Uutiset Kuolemanrangaistus

Sri Lanka suunnittelee kuolemanrangaistusten palauttamista huumerikollisuuden suitsimiseksi yli 40 vuoden tauon jälkeen

Sri Lankan presidentti haluaa toistaa Filippiinien ”menestyksen” huumesodassa. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan maa vain pilaa maineensa, mikäli se ottaa kuolemanrangaistuksen taas käyttöön.
Sri Lankan presidentti Maithripala Sirisena puhujanpöntössä
Sri Lanka haluaa alkaa teloittaa jälleen huumerikollisia. Kuvassa maan presidentti Maithripala Sirisena vuonna 2015. (Kuva: Sarah Stacke / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Sri Lanka saattaa palauttaa kuolemanrangaistuksen maan pahenevan huumeongelman ratkaisemiseksi. Paikallisten ja kansainvälisten medioiden mukaan maan presidentti Maithripala Sirisena on kertonut hallitukselleen, että hän on valmis allekirjoittamaan kuolemantuomion toistuviin huumerikoksiin syyllistyneille.

Sri Lankassa saa kuolemantuomion huumeiden salakuljetuksesta, mutta vuoden 1976 jälkeen maassa ei ole teloitettu ketään vaan kuolemantuomiot on muutettu elinkautisiksi. Nyt maan edustajat ovat kertoneet haluavansa toistaa Filippiinien ”menestyksen” huumerikoksiin puuttumisessa, kertoo muun muassa brittilehti The Guardian.

Filippiinit on presidentti Rodrigo Duterten johdolla tappanut viime vuosina tuhansia huumerikoksista epäiltyjä.

Sri Lankan viranomaisten mukaan maassa tarvitaan kovempia otteita huumeongelman suitsimiseksi. Maassa on tehty viime vuosina suuria huumetakavarikkoja. Eräs tuomittu on onnistunut järjestämään maahan telkien takaa sata kiloa heroiinia, The Guardian kertoo.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on vaatinut Sri Lankaa perääntymään suunnitelmistaan. Palauttamalla kuolemantuomion se vahingoittaisi myös omaa mainettaan, järjestön Etelä-Aasian apulaisjohtaja Dinushika Dissanayake sanoo.

”Sri Lanka on ollut alueen johtaja, jolla on kadehdittava maine tämän julman ja peruuttamattoman rangaistuksen välttämiseksi aikana, jolloin monet muut maat ovat pitäneet sitä yllä”, hän muistuttaa tiedotteessa.

Amnesty vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa olosuhteissa. Kansainvälisen lain mukaan kuolemantuomio voidaan langettaa vain kaikkein vakavimmista rikoksista, kuten murhista.

142 maata on luopunut kuolemanrangaistuksesta. Viime vuonna 23 maassa teloitettiin tuomittuja.

Kuolemanrangaistus ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikoshuumeet Sri Lanka Amnesty International

Lue myös

Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.

Teloitusten määrä laski alimmilleen vuosikymmeneen – Poikkeuksena ennätyksiä rikkova Saudi-Arabia

Saudi-Arabia käyttää teloituksia muun muassa poliittisena aseena. Monissa muissa maissa teloitukset vähenivät, mutta osa salaa tilastonsa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.
Saudi-Arabian lippu

Saudi-Arabia uhkaa teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn nuoren miehen

Murtaja Qureiris osallistui mielenosoituksiin vain 10-vuotiaana. Kansainvälisten medioiden ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyttäjä on hakenut hänelle kuolemanrangaistusta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”