Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Ihmisiä rivissä pöydän takana
Myös koululaisten ilmastolakkoliikkeen Fridays For Futuren aktivistit osallistuivat Madridin ilmastokokoukseen. (Kuva: John Englart / CC BY-SA 2.0)

Järjestöt moittivat eilen päättyneen Madridin ilmastokokouksen laihoja tuloksia. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle.

”EU:ta lukuun ottamatta yksikään maista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen järjestöjen yhteistiedotteessa.

Kokouksen oli määrä vauhdittaa ilmastotoimia, tuoda esiin uusia päästövähennyslupauksia sekä saada rikkaista maista irti lisärahoitusta köyhille maille ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi.

Käytännössä kokouksen tulokset jäivät laihoiksi, vaikka se venyi historiallisen pitkäksi.

Kokouksessa oli määrä sopia muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista, jotka liittyvät siihen, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa vuodesta 2020 alkaen. Etenkin Brasilian vastustelun takia asiasta saatiin aikaan vain prosessipäätös, mikä tarkoittaa, että asia siirtyy seuraavan kokouksen asialistalle.

Rikkaat maat eivät myöskään myöntäneet erillistä uutta rahoitusta ilmastotoimiin, vaan kokouksen päätöksen mukaan vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.

”Kansainvälinen ilmastorahoitus on täysin puutteellista. Maat ovat kaukana 100 miljardin dollarin lupauksestaan rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista köyhimmissä maissa. Edes Suomi ei ole nostanut osuuttaan oikeudenmukaiselle tasolle”, kritisoi Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio tiedotteessa.

YK:n pääsihteeri António Guterres kertoi Twitterissä suoraan olevansa pettynyt kokouksen tulokseen mutta muistutti taistelun jatkuvan.

Myös esimerkiksi Suomen ympäristöministeriön mukaan kokouksesta jäi ristiriitainen tunnelma.

”Koskaan aikaisemmin neuvottelusaleissa ja niiden ulkopuolella käytävän ilmastokeskustelun välillä ei ole ollut näin suurta kuilua. Olen pahoillani, että kansainvälinen yhteisö ei pystynyt päättäväisemmin vastaamaan kansalaisten ilmastohuoleen ja tieteen viestiin”, sanoo ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) ministeriön tiedotteessa.

Kokouksen valopilkkuna oli EU, joka ilmoitti neuvotteluiden toisella viikolla unionin pyrkivän hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Yhteensä 73 maata myös ilmoitti jättävänsä uuden ilmastotoimintasuunnitelman.

Ilmastopolitiikka politiikkahallintoYKilmastonmuutos FingoMaan ystävät

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria