Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa
Hanna Majanen on työskennellyt Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustusoperaatiossa muun muassa Bangladeshissa rohingya-pakolaisten keskuudessa. (Kuva: Sara Creata / MSF)

Kansainvälinen Lääkärit ilman rajoja -järjestö on aloittanut toiminnan Suomessa. Sen tarkoituksena on löytää Suomesta uusia ammattilaisia järjestön avustusoperaatioihin, jotka ovat viime vuosina lisääntyneet kriisien kärjistymisen vuoksi.

”Laajennamme toimintaamme, sillä maailman humanitaariset tarpeet ovat kasvaneet ja valitettavasti näyttää siltä, etteivät ne ole vähentymässä. Olemme toimineet Ruotsissa jo 25 vuotta, joten kysymys kuuluu, miksi ei Suomi”, kertoo Linda Konate, Helsingin toimiston toiminnanjohtaja.

Suomen Lääkärit ilman rajoja rekisteröityi viime vuonna, ja Konate aloitti tehtävässään tänä keväänä. Toiminta on nyt saatu käyntiin, ja sitä aiotaan laajentaa syksyllä.

Lääkärit ilman rajoja (ransk. Médecins sans Frontières, MSF) on yksi maailman suurimmista avustusjärjestöistä. Se voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1999. 

Järjestö perustettiin vuonna 1971 Ranskassa, kun Punaisen Ristin avustusoperaatiossa Biafran konflikti- ja nälänhätäalueella työskennelleet vapaaehtoiset lääkärit turhautuivat siihen, ettei alueella tapahtuneista julmuuksista heidän mielestään kerrottu riittävän avoimesti.

He perustivat sairaanhoitoon erikoistuneen järjestön, jonka visioon kuuluu toimittaa apua täysin puolueettomasti mutta myös ottaa kantaa.

”Biafrassa koettiin, että maailma ei tiennyt, mitä siellä tapahtui. Ajatuksenamme on, että meillä on velvollisuus kertoa näkemästämme, jotta maailma heräisi”, Konate kertoo.

Viime vuosina MSF on kritisoinut esimerkiksi siirtolaisten kohtelua, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin seksuaali- ja lisääntymisterveyspolitiikkaa sekä muun muassa lääkkeiden hintoja.

Suomalaisilla hyvä maine

Viime vuosina konfliktit ja katastrofit sekä niiden seurauksena avuntarve ovat lisääntyneet, ja esimerkiksi YK:n hätäapuvetoomukset ovat suurentuneet vuosi vuodelta.

Siksi myös MSF on laajentanut toimintaansa. Se on vaativaa, sillä kriisit ovat muuttuneet aiempaa mutkikkaammiksi.

”Silloin, kun itse aloitin järjestössä, konfliktissa saattoi olla kaksi tai kolme osapuolta. Nyt toimintaympäristö on monimutkaisempi, eikä sairaanhoidon turvaaminen ole enää aina itsestäänselvyys. Humanitaaristen toimijoiden on yhä vaikeampi päästä läpi. Valitettavasti olemme joutuneet toisinaan väliaikaisesti lopettamaan operaatioita, kun emme ole saaneet turvatakuita”, Konate kertoo.

Yleensä konfliktien osapuolet kuitenkin hyväksyvät MSF:n. Se toimii nykyisin yli 70 maassa. Isoin operaatio on tällä hetkellä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Järjestöllä on operaatioita myös esimerkiksi Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Jemenissä ja Irakissa, joissa kaikissa on käynnissä vaikea konflikti.

MSF:llä on eri puolilla maailmaa yli 40 000 työntekijää, joista yli 90 prosenttia on paikallisia. Ulkomailta, kuten Suomesta, kuitenkin rekrytoidaan säännöllisesti eri alojen ammattilaisia noin puoleksi vuodeksi kerrallaan.

Lääkärien, sairaanhoitajien ja muiden terveysalan ammattilaisten lisäksi järjestö etsii jatkuvasti esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon osaajia, logistiikan ammattilaisia ja kulttuuritulkkeja.

Vaikka suomalaisia on jo Ruotsin toimiston kautta maailmalla ja rekrytoinnit tehdään jatkossakin Ruotsin kautta, Konate uskoo, että uusi toimisto Suomessa voi houkutella lisää suomalaisia mukaan. Suomesta etsitään etenkin erikoislääkäreitä, kuten kirurgeja, anestesialääkäreitä ja gynekologeja.

”Suomi on ollut maa, jossa on perinteisesti tuettu vahvasti humanitaarista apua. Suomessa on myös todella hyvä osaaminen – sairaanhoidon ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat alansa huippuja, ja meillä on muutenkin hyvä maine työntekijöinä”, Konate kertoo.

Työstä maksetaan palkka ja kulut korvataan, mutta tienestit eivät muuten ole suomalaisella tasolla.

Järjestö aikoo aloittaa Suomessa myös varainkeruun. Yli 95 järjestön tuloista tulee yksityisiltä lahjoittajilta, sillä puolueettomuutensa takaamiseksi se ottaa vain harvoin vastaan valtionapua.

Suomen varainkeruumarkkinoilla on jo paljon järjestöjä, mutta Konate ei usko, että järjestöt joutuvat kilpailemaan keskenään.

”Kaikkia tarvitaan. Lisäksi me olemme erikoistuneet nimenomaan sairaanhoitoon ja humanitaariseen apuun. Suomessa ei ole kovin paljon juuri humanitaarisen avun järjestöjä”, hän huomauttaa.

Kulttuurishokki tulee

Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt Ruotsin MSF:n kautta jo yli kymmenen vuotta avustusoperaatioissa eri kriisialueilla. Hän työskentelee nykyisin järjestön katastrofityön tiimissä, joka lähtee lyhyellä varoitusajoilla aloittamaan avustusoperaatioita eri kriisialueille.

”Olemme lähtövalmiudessa koko ajan. Ideana on, että pystymme lähtemään nopeasti ja pistämään saman tien paikkoja pystyyn. Viimeksi olin hoitamassa Bangladeshissa kurkkumätäepidemiaa rohingya-pakolaisten leirillä vuodenvaihteessa”, Majanen kertoo.

Sitä ennen hän oli Irakin Mosulissa, jonne maan hallitus oli juuri aloittamassa hyökkäystä Isisin ajamiseksi pois kaupungista. Majasen tiimi pystytti kaupunkiin traumasairaalan.

Majanen suosittelee MSF:ää katastrofityöstä kiinnostuneille.

”Ihmisille, joilla on avoin mieli ja pystyvät tekemään työtä hyvin vaikeissa olosuhteissa. On osattava työskennellä monikulttuurisessa työilmapiirissä, ja myös stressinsietokyvyn pitää olla korkealla”, hän kuvailee.

Majanen nauttii työstään, sillä auttamisen lisäksi siinä myös oppii paljon. Haasteena on hänen mukaansa muistaa elää myös omaa elämää operaatioiden jälkeen. Myös kulttuurishokkiin kotiin palatessa pitää totutella.

”Kulttuurishokki on helpottanut ajan mittaan, mutta kyllä se tietenkin tulee, kriisistä riippuen. Esimerkiksi palattuani Mosulista ihmisillä, jotka eivät olleet nähneet sitä, minkä itse olin, oli aika erilaiset mielipiteet. Sellaista on välillä vaikea hallita”, hän toteaa.

Järjestöissä tapahtuu avustustyökatastrofiapukansalaisyhteiskuntakonflikti Suomi

Lue myös

Kynänteroitusjätteitä

Unicefin koulutustyöhön suurlahjoitus suomalaispariskunnalta

”Koulutus ja tieteellinen tutkimus ovat tehokkaimmat tavat muuttaa maailmaa”, sanoo Unicefin koulutustyöhön suurlahjoituksen tehnyt suomalaispariskunta.
Kaisaniemin puisto, Maailma kylässä -festivaalit 2018

Maailma kylässä -festareilla 80 000 kävijää

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) myönsi Maailma kylässä -keskustelussa, ettei Pariisin ilmastosopimus riitä maapallon lämpenemisen pitämiseen alle kahdessa asteessa.
Maapallo

Kehitysjärjestöjen uudelle kattojärjestölle valittiin johtaja

Juha-Erkki Mäntyniemi on valittu johtamaan kehitysjärjestöjen uutta kattojärjestöä, joka aloittaa toimintansa kesäkuussa Kepan ja Kehyksen yhdistyessä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.

Luetuimmat

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna
Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle
300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa
”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja
Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani
Romanian kansanäänestys avioliiton määritelmän muuttamisesta epäonnistui – ”Olemme osoittaneet, että ihmisoikeuksista ei voi äänestää”
Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”
Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”
Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä