Uutiset Kuolemanrangaistus

Raportti: Kuolemantuomiot ja teloitukset vähenivät viime vuonna – kiitosta etenkin Afrikalle

Etenkin Saharan eteläpuolinen Afrikka on kunnostautunut kuolemanrangaistusten vähentämisessä, käy ilmi Amnestyn tuoreesta raportista.
Hirttosilmukka, taustalla kerrostalo
Vuonna 2017 teloitettiin lähes tuhat ihmistä. Amnestyn mukaan hirttäminen on edelleen yksi käytössä olevista keinoista. (Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Viime vuonna teloitettiin ja langetettiin vähemmän kuolemantuomioita kuin kahtena aiempana vuonna, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään julkaistussa raportissaan.

Viime vuonna teloitettiin ainakin 993 ihmistä 23 eri maassa. Määrä on muutaman prosentin pienempi kuin vuonna 2016 ja runsaan kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2015, jolloin ihmisiä teloitettiin eniten yli 25 vuoteen.

Luvut eivät sisällä Kiinan tilastoja, sillä kuolemanrangaistukset ovat maassa valtionsalaisuus. Maassa teloitetaan todennäköisesti tuhansia ihmisiä vuosittain.

Tähän mennessä yhteensä 106 maata on kieltänyt kuolemanrangaistuksen kokonaan. 142 maata ei toteuta kuolemanrangaistuksia.

Raportin mukaan langetettujen kuolemantuomioiden määrä on vähentynyt huomattavasti etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaikka viime vuonna varsinaisten teloitusten määrä vielä hieman kasvoikin edellisvuoteen verrattuna. Silti alueen maista vain Etelä-Sudan ja Somalia teloittivat ihmisiä. 20 maata on poistanut kuolemanrangaistuksen kokonaan. Viime vuonna Guinea poisti kuolemanrangaistuksen ja Gambia allekirjoitti kansainvälisen kuolemanrangaistuksen kieltävän sopimuksen.

”Näiden maiden johtajuus antaa toivoa siitä, että julman, epäinhimillisen ja halventavan rangaistuksen lopettaminen on saavutettavissa. -- On korkea aika, että muu maailma seuraa Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja siirtää tämän vastenmielisen rangaistuksen historiankirjoihin”, sanoo Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty tiedotteessa.

Kiinan jälkeen pahimpia teloittajia ovat Iran, Saudi-Arabia, Irak ja Pakistan, joissa tapahtui viime vuonna 84 prosenttia raportin kattamista teloituksista.

Viime vuonna edistystä tapahtui kuitenkin myös maissa, jotka teloittavat tavallisesti ahkerasti. Esimerkiksi Iranissa teloitukset vähenivät 11 prosenttia ja ainoassa teloituksia toteuttavassa Euroopan maassa, Valko-Venäjällä, peräti 50 prosenttia. Kasvua sen sijaan oli esimerkiksi Palestiinassa, Singaporessa ja Somaliassa.

Kaikki maat eivät kuitenkaan ole seuranneet hyvää kehitystä, vaan jotkut valtiot ovat tiukentaneet kuolemanrangaistusta koskevia käytäntöjään, raportissa todetaan.

Amnesty on huolissaan esimerkiksi kidutuksen seurauksena langetetuista kuolemanrangaistuksista sekä huumerikollisten teloituksista. Kansainvälisen lain mukaan kuolemanrangaistus pitäisi langettaa vain kaikkein vakavimmista rikoksista. Silti 15 maata teloitti ihmisiä huumerikoksista tai antoi niistä kuolemantuomioita, muun muassa Iran.

Tällä hetkellä kuolemansellissä on raportin mukaan ainakin 21 919 ihmistä.

Kuolemanrangaistus ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikos Amnesty International

Lue myös

Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.
Saudi-Arabian lippu

Saudi-Arabia uhkaa teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn nuoren miehen

Murtaja Qureiris osallistui mielenosoituksiin vain 10-vuotiaana. Kansainvälisten medioiden ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyttäjä on hakenut hänelle kuolemanrangaistusta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä