiksi tuki ja neuvonta olisi tärkeää.

“Olen yksin lukuun ottamatta mieheni ja joidenkin ystävieni tukea. Minun pitää tasapainotella kahden lapsen, kotitöiden, uuden kielen oppimisen ja työn löytämisen kanssa. Se on ollut iso este”, hän sanoo.

Työmarkkinoilla on etninen hierarkia

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllisyydestä ei ole tarkkoja tilastotietoja. Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on suomalaistaustaisilla neljä prosenttia, ulkomaalaistaustaisilla peräti 12. Luku ei kuitenkaan ole luotettava muun muassa siitä syystä, että suuresta osasta ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei ole saatavissa tietoa.

Päättäjät ja viranomaiset ovat tunnustaneet korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien vaikeudet suomalaisilla työmarkkinoilla. Kyse ei ole vain kielimuurista vaan myös syrjinnästä.

“Suomalaiset työmarkkinat ovat yhä liian sisäänpäin kääntyneet, eikä kansainvälisen kokemuksen ja yhteyksien arvoa ymmärretä riittävästi”, sanoo johtava asiantuntija Laura Lindeman työ- ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksiköstä.

Verkostojen puute ja kielitaitovaatimukset ovat hänen mukaansa maahanmuuttajien työllistymisen suurimpia esteitä.

“Useimpia työpaikkoja ei mainosteta avoimissa kanavissa. Etenkin asiantuntijatyöt luodaan usein vuorovaikutuksessa erilaisten toimijoiden kanssa. Työnantajat palkkaavat ihmisiä yleensä verkostojensa kautta.”

Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuussa ilmestyneen Kotoutumisen kokonaiskatsaus -raportin mukaan suomalaisilla työmarkkinoilla vallitsee “etninen hierarkia”.

Neljän vuoden välein julkaistava arvio sisältää tänä vuonna myös Helsingin yliopiston tutkijan Akhlaq Ahmadin artikkelin. Ahmad teki tutkimuksen, jonka mukaan työnhakijat, joilla on ulkomaalainen nimi, eivät pääse yhtä helposti työhaastatteluun kuin kantasuomalaisella nimellä varustetut, vaikka pätevyys olisi sama.

Uudet hankkeet auttavat työllistymisessä

Ongelmiin yritetään puuttua. Lindeman työskentelee hallituksen Talent Boost -ohjelmassa, jonka tarkoituksena on houkutella Suomeen kansainvälisiä osaajia. Hiljattain sen osana julkaistiin työpaikkasivusto Jobs in Finland. Se listaa sellaisia työpaikkoja, jotka eivät vaadi suomen kielen taitoa.

Korkeakouluilla puolestaan on SIMHE-toimintaa, jonka tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja auttaa heitä suuntautumaan oikeille koulutus- ja urapoluille. Toiminta alkoi vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana hankkeena, ja siinä on mukana useita korkeakouluja.

Yksi hankkeesta hyötyneistä on 28-vuotias ohjelmistoinsinööri Abdul Aziz Al Zayed, joka tekee töitä kansainväliselle yritykselle. Hän muutti Suomeen neljä vuotta sitten kiintiöpakolaisena.

Hänellä on ohjelmistoalan kandidaatin tutkinto syyrialaisesta Yarmoukin yksityisestä yliopistosta ja neljä vuotta työkokemusta.

“Suomeen tullessani yksi haasteista oli löytää ammattiani vastaava työpaikka, koska minulla ei ollut kielitaitoa eikä tutkintotodistusta. Kun lähdin Syyriasta, minulla ei ollut todistusta mukanani. Halusin vain pelastaa henkeni”, Al Zayed kertoo.

Al Zayed opiskeli kone- ja tuotantotekniikkaa ammattikoulutuksessa, kunnes hän lopulta kahden ja puolen vuoden jälkeen sai todistuksensa Syyriasta.

Hän sai SIMHE-hankkeessa mukana olevalta Metropolia-ammattikorkeakoululta ohjausta ja neuvontaa siitä, miten rakentaa opintopolkunsa Suomessa, miten suunnitella tulevaisuutta ja miten suomalaiset työmarkkinat toimivat.

“Olen tehnyt parhaani löytääkseni töitä haasteista huolimatta. Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon tehtävää monikulttuurisuuden suhteen. Joillakin ihmisillä on väärinkäsityksiä ja vaikeuksia hyväksyä ulkomaalaisia”, hän sanoo.

Tutkinto ei takaa töitä

“Pelkkä tutkinto ei välttämättä takaa työpaikkaa Suomessa, mutta on tärkeää ymmärtää omat taidot ja osaaminen työmarkkinoiden tarpeiden näkökulmasta”, sanoo Metropolia-ammattikorkeakoulun SIMHE-palvelujen uravalmentaja  Marianne Autero.

Auteron mukaan on useita syitä siihen, miksi korkeasti koulutettujen siirtolaisten on vaikea löytää töitä. Se voi liittyä pätevyyteen, kuten kielitaitoon tai ammattitaitoon, yhteiskunnan asenteisiin tai siihen, etteivät työnantajat halua palkata maahanmuuttajia, koska heillä ei ole siitä kokemusta.

“Työnantajat eivät usein tiedä, millaisia sisältöjä ja osaamista ulkomailla suoritettuihin tutkintoihin kuuluu.”

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien taas pitäisi hänen mukaansa kysyä itseltään ainakin seuraavaa:

“’Miten haluaisin osallistua tähän yhteiskuntaan? Ymmärränkö suomalaisia työmarkkinoita suhteessa ammattiini ja millaisia taitoja vaaditaan ammatissani?’ Itsensä ja vaatimusten tunteminen sekä aktiivinen osallistuminen ovat avainasemassa työllistymisessä”, hän sanoo.

Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Suomennos: Teija Laakso

TÄSMENNYS 11.3. Täsmennetty tilastotietoja.
OIKAISU 13.3. SIMHE alkoi hankeena, mutta on nykyisin osa korkeakoulujen toimintaa, jota opetus- ja kulttuuriministeriö tukee.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen tai kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä?

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä koulutussiirtolaisuustyöpolitiikka Suomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat