Suomi kaipaa uusia osaajia, mutta korkeakoulutettujen maahanmuuttajien on vaikea löytää töitä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomi kaipaa uusia osaajia, mutta korkeakoulutettujen maahanmuuttajien on vaikea löytää töitä

Syyrialainen ohjelmistoinsinööri Abdul Aziz Al Zayed työskentelee nykyisin oman alansa töissä. Hän sai tukea opetusministeriön hankkeesta, jonka tavoitteena on tukea etenkin korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä. Monen muun työnsaanti kaatuu kuitenkin esimerkiksi verkostojen puutteeseen.

Varjo, jolla yliopistosta valmistuneen hattu

Yliopistokoulutus ei takaa oman alan töitä, varsinkaan maahanmuuttajataustaisille. Kuva: Cindy Parks / Pixabay.

Bangladeshilainen Samiul Sultana muutti vuonna 2012 Suomeen miehensä työn takia. Hän on suorittanut Bangladeshissa maisterin tutkinnon psykologiasta, ja hänellä on kolmen vuoden työkokemus, mutta hän ei ole onnistunut löytämään Suomesta töitä.

“Suurimmat haasteet, joita olen kohdannut, ovat kielimuuri, suositusten puute ja lupa saada harjoittaa ammattiani”, Sultana kertoo.

Sama tilanne on monella muullakin maahanmuuttajalla: korkeakoulututkinto löytyy, samoin muuta näyttöä osaamisesta, mutta silti suomalaiset työmarkkinat eivät aukea.

Yksi haaste ovat psykologin kaltaiset säännellyt ammatit. Laillistettuna psykologina työskentely Suomessa edellyttää lupaa sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valviralta: käytännössä riittävää kielitaitoa ja tunnustettua ammatillista pätevyyttä.

Sultana on yrittänyt saada lupaa toimia psykologina Suomessa kolmen vuoden ajan mutta ei ole vielä onnistunut. Hän ei usko, että kyse on hänen taitojensa puutteesta vaan siitä, ettei hän ole saanut riittävästi tukea. Hän on läpäissyt Suomessa vaadittavan kielikokeen ja löytänyt opiskelupaikan täydennysopintoja varten, mutta ei ole saanut riittävästi tietoa siitä, kuinka paljon kursseja hänen pitäisi vielä suorittaa.

Sultana on yrittänyt löytää töitä toiselta alalta mutta on kohdannut pettymyksiä.

“Olen yrittänyt etsiä töitä, mutta useimpiin paikkoihin en ole päässyt haastatteluun. Silloinkin, kun olen päässyt haastatteluun, minulle on kerrottu, ettei minulla ole pätevyyttä, suosituksia eikä työkokemusta Suomesta.”

Hän toivoo viranomaisten parantavan tilannetta, jotta ulkomaalaistaustaisten työnsaanti helpottuisi. Esimerkiksi tuki ja neuvonta olisi tärkeää.

“Olen yksin lukuun ottamatta mieheni ja joidenkin ystävieni tukea. Minun pitää tasapainotella kahden lapsen, kotitöiden, uuden kielen oppimisen ja työn löytämisen kanssa. Se on ollut iso este”, hän sanoo.

Työmarkkinoilla on etninen hierarkia

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllisyydestä ei ole tarkkoja tilastotietoja. Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on suomalaistaustaisilla neljä prosenttia, ulkomaalaistaustaisilla peräti 12. Luku ei kuitenkaan ole luotettava muun muassa siitä syystä, että suuresta osasta ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei ole saatavissa tietoa.

Päättäjät ja viranomaiset ovat tunnustaneet korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien vaikeudet suomalaisilla työmarkkinoilla. Kyse ei ole vain kielimuurista vaan myös syrjinnästä.

“Suomalaiset työmarkkinat ovat yhä liian sisäänpäin kääntyneet, eikä kansainvälisen kokemuksen ja yhteyksien arvoa ymmärretä riittävästi”, sanoo johtava asiantuntija Laura Lindeman työ- ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksiköstä.

Verkostojen puute ja kielitaitovaatimukset ovat hänen mukaansa maahanmuuttajien työllistymisen suurimpia esteitä.

“Useimpia työpaikkoja ei mainosteta avoimissa kanavissa. Etenkin asiantuntijatyöt luodaan usein vuorovaikutuksessa erilaisten toimijoiden kanssa. Työnantajat palkkaavat ihmisiä yleensä verkostojensa kautta.”

Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuussa ilmestyneen Kotoutumisen kokonaiskatsaus -raportin mukaan suomalaisilla työmarkkinoilla vallitsee “etninen hierarkia”.

Neljän vuoden välein julkaistava arvio sisältää tänä vuonna myös Helsingin yliopiston tutkijan Akhlaq Ahmadin artikkelin. Ahmad teki tutkimuksen, jonka mukaan työnhakijat, joilla on ulkomaalainen nimi, eivät pääse yhtä helposti työhaastatteluun kuin kantasuomalaisella nimellä varustetut, vaikka pätevyys olisi sama.

Uudet hankkeet auttavat työllistymisessä

Ongelmiin yritetään puuttua. Lindeman työskentelee hallituksen Talent Boost -ohjelmassa, jonka tarkoituksena on houkutella Suomeen kansainvälisiä osaajia. Hiljattain sen osana julkaistiin työpaikkasivusto Jobs in Finland. Se listaa sellaisia työpaikkoja, jotka eivät vaadi suomen kielen taitoa.

Korkeakouluilla puolestaan on SIMHE-toimintaa, jonka tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja auttaa heitä suuntautumaan oikeille koulutus- ja urapoluille. Toiminta alkoi vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana hankkeena, ja siinä on mukana useita korkeakouluja.

Yksi hankkeesta hyötyneistä on 28-vuotias ohjelmistoinsinööri Abdul Aziz Al Zayed, joka tekee töitä kansainväliselle yritykselle. Hän muutti Suomeen neljä vuotta sitten kiintiöpakolaisena.

Hänellä on ohjelmistoalan kandidaatin tutkinto syyrialaisesta Yarmoukin yksityisestä yliopistosta ja neljä vuotta työkokemusta.

“Suomeen tullessani yksi haasteista oli löytää ammattiani vastaava työpaikka, koska minulla ei ollut kielitaitoa eikä tutkintotodistusta. Kun lähdin Syyriasta, minulla ei ollut todistusta mukanani. Halusin vain pelastaa henkeni”, Al Zayed kertoo.

Al Zayed opiskeli kone- ja tuotantotekniikkaa ammattikoulutuksessa, kunnes hän lopulta kahden ja puolen vuoden jälkeen sai todistuksensa Syyriasta.

Hän sai SIMHE-hankkeessa mukana olevalta Metropolia-ammattikorkeakoululta ohjausta ja neuvontaa siitä, miten rakentaa opintopolkunsa Suomessa, miten suunnitella tulevaisuutta ja miten suomalaiset työmarkkinat toimivat.

“Olen tehnyt parhaani löytääkseni töitä haasteista huolimatta. Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon tehtävää monikulttuurisuuden suhteen. Joillakin ihmisillä on väärinkäsityksiä ja vaikeuksia hyväksyä ulkomaalaisia”, hän sanoo.

Tutkinto ei takaa töitä

“Pelkkä tutkinto ei välttämättä takaa työpaikkaa Suomessa, mutta on tärkeää ymmärtää omat taidot ja osaaminen työmarkkinoiden tarpeiden näkökulmasta”, sanoo Metropolia-ammattikorkeakoulun SIMHE-palvelujen uravalmentaja  Marianne Autero.

Auteron mukaan on useita syitä siihen, miksi korkeasti koulutettujen siirtolaisten on vaikea löytää töitä. Se voi liittyä pätevyyteen, kuten kielitaitoon tai ammattitaitoon, yhteiskunnan asenteisiin tai siihen, etteivät työnantajat halua palkata maahanmuuttajia, koska heillä ei ole siitä kokemusta.

“Työnantajat eivät usein tiedä, millaisia sisältöjä ja osaamista ulkomailla suoritettuihin tutkintoihin kuuluu.”

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien taas pitäisi hänen mukaansa kysyä itseltään ainakin seuraavaa:

“’Miten haluaisin osallistua tähän yhteiskuntaan? Ymmärränkö suomalaisia työmarkkinoita suhteessa ammattiini ja millaisia taitoja vaaditaan ammatissani?’ Itsensä ja vaatimusten tunteminen sekä aktiivinen osallistuminen ovat avainasemassa työllistymisessä”, hän sanoo.

Kirjoittaja on freelance-toimittaja.

Suomennos: Teija Laakso

TÄSMENNYS 11.3. Täsmennetty tilastotietoja.
OIKAISU 13.3. SIMHE alkoi hankeena, mutta on nykyisin osa korkeakoulujen toimintaa, jota opetus- ja kulttuuriministeriö tukee.

Lisää uusi kommentti