Uutiset Kuolemanrangaistus

Raportti: Kuolemantuomiot ja teloitukset vähenivät viime vuonna – kiitosta etenkin Afrikalle

Etenkin Saharan eteläpuolinen Afrikka on kunnostautunut kuolemanrangaistusten vähentämisessä, käy ilmi Amnestyn tuoreesta raportista.
Hirttosilmukka, taustalla kerrostalo
Vuonna 2017 teloitettiin lähes tuhat ihmistä. Amnestyn mukaan hirttäminen on edelleen yksi käytössä olevista keinoista. (Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Viime vuonna teloitettiin ja langetettiin vähemmän kuolemantuomioita kuin kahtena aiempana vuonna, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään julkaistussa raportissaan.

Viime vuonna teloitettiin ainakin 993 ihmistä 23 eri maassa. Määrä on muutaman prosentin pienempi kuin vuonna 2016 ja runsaan kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2015, jolloin ihmisiä teloitettiin eniten yli 25 vuoteen.

Luvut eivät sisällä Kiinan tilastoja, sillä kuolemanrangaistukset ovat maassa valtionsalaisuus. Maassa teloitetaan todennäköisesti tuhansia ihmisiä vuosittain.

Tähän mennessä yhteensä 106 maata on kieltänyt kuolemanrangaistuksen kokonaan. 142 maata ei toteuta kuolemanrangaistuksia.

Raportin mukaan langetettujen kuolemantuomioiden määrä on vähentynyt huomattavasti etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaikka viime vuonna varsinaisten teloitusten määrä vielä hieman kasvoikin edellisvuoteen verrattuna. Silti alueen maista vain Etelä-Sudan ja Somalia teloittivat ihmisiä. 20 maata on poistanut kuolemanrangaistuksen kokonaan. Viime vuonna Guinea poisti kuolemanrangaistuksen ja Gambia allekirjoitti kansainvälisen kuolemanrangaistuksen kieltävän sopimuksen.

”Näiden maiden johtajuus antaa toivoa siitä, että julman, epäinhimillisen ja halventavan rangaistuksen lopettaminen on saavutettavissa. -- On korkea aika, että muu maailma seuraa Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja siirtää tämän vastenmielisen rangaistuksen historiankirjoihin”, sanoo Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty tiedotteessa.

Kiinan jälkeen pahimpia teloittajia ovat Iran, Saudi-Arabia, Irak ja Pakistan, joissa tapahtui viime vuonna 84 prosenttia raportin kattamista teloituksista.

Viime vuonna edistystä tapahtui kuitenkin myös maissa, jotka teloittavat tavallisesti ahkerasti. Esimerkiksi Iranissa teloitukset vähenivät 11 prosenttia ja ainoassa teloituksia toteuttavassa Euroopan maassa, Valko-Venäjällä, peräti 50 prosenttia. Kasvua sen sijaan oli esimerkiksi Palestiinassa, Singaporessa ja Somaliassa.

Kaikki maat eivät kuitenkaan ole seuranneet hyvää kehitystä, vaan jotkut valtiot ovat tiukentaneet kuolemanrangaistusta koskevia käytäntöjään, raportissa todetaan.

Amnesty on huolissaan esimerkiksi kidutuksen seurauksena langetetuista kuolemanrangaistuksista sekä huumerikollisten teloituksista. Kansainvälisen lain mukaan kuolemanrangaistus pitäisi langettaa vain kaikkein vakavimmista rikoksista. Silti 15 maata teloitti ihmisiä huumerikoksista tai antoi niistä kuolemantuomioita, muun muassa Iran.

Tällä hetkellä kuolemansellissä on raportin mukaan ainakin 21 919 ihmistä.

Kuolemanrangaistus ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikos Amnesty International

Lue myös

Egyptin lippu.

Teloitusten määrä väheni jälleen, mutta muutama maa soveltaa kuolemanrangaistusta yhä sitkeästi – Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka huolena

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportin mukaan teloitusten määrä laski viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Suurin osa maailman teloituksista tapahtuu vain viidessä maassa. Egyptissä teloitukset kolminkertaistuivat.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.

Teloitusten määrä laski alimmilleen vuosikymmeneen – Poikkeuksena ennätyksiä rikkova Saudi-Arabia

Saudi-Arabia käyttää teloituksia muun muassa poliittisena aseena. Monissa muissa maissa teloitukset vähenivät, mutta osa salaa tilastonsa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä