Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutetussa ilmastojulistuksessa ovat mukana muun muassa ympäristö- ja kehitysjärjestöt sekä arkkipiispa Kari Mäkinen.
(Kuva: underthesun / Flickr.com / cc 2.0)

Laaja joukko suomalaisia järjestöjä luovutti tänään maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk) ilmastojulistuksen (pdf), jossa vaaditaan Suomelta järeitä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Kokous pidetään marras-joulukuussa.

Julistuksessa vaaditaan muun muassa kestävään energiaan siirtymistä sekä oikeudenmukaisuutta ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville.

Julistuksen on allekirjoittanut 16 suomalaisjärjestöä tai muuta tahoa. Mukana on ympäristö- ja kehitysjärjestöjä, palkansaajajärjestöjä, evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen, Lääkärin sosiaalinen vastuu sekä Saamelaiskäräjät.

Pariisissa on määrä sopia koko maailman kattavasta ilmastosopimuksesta, jotta päästöt saataisiin rajattua alle vaarallisen tason. YK:n mukaan tämänhetkiset päästövähennyslupaukset kattavat kuitenkin vasta noin 70 prosnttia siitä, mitä tarvittaisiin, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi sovitussa, eli alle kahdessa asteessa.

Järjestöjen mukaan päästövähennysten lisäksi Suomen on myös hoidettava osuutensa ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan köyhien maiden ilmastotoimia ja korvataan jo aiheutuneita vahinkoja.

"Kehitysyhteistyövarojen nimen muuttaminen ilmastorahoitukseksi ei tuo uutta rahaa, eikä ilmastonmuutosta hillitä tilastokikkailulla. Suomen on turvattava riittävä rahoitus sekä köyhyyden vähentämiseen että ilmastotyöhön. Esimerkiksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tulisi jatkossakin korvamerkitä ilmasto- ja kehitysrahoitukseen", sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutos Suomi GreenpeaceIlmastovanhemmat ryKepaLääkärin sosiaalinen vastuuLuonto-Liitto ryMaan ystävätNatur och miljöSuomen luonnonsuojeluliittoWWF Suomi

Lue myös

Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.