Uutiset Kuolemanrangaistus

Raportti: Kuolemantuomiot ja teloitukset vähenivät viime vuonna – kiitosta etenkin Afrikalle

Etenkin Saharan eteläpuolinen Afrikka on kunnostautunut kuolemanrangaistusten vähentämisessä, käy ilmi Amnestyn tuoreesta raportista.
Hirttosilmukka, taustalla kerrostalo
Vuonna 2017 teloitettiin lähes tuhat ihmistä. Amnestyn mukaan hirttäminen on edelleen yksi käytössä olevista keinoista. (Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Viime vuonna teloitettiin ja langetettiin vähemmän kuolemantuomioita kuin kahtena aiempana vuonna, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään julkaistussa raportissaan.

Viime vuonna teloitettiin ainakin 993 ihmistä 23 eri maassa. Määrä on muutaman prosentin pienempi kuin vuonna 2016 ja runsaan kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2015, jolloin ihmisiä teloitettiin eniten yli 25 vuoteen.

Luvut eivät sisällä Kiinan tilastoja, sillä kuolemanrangaistukset ovat maassa valtionsalaisuus. Maassa teloitetaan todennäköisesti tuhansia ihmisiä vuosittain.

Tähän mennessä yhteensä 106 maata on kieltänyt kuolemanrangaistuksen kokonaan. 142 maata ei toteuta kuolemanrangaistuksia.

Raportin mukaan langetettujen kuolemantuomioiden määrä on vähentynyt huomattavasti etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaikka viime vuonna varsinaisten teloitusten määrä vielä hieman kasvoikin edellisvuoteen verrattuna. Silti alueen maista vain Etelä-Sudan ja Somalia teloittivat ihmisiä. 20 maata on poistanut kuolemanrangaistuksen kokonaan. Viime vuonna Guinea poisti kuolemanrangaistuksen ja Gambia allekirjoitti kansainvälisen kuolemanrangaistuksen kieltävän sopimuksen.

”Näiden maiden johtajuus antaa toivoa siitä, että julman, epäinhimillisen ja halventavan rangaistuksen lopettaminen on saavutettavissa. -- On korkea aika, että muu maailma seuraa Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja siirtää tämän vastenmielisen rangaistuksen historiankirjoihin”, sanoo Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty tiedotteessa.

Kiinan jälkeen pahimpia teloittajia ovat Iran, Saudi-Arabia, Irak ja Pakistan, joissa tapahtui viime vuonna 84 prosenttia raportin kattamista teloituksista.

Viime vuonna edistystä tapahtui kuitenkin myös maissa, jotka teloittavat tavallisesti ahkerasti. Esimerkiksi Iranissa teloitukset vähenivät 11 prosenttia ja ainoassa teloituksia toteuttavassa Euroopan maassa, Valko-Venäjällä, peräti 50 prosenttia. Kasvua sen sijaan oli esimerkiksi Palestiinassa, Singaporessa ja Somaliassa.

Kaikki maat eivät kuitenkaan ole seuranneet hyvää kehitystä, vaan jotkut valtiot ovat tiukentaneet kuolemanrangaistusta koskevia käytäntöjään, raportissa todetaan.

Amnesty on huolissaan esimerkiksi kidutuksen seurauksena langetetuista kuolemanrangaistuksista sekä huumerikollisten teloituksista. Kansainvälisen lain mukaan kuolemanrangaistus pitäisi langettaa vain kaikkein vakavimmista rikoksista. Silti 15 maata teloitti ihmisiä huumerikoksista tai antoi niistä kuolemantuomioita, muun muassa Iran.

Tällä hetkellä kuolemansellissä on raportin mukaan ainakin 21 919 ihmistä.

Kuolemanrangaistus ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikos Amnesty International

Lue myös

Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.
Saudi-Arabian lippu

Saudi-Arabia uhkaa teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn nuoren miehen

Murtaja Qureiris osallistui mielenosoituksiin vain 10-vuotiaana. Kansainvälisten medioiden ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyttäjä on hakenut hänelle kuolemanrangaistusta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.