Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisjärjestöt: Pariisin sopimus edellyttää nopeampia päästövähennyksiä

Pariisin ilmastokokous päättyi toiveikkaasti, mutta monet järjestöt muistuttavat ristiriidasta lupausten ja tavoitteiden välillä.
(Kuva: Takver / Flickr.com / cc 2.0)

Suomalaiset järjestöt vaativat EU:lta ja Suomelta nopeampia päästövähennyksiä ja energiamurroksen vauhdittamista, jotta Pariisissa lauantaina solmitun ilmastosopimuksen tavoitteet toteutuisivat. Tällä hetkellä sopimukseen kirjattu lämpötilatavoite on ristiriidassa valtioiden ilmastolupausten kanssa, järjestöt toteavat kannanotossaan.

"Yli 180 maan itse ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä vaan johtavat lähes kolmen asteen lämpenemiseen. Valtioilta, kaupungeilta, yksityissektorilta ja kaikilta kynnelle kykeneviltä tarvitaan konkreettisia tekoja jo ennen sopimuksen voimaantuloa", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

YK:n jäsenmaat allekirjoittivat Pariisissa historiallisena pidetyn sopimuksen, jonka mukaan maailman maat pyrkivät rajoittamaan ilmaston lämpenemisen reilusti alle kahteen asteeseen sekä jatkavat ponnisteluja myös etenkin kehitysmaiden vaatiman 1,5 asteen tavoitteen puolesta. 1,5:tä asteen lämpenemistä on pidetty katastrofaalisen ilmastonmuutoksen rajana.

Sopimuksen mukaan valtioiden vapaaehtoisesti antamia päästövähennyslupauksia on määrä arvioida ensimmäisen kerran jo vuonna 2018, ja vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä kansallisia tavoitteitaan viiden vuoden välein.

Suomalaisjärjestöt muistuttavat kannanotossaan, että tiukempi, 1,5 asteen tavoite tarkoittaa, että EU:n ja samalla myös Suomen päästövähennystavoitteet ovat vanhentuneet.

"Suomella ja EU:lla ei ole enää syytä jarrutella päästövähennystensä kanssa. --- Viesti johtavilta ilmastotutkijoilta on selvä: fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja globaalit hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa tämän on tapahduttava vielä nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Yksi Pariisin neuvotteluiden suurimmista kiistanaiheista oli oli kehitysmaiden rikkailta mailta vaatima ilmastorahoitus. Tuoreessa sopimuksessa rikkaat maat lupaavat kehitysmaille vähintään 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2025 asti.

Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan mukaan Jonas Biströmin mukaan sopimus on kuitenkin varsin suurpiirteinen sen suhteen, mitä kaikkea ilmastorahoitukseksi voidaan laskea.

"Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Rahoituksen on oltava uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin. Tilastokikkailulla ei torjuta ilmastonmuutosta ja pelasteta ihmishenkiä", hän sanoo.

"Pöyristyttävää"

Monet kansainväliset järjestöt ovat antaneet sopimukselle kovempaa kritiikkiä. Niiden mukaan sopimus ei huomioi riittävästi köyhimpiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Esimerkiksi brittiläisen Global Justice Now'n mukaan viimeinen tekstiehdotus, joka lopulta hyväksyttiin sopimukseksi lauantaina, on katastrofi.

"On pöyristyttävää, että sopimusta pidetään menestyksenä, kun se heikentää maailman haavoittuvimpien yhteisöjen oikeuksia eikä siinä ei ole juuri mitään sitovaa, jolla varmistettaisiin turvallinen ja elinkelpoinen ilmasto tuleville sukupolville. Kansallisten lupausten kontekstissa sopimus itse asiassa asettaa meidät tuhoisalle kolmen asteen tielle", sanoo järjestön johtaja Nick Dearden järjestön tiedotteessa.

Monet muut tahot ovat sen sijaan kiitelleet sopimusta. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kutsui sitä "monumentaaliseksi voitoksi". Myös esimerkiksi vihreiden entisen kansanedustajan, Sitran vanhemman neuvonantajan Oras Tynkkysen mukaan Pariisissa voittivat niin kansainvälinen yhteisö kuin köyhätkin maat.

"Hölmöintä tässä vaiheessa olisi kieltää itseltään yksi historian suurimmista voitoista vain sen takia, että se ei tietenkään ole täydellinen. Se olisi vähän sama kuin sadattelisi olympialaisten kultamitalia siksi, että ei onnistunut rikkomaan maailmanennätystä", hän muotoilee blogikirjoituksessaan.

Ilmastopolitiikka politiikkaympäristö GreenpeaceIlmasto.orgKepaWWF Suomi

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”