Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisjärjestöt: Pariisin sopimus edellyttää nopeampia päästövähennyksiä

Pariisin ilmastokokous päättyi toiveikkaasti, mutta monet järjestöt muistuttavat ristiriidasta lupausten ja tavoitteiden välillä.
(Kuva: Takver / Flickr.com / cc 2.0)

Suomalaiset järjestöt vaativat EU:lta ja Suomelta nopeampia päästövähennyksiä ja energiamurroksen vauhdittamista, jotta Pariisissa lauantaina solmitun ilmastosopimuksen tavoitteet toteutuisivat. Tällä hetkellä sopimukseen kirjattu lämpötilatavoite on ristiriidassa valtioiden ilmastolupausten kanssa, järjestöt toteavat kannanotossaan.

"Yli 180 maan itse ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä vaan johtavat lähes kolmen asteen lämpenemiseen. Valtioilta, kaupungeilta, yksityissektorilta ja kaikilta kynnelle kykeneviltä tarvitaan konkreettisia tekoja jo ennen sopimuksen voimaantuloa", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

YK:n jäsenmaat allekirjoittivat Pariisissa historiallisena pidetyn sopimuksen, jonka mukaan maailman maat pyrkivät rajoittamaan ilmaston lämpenemisen reilusti alle kahteen asteeseen sekä jatkavat ponnisteluja myös etenkin kehitysmaiden vaatiman 1,5 asteen tavoitteen puolesta. 1,5:tä asteen lämpenemistä on pidetty katastrofaalisen ilmastonmuutoksen rajana.

Sopimuksen mukaan valtioiden vapaaehtoisesti antamia päästövähennyslupauksia on määrä arvioida ensimmäisen kerran jo vuonna 2018, ja vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä kansallisia tavoitteitaan viiden vuoden välein.

Suomalaisjärjestöt muistuttavat kannanotossaan, että tiukempi, 1,5 asteen tavoite tarkoittaa, että EU:n ja samalla myös Suomen päästövähennystavoitteet ovat vanhentuneet.

"Suomella ja EU:lla ei ole enää syytä jarrutella päästövähennystensä kanssa. --- Viesti johtavilta ilmastotutkijoilta on selvä: fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja globaalit hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa tämän on tapahduttava vielä nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Yksi Pariisin neuvotteluiden suurimmista kiistanaiheista oli oli kehitysmaiden rikkailta mailta vaatima ilmastorahoitus. Tuoreessa sopimuksessa rikkaat maat lupaavat kehitysmaille vähintään 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2025 asti.

Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan mukaan Jonas Biströmin mukaan sopimus on kuitenkin varsin suurpiirteinen sen suhteen, mitä kaikkea ilmastorahoitukseksi voidaan laskea.

"Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Rahoituksen on oltava uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin. Tilastokikkailulla ei torjuta ilmastonmuutosta ja pelasteta ihmishenkiä", hän sanoo.

"Pöyristyttävää"

Monet kansainväliset järjestöt ovat antaneet sopimukselle kovempaa kritiikkiä. Niiden mukaan sopimus ei huomioi riittävästi köyhimpiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Esimerkiksi brittiläisen Global Justice Now'n mukaan viimeinen tekstiehdotus, joka lopulta hyväksyttiin sopimukseksi lauantaina, on katastrofi.

"On pöyristyttävää, että sopimusta pidetään menestyksenä, kun se heikentää maailman haavoittuvimpien yhteisöjen oikeuksia eikä siinä ei ole juuri mitään sitovaa, jolla varmistettaisiin turvallinen ja elinkelpoinen ilmasto tuleville sukupolville. Kansallisten lupausten kontekstissa sopimus itse asiassa asettaa meidät tuhoisalle kolmen asteen tielle", sanoo järjestön johtaja Nick Dearden järjestön tiedotteessa.

Monet muut tahot ovat sen sijaan kiitelleet sopimusta. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kutsui sitä "monumentaaliseksi voitoksi". Myös esimerkiksi vihreiden entisen kansanedustajan, Sitran vanhemman neuvonantajan Oras Tynkkysen mukaan Pariisissa voittivat niin kansainvälinen yhteisö kuin köyhätkin maat.

"Hölmöintä tässä vaiheessa olisi kieltää itseltään yksi historian suurimmista voitoista vain sen takia, että se ei tietenkään ole täydellinen. Se olisi vähän sama kuin sadattelisi olympialaisten kultamitalia siksi, että ei onnistunut rikkomaan maailmanennätystä", hän muotoilee blogikirjoituksessaan.

Ilmastopolitiikka politiikkaympäristö GreenpeaceIlmasto.orgKepaWWF Suomi

Lue myös

Nuori nainen pitelee ilmastomielenosoituksessa kylttiä "Future not Found"

”Greta on suurin roolimallini” – Lapset ja nuoret lakossa ilmaston puolesta ympäri Suomen

Ilmastolakkoviikko huipentui mielenosoituksiin myös Suomessa. Tamperelainen Alina Aarnio kertoi olleensa ilmastonmuutoksesta huolissaan pienestä pitäen.
Neljä ihmistä istuu lavalla, Climate Action -teksti taustalla

Päästöleikkauksia, uusia aloitteita, lisää suunnitelmia – Mitä YK:n ilmastohuippukokouksessa luvattiin?

YK:n pääsihteeri António Guterres vaati puhujia tulemaan eilen maanantaina järjestettyyn ilmastokokoukseen konkreettisten suunnitelmien eikä korulauseiden kera. Niitä saatiin mutta ei tarpeeksi, sanovat kriitikot.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Burkina Fason lippu

Ääriliikkeiden väkivalta leviää Sahelissa – Lähes 900 000 ihmistä on paennut

Ääriliikkeiden väkivalta on aiheuttanut aliravitsemuskriisin Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Mikäli mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa, sanoo Maailman ruokaohjelma.
Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.