Sudanin sota jumitti kaupankäynnin naapurimaa Egyptin kanssa – Pelkona laajat talousvaikutukset | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Sudanin sota jumitti kaupankäynnin naapurimaa Egyptin kanssa – Pelkona laajat talousvaikutukset

Sudanissa huhtikuussa alkaneet väkivaltaisuudet ovat vaikeuttaneet rajaliikennettä ja sitä kautta kaupankäyntiä. Tuontilihasta riippuvaisessa Egyptissä pelätään vakavia talousvaikutuksia.

Naisia istumassa tienvieressä.

Sudanissa puhjennut sota on hidastanut liikennettä maan Egyptin-vastaisella rajalla, missä ihmiset ja tavarakuljetukset ovat joutuneet odottamaan jopa kuukauden päivät. Kuva: Hisham Allam / IPS.

(IPS) -- Sudanin sisällissota vaikuttaa myös naapurimaan Egyptin talouteen ja haittaa pahasti kaupankäyntiä maiden rajan yli. Moni rekkakuski on joutunut viettämään rajalla viikkoja.

Rekka-autoilija Muhammad Saqr lähti Kairosta kohti Sudanin pääkaupunkia Khartumia 13. huhtikuuta lastinaan liuottimia. Kun hän ehti rajalle, yhteenotot olivat alkaneet Sudanissa. Saqr jäi kymmenien muiden rekkakuskien tavoin rajalle odottamaan sen avautumista.

Hän oli jumissa rajalla 28 päivää.

”Meiltä alkoi muona loppua, mutta uskottelimme itsellemme, että huomenna kaikki muuttuu. Nukuimme ulkona 28 yötä. Pakolaisia Sudanista Egyptiin kuljettavien bussinkuljettajien kertomukset vakuuttivat meidät lopulta tilanteen lohduttomuudesta. Vaikka pääsisimme elävinä Khartumiin, lähtisimme sieltä käärinliinoissa”, Saqr kertoo.

”Kauppias, jolle olimme viemässä tavaraa pyysi meitä kuitenkin odottamaan rajalla, sillä hän ei pystynyt maksamaan tullimaksuja, koska pankit olivat kiinni.”

Lopulta Saqr kuitenkin palasi lasteineen Kairoon.

Mahmoud Asaad jäi puolestaan jumiin Sudanin puolelle rajaa. Hän oli kuljettamassa karjaa, ja tullimuodollisuudet viivyttivät häntä aluksi Sudanin Wadi Halfassa 30 päivää. Kun sota sitten puhkesi, viivytys venyi toisen mokoman.

”Olemme kuljettaneet karjalasteja Sudanista Egyptiin säännöllisesti”, Asaad kertoo.

Rajan ylitti päivittäin keskimäärin 60 lehmillä ja kameleilla lastattua rekkaa. Sota lopetti kaupan, ja monet sudanilaiset kauppiaat pakenivat Egyptiin odottamaan olojen rauhoittumista.

Tuonti sakkaa

15. huhtikuuta alkaneissa Sudanin taisteluissa ovat vastakkain kenraali Abdel Fattah al-Burhanin johtamat asevoimat ja kenraali Mohamed Hamdan Dagalon johtamat puolisotilaalliset RSF-joukot.

YK:n mukaan sadoittain ihmisiä on kuollut ja toukokuun lopulla jo 1,4 miljoonaa oli joutunut jättämään kotinsa. Heistä ainakin 330 000 on paennut ulkomaille. 

”Sudan on toiminut Egyptin vientiyrityksille porttina Niilin altaan ja Itä-Afrikan maihin. Nyt sota ja turvattomuus vähentävät kauppaa ja tekevät hallaa Egyptin taloudelle”, johtaja Matta Bishai Egyptin kauppakamarien liitosta sanoo.

Egyptin punta on heikentynyt dollariin verrattuna ja hinnat ovat nousseet tuntuvasti viime kuukausina. Bishai ennustaa nousun jatkuvan. Se koskee varsinkin Sudanista tuotavia hyödykkeitä, kuten lihaa, ja kiihdyttää inflaatiota.

Hänen mukaansa Egypti on itsekin huomattava lihantuottaja mutta silti tuonnista riippuvainen. Tuonti korvaavista maista, kuten Kolumbiasta, Brasiliasta tai Tšadista vaatisi merikuljetuksia ja olisi hitaampaa sekä kalliimpaa kuin Sudanista.

Tärkeä vientikohde

Sudan vastaa noin kymmenesosasta Egyptin karjan ja elävän lihan tuonnista, Bishai sanoo. Ulkomaankauppatilastojen mukaan Sudan oli Egyptille toiseksi tärkein vientikohde Afrikassa kuluvan vuoden ensi neljänneksellä. Viennin arvo oli 210 miljoonaa euroa.

Egyptin kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan maa kävi vuoden ensineljänneksellä kauppaa Afrikan maiden kanssa liki kahden miljardin euron arvosta, josta viennin osuus oli noin 1,5 miljardia ja tuonnin 0,5 miljardia.

Egyptiläinen taloustieteen professori Mohamed al-Kilani arvioi, että sota tyrehdyttää Sudanin kaupankäyntiä, jota Egypti on koettanut vauhdittaa rakentamalla teitä ja uuden rautatien.

Luottoluokituslaitos Moody's on varoittanut, että pitkittyessään sota vaikuttaa haitallisesti myös Sudanin naapurimaihin ja kansainvälisiin luottolaitoksiin. Sudanin oma luottokelpoisuus ja maksukyky luonnollisesti romahtavat infrastruktuurin tuhoutuessa ja elinolojen heiketessä.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia