Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa
Hanna Majanen on työskennellyt Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustusoperaatiossa muun muassa Bangladeshissa rohingya-pakolaisten keskuudessa. (Kuva: Sara Creata / MSF)

Kansainvälinen Lääkärit ilman rajoja -järjestö on aloittanut toiminnan Suomessa. Sen tarkoituksena on löytää Suomesta uusia ammattilaisia järjestön avustusoperaatioihin, jotka ovat viime vuosina lisääntyneet kriisien kärjistymisen vuoksi.

”Laajennamme toimintaamme, sillä maailman humanitaariset tarpeet ovat kasvaneet ja valitettavasti näyttää siltä, etteivät ne ole vähentymässä. Olemme toimineet Ruotsissa jo 25 vuotta, joten kysymys kuuluu, miksi ei Suomi”, kertoo Linda Konate, Helsingin toimiston toiminnanjohtaja.

Suomen Lääkärit ilman rajoja rekisteröityi viime vuonna, ja Konate aloitti tehtävässään tänä keväänä. Toiminta on nyt saatu käyntiin, ja sitä aiotaan laajentaa syksyllä.

Lääkärit ilman rajoja (ransk. Médecins sans Frontières, MSF) on yksi maailman suurimmista avustusjärjestöistä. Se voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1999. 

Järjestö perustettiin vuonna 1971 Ranskassa, kun Punaisen Ristin avustusoperaatiossa Biafran konflikti- ja nälänhätäalueella työskennelleet vapaaehtoiset lääkärit turhautuivat siihen, ettei alueella tapahtuneista julmuuksista heidän mielestään kerrottu riittävän avoimesti.

He perustivat sairaanhoitoon erikoistuneen järjestön, jonka visioon kuuluu toimittaa apua täysin puolueettomasti mutta myös ottaa kantaa.

”Biafrassa koettiin, että maailma ei tiennyt, mitä siellä tapahtui. Ajatuksenamme on, että meillä on velvollisuus kertoa näkemästämme, jotta maailma heräisi”, Konate kertoo.

Viime vuosina MSF on kritisoinut esimerkiksi siirtolaisten kohtelua, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin seksuaali- ja lisääntymisterveyspolitiikkaa sekä muun muassa lääkkeiden hintoja.

Suomalaisilla hyvä maine

Viime vuosina konfliktit ja katastrofit sekä niiden seurauksena avuntarve ovat lisääntyneet, ja esimerkiksi YK:n hätäapuvetoomukset ovat suurentuneet vuosi vuodelta.

Siksi myös MSF on laajentanut toimintaansa. Se on vaativaa, sillä kriisit ovat muuttuneet aiempaa mutkikkaammiksi.

”Silloin, kun itse aloitin järjestössä, konfliktissa saattoi olla kaksi tai kolme osapuolta. Nyt toimintaympäristö on monimutkaisempi, eikä sairaanhoidon turvaaminen ole enää aina itsestäänselvyys. Humanitaaristen toimijoiden on yhä vaikeampi päästä läpi. Valitettavasti olemme joutuneet toisinaan väliaikaisesti lopettamaan operaatioita, kun emme ole saaneet turvatakuita”, Konate kertoo.

Yleensä konfliktien osapuolet kuitenkin hyväksyvät MSF:n. Se toimii nykyisin yli 70 maassa. Isoin operaatio on tällä hetkellä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Järjestöllä on operaatioita myös esimerkiksi Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Jemenissä ja Irakissa, joissa kaikissa on käynnissä vaikea konflikti.

MSF:llä on eri puolilla maailmaa yli 40 000 työntekijää, joista yli 90 prosenttia on paikallisia. Ulkomailta, kuten Suomesta, kuitenkin rekrytoidaan säännöllisesti eri alojen ammattilaisia noin puoleksi vuodeksi kerrallaan.

Lääkärien, sairaanhoitajien ja muiden terveysalan ammattilaisten lisäksi järjestö etsii jatkuvasti esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon osaajia, logistiikan ammattilaisia ja kulttuuritulkkeja.

Vaikka suomalaisia on jo Ruotsin toimiston kautta maailmalla ja rekrytoinnit tehdään jatkossakin Ruotsin kautta, Konate uskoo, että uusi toimisto Suomessa voi houkutella lisää suomalaisia mukaan. Suomesta etsitään etenkin erikoislääkäreitä, kuten kirurgeja, anestesialääkäreitä ja gynekologeja.

”Suomi on ollut maa, jossa on perinteisesti tuettu vahvasti humanitaarista apua. Suomessa on myös todella hyvä osaaminen – sairaanhoidon ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat alansa huippuja, ja meillä on muutenkin hyvä maine työntekijöinä”, Konate kertoo.

Työstä maksetaan palkka ja kulut korvataan, mutta tienestit eivät muuten ole suomalaisella tasolla.

Järjestö aikoo aloittaa Suomessa myös varainkeruun. Yli 95 järjestön tuloista tulee yksityisiltä lahjoittajilta, sillä puolueettomuutensa takaamiseksi se ottaa vain harvoin vastaan valtionapua.

Suomen varainkeruumarkkinoilla on jo paljon järjestöjä, mutta Konate ei usko, että järjestöt joutuvat kilpailemaan keskenään.

”Kaikkia tarvitaan. Lisäksi me olemme erikoistuneet nimenomaan sairaanhoitoon ja humanitaariseen apuun. Suomessa ei ole kovin paljon juuri humanitaarisen avun järjestöjä”, hän huomauttaa.

Kulttuurishokki tulee

Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt Ruotsin MSF:n kautta jo yli kymmenen vuotta avustusoperaatioissa eri kriisialueilla. Hän työskentelee nykyisin järjestön katastrofityön tiimissä, joka lähtee lyhyellä varoitusajoilla aloittamaan avustusoperaatioita eri kriisialueille.

”Olemme lähtövalmiudessa koko ajan. Ideana on, että pystymme lähtemään nopeasti ja pistämään saman tien paikkoja pystyyn. Viimeksi olin hoitamassa Bangladeshissa kurkkumätäepidemiaa rohingya-pakolaisten leirillä vuodenvaihteessa”, Majanen kertoo.

Sitä ennen hän oli Irakin Mosulissa, jonne maan hallitus oli juuri aloittamassa hyökkäystä Isisin ajamiseksi pois kaupungista. Majasen tiimi pystytti kaupunkiin traumasairaalan.

Majanen suosittelee MSF:ää katastrofityöstä kiinnostuneille.

”Ihmisille, joilla on avoin mieli ja pystyvät tekemään työtä hyvin vaikeissa olosuhteissa. On osattava työskennellä monikulttuurisessa työilmapiirissä, ja myös stressinsietokyvyn pitää olla korkealla”, hän kuvailee.

Majanen nauttii työstään, sillä auttamisen lisäksi siinä myös oppii paljon. Haasteena on hänen mukaansa muistaa elää myös omaa elämää operaatioiden jälkeen. Myös kulttuurishokkiin kotiin palatessa pitää totutella.

”Kulttuurishokki on helpottanut ajan mittaan, mutta kyllä se tietenkin tulee, kriisistä riippuen. Esimerkiksi palattuani Mosulista ihmisillä, jotka eivät olleet nähneet sitä, minkä itse olin, oli aika erilaiset mielipiteet. Sellaista on välillä vaikea hallita”, hän toteaa.

Järjestöjen toiminta ja avustustyö avustustyökatastrofiapukansalaisyhteiskuntakonflikti Suomi

Kommentit

Lue myös

Mielenosoittaja, jonka hengityssuojaimessa lukee Racism is a virus.

Black Lives Matter -liike ravistelee myös järjestömaailmaa – Women Deliver -tasa-arvojärjestön työntekijät kertovat ”toksisesta” rasismin kulttuurista

Rasismin vastainen kuohunta on lisännyt vaatimuksia siitä, että myös järjestöt tarkastelevat toimintaansa liittyviä rasismia. ”Vaikka haluaisimmekin ajatella, että olemme hyviä ihmisiä työmme luonteen vuoksi, humanitarismi ei estä meitä ilmaisemasta rasismia. Monella tavoin se voimistaa sitä”, kirjoittaa rasismia YK:ssa kokenut Corinne Gray.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.

Tuoreimmat

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”