Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisjärjestöt: Pariisin sopimus edellyttää nopeampia päästövähennyksiä

Pariisin ilmastokokous päättyi toiveikkaasti, mutta monet järjestöt muistuttavat ristiriidasta lupausten ja tavoitteiden välillä.
(Kuva: Takver / Flickr.com / cc 2.0)

Suomalaiset järjestöt vaativat EU:lta ja Suomelta nopeampia päästövähennyksiä ja energiamurroksen vauhdittamista, jotta Pariisissa lauantaina solmitun ilmastosopimuksen tavoitteet toteutuisivat. Tällä hetkellä sopimukseen kirjattu lämpötilatavoite on ristiriidassa valtioiden ilmastolupausten kanssa, järjestöt toteavat kannanotossaan.

"Yli 180 maan itse ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä vaan johtavat lähes kolmen asteen lämpenemiseen. Valtioilta, kaupungeilta, yksityissektorilta ja kaikilta kynnelle kykeneviltä tarvitaan konkreettisia tekoja jo ennen sopimuksen voimaantuloa", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

YK:n jäsenmaat allekirjoittivat Pariisissa historiallisena pidetyn sopimuksen, jonka mukaan maailman maat pyrkivät rajoittamaan ilmaston lämpenemisen reilusti alle kahteen asteeseen sekä jatkavat ponnisteluja myös etenkin kehitysmaiden vaatiman 1,5 asteen tavoitteen puolesta. 1,5:tä asteen lämpenemistä on pidetty katastrofaalisen ilmastonmuutoksen rajana.

Sopimuksen mukaan valtioiden vapaaehtoisesti antamia päästövähennyslupauksia on määrä arvioida ensimmäisen kerran jo vuonna 2018, ja vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä kansallisia tavoitteitaan viiden vuoden välein.

Suomalaisjärjestöt muistuttavat kannanotossaan, että tiukempi, 1,5 asteen tavoite tarkoittaa, että EU:n ja samalla myös Suomen päästövähennystavoitteet ovat vanhentuneet.

"Suomella ja EU:lla ei ole enää syytä jarrutella päästövähennystensä kanssa. --- Viesti johtavilta ilmastotutkijoilta on selvä: fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja globaalit hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa tämän on tapahduttava vielä nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Yksi Pariisin neuvotteluiden suurimmista kiistanaiheista oli oli kehitysmaiden rikkailta mailta vaatima ilmastorahoitus. Tuoreessa sopimuksessa rikkaat maat lupaavat kehitysmaille vähintään 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2025 asti.

Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan mukaan Jonas Biströmin mukaan sopimus on kuitenkin varsin suurpiirteinen sen suhteen, mitä kaikkea ilmastorahoitukseksi voidaan laskea.

"Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Rahoituksen on oltava uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin. Tilastokikkailulla ei torjuta ilmastonmuutosta ja pelasteta ihmishenkiä", hän sanoo.

"Pöyristyttävää"

Monet kansainväliset järjestöt ovat antaneet sopimukselle kovempaa kritiikkiä. Niiden mukaan sopimus ei huomioi riittävästi köyhimpiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Esimerkiksi brittiläisen Global Justice Now'n mukaan viimeinen tekstiehdotus, joka lopulta hyväksyttiin sopimukseksi lauantaina, on katastrofi.

"On pöyristyttävää, että sopimusta pidetään menestyksenä, kun se heikentää maailman haavoittuvimpien yhteisöjen oikeuksia eikä siinä ei ole juuri mitään sitovaa, jolla varmistettaisiin turvallinen ja elinkelpoinen ilmasto tuleville sukupolville. Kansallisten lupausten kontekstissa sopimus itse asiassa asettaa meidät tuhoisalle kolmen asteen tielle", sanoo järjestön johtaja Nick Dearden järjestön tiedotteessa.

Monet muut tahot ovat sen sijaan kiitelleet sopimusta. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kutsui sitä "monumentaaliseksi voitoksi". Myös esimerkiksi vihreiden entisen kansanedustajan, Sitran vanhemman neuvonantajan Oras Tynkkysen mukaan Pariisissa voittivat niin kansainvälinen yhteisö kuin köyhätkin maat.

"Hölmöintä tässä vaiheessa olisi kieltää itseltään yksi historian suurimmista voitoista vain sen takia, että se ei tietenkään ole täydellinen. Se olisi vähän sama kuin sadattelisi olympialaisten kultamitalia siksi, että ei onnistunut rikkomaan maailmanennätystä", hän muotoilee blogikirjoituksessaan.

Ilmastopolitiikka politiikkaympäristö GreenpeaceIlmasto.orgKepaWWF Suomi

Lue myös

Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta