Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisjärjestöt: Pariisin sopimus edellyttää nopeampia päästövähennyksiä

Pariisin ilmastokokous päättyi toiveikkaasti, mutta monet järjestöt muistuttavat ristiriidasta lupausten ja tavoitteiden välillä.
(Kuva: Takver / Flickr.com / cc 2.0)

Suomalaiset järjestöt vaativat EU:lta ja Suomelta nopeampia päästövähennyksiä ja energiamurroksen vauhdittamista, jotta Pariisissa lauantaina solmitun ilmastosopimuksen tavoitteet toteutuisivat. Tällä hetkellä sopimukseen kirjattu lämpötilatavoite on ristiriidassa valtioiden ilmastolupausten kanssa, järjestöt toteavat kannanotossaan.

"Yli 180 maan itse ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä vaan johtavat lähes kolmen asteen lämpenemiseen. Valtioilta, kaupungeilta, yksityissektorilta ja kaikilta kynnelle kykeneviltä tarvitaan konkreettisia tekoja jo ennen sopimuksen voimaantuloa", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

YK:n jäsenmaat allekirjoittivat Pariisissa historiallisena pidetyn sopimuksen, jonka mukaan maailman maat pyrkivät rajoittamaan ilmaston lämpenemisen reilusti alle kahteen asteeseen sekä jatkavat ponnisteluja myös etenkin kehitysmaiden vaatiman 1,5 asteen tavoitteen puolesta. 1,5:tä asteen lämpenemistä on pidetty katastrofaalisen ilmastonmuutoksen rajana.

Sopimuksen mukaan valtioiden vapaaehtoisesti antamia päästövähennyslupauksia on määrä arvioida ensimmäisen kerran jo vuonna 2018, ja vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä kansallisia tavoitteitaan viiden vuoden välein.

Suomalaisjärjestöt muistuttavat kannanotossaan, että tiukempi, 1,5 asteen tavoite tarkoittaa, että EU:n ja samalla myös Suomen päästövähennystavoitteet ovat vanhentuneet.

"Suomella ja EU:lla ei ole enää syytä jarrutella päästövähennystensä kanssa. --- Viesti johtavilta ilmastotutkijoilta on selvä: fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja globaalit hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa tämän on tapahduttava vielä nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Yksi Pariisin neuvotteluiden suurimmista kiistanaiheista oli oli kehitysmaiden rikkailta mailta vaatima ilmastorahoitus. Tuoreessa sopimuksessa rikkaat maat lupaavat kehitysmaille vähintään 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2025 asti.

Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan mukaan Jonas Biströmin mukaan sopimus on kuitenkin varsin suurpiirteinen sen suhteen, mitä kaikkea ilmastorahoitukseksi voidaan laskea.

"Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Rahoituksen on oltava uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin. Tilastokikkailulla ei torjuta ilmastonmuutosta ja pelasteta ihmishenkiä", hän sanoo.

"Pöyristyttävää"

Monet kansainväliset järjestöt ovat antaneet sopimukselle kovempaa kritiikkiä. Niiden mukaan sopimus ei huomioi riittävästi köyhimpiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Esimerkiksi brittiläisen Global Justice Now'n mukaan viimeinen tekstiehdotus, joka lopulta hyväksyttiin sopimukseksi lauantaina, on katastrofi.

"On pöyristyttävää, että sopimusta pidetään menestyksenä, kun se heikentää maailman haavoittuvimpien yhteisöjen oikeuksia eikä siinä ei ole juuri mitään sitovaa, jolla varmistettaisiin turvallinen ja elinkelpoinen ilmasto tuleville sukupolville. Kansallisten lupausten kontekstissa sopimus itse asiassa asettaa meidät tuhoisalle kolmen asteen tielle", sanoo järjestön johtaja Nick Dearden järjestön tiedotteessa.

Monet muut tahot ovat sen sijaan kiitelleet sopimusta. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kutsui sitä "monumentaaliseksi voitoksi". Myös esimerkiksi vihreiden entisen kansanedustajan, Sitran vanhemman neuvonantajan Oras Tynkkysen mukaan Pariisissa voittivat niin kansainvälinen yhteisö kuin köyhätkin maat.

"Hölmöintä tässä vaiheessa olisi kieltää itseltään yksi historian suurimmista voitoista vain sen takia, että se ei tietenkään ole täydellinen. Se olisi vähän sama kuin sadattelisi olympialaisten kultamitalia siksi, että ei onnistunut rikkomaan maailmanennätystä", hän muotoilee blogikirjoituksessaan.

Ilmastopolitiikka politiikkaympäristö GreenpeaceIlmasto.orgKepaWWF Suomi

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset