Uutiset

Solidaarisuustalous haastaa vallitsevan talousajattelun

Malesiassa päättäjien usko markkinatalouden ja talouskasvun voimaan on vahva. Maassa kuitenkin viriää toisenkinlaisia taloushankkeita, kertovat Suomessa vierailleet tutkijat.
Pua kumbu -kankaiden kudontaa. (Kuva: Rh. Gareh)

Malesialaisen antropologin, tohtori Welyne Jeffrey Jehomin tarkoituksena oli tutkia Malesian Borneolla sijaitsevia kyliä puhtaasti tieteelliseltä kannalta, kun hän vuonna 2012 vieraili Rumah Gareh'n kylässä. Siellä Iban-kansaan kuuluvat asukkaat kutoivat yhä perinteistä, alun perin rituaaleissa käytettyä tekstiiliä, pua kumbua, jonka taustalla on rikas tarinaperinne.

"Naiset kysyivät, haluaisinko ostaa tekstiilejä. Silloin tajusin, että kyseessä on tärkeä taidemuoto, joka voidaan kaupallistaa ja jota voidaan samalla suojella luonnollisella tavalla", hän kertoo.

Käsityötaidoistaan huolimatta kyläläisillä ei ollut keinoja tehdä kutomisesta bisnestä ja myydä tuotteitaan kunnon hintaan. Jeffrey Jehom auttoi heitä panemaan pystyyn hankkeen, jossa on nyt mukana 300 naista.

Pua kumbun valmistuksesta on samalla tullut liiketoimintaa. Tuotevalikoimaa on monipuolistettu, sillä on oma tavaramerkkinsä ja nuorille opetetaan jo katoamassa ollutta taitoa. Tulojen lisäksi ihmiset ovat saaneet itseluottamusta suojella ympäristöään ja perinteitään – sekä mahdollisuuden osoittaa maan hallitukselle, ettei kaikkia sen ajamia palmuöljyplantaaseja tarvita, Jeffrey Jehom toteaa.

Solidaarisuustalous – idealismia?

Pua kumbu -projektista on innostuttu EU:n tukemassa Sustainability and Solidarity Economy (Susy) -hankkeessa, joka kerää esimerkkejä solidaarisuustaloudesta Euroopasta ja muualta, muun muassa Malesiasta. Viime viikot Jeffrey Jehom on kiertänyt Eurooppaa kertomassa hankkeestaan kollegansa, solidaarisuustaloutta tutkivan tohtori Jun-E Tanin kanssa. Tällä viikolla oli luvassa Suomi, josta hankkeessa on mukana Eettisen kaupan puolesta ry.

Solidaarisuustalouden ajatuksena on, että talouden ei pitäisi perustua voitontavoitteluun, vaan sen pitäisi palvella ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Käytännössä solidaarisuustaloushankkeet ovat esimerkiksi aikapankkeja, osuuskuntia tai omavaraisviljelyä.

Malesiassa on pua kumbu -hankkeen lisäksi  periaatteessa paljon esimerkkejä solidaarisuustaloudesta. Varsinainen solidaarisuustalouden käsite on maassa Tanin mukaan kuitenkin suhteellisen tuntematon toisin kuin Euroopassa, jossa erilaiset järjestöt ja kollektiivit tekevät sen parissa paljon yhteistyötä.

"Malesiassa ja Aasiassa muutenkaan markkinataloutta ei nähdä kovin suurena ongelmana. Malesia on kehitysmaa ja talouskasvua pidetään siellä hyvänä asiana. Solidaarisuustaloudesta puhuminen on vaikeaa, koska se nähdään ulkomaalaisena ja liian idealistisena", Tan selittää.

Hän on siitä huolimatta löytänyt tutkimuksissaan useita Malesiassa jo pitkään pyörineitä solidaarisuustaloushankkeita. Malesiasta löytyy esimerkiksi satoja luotonantojärjestöjä, joiden avulla köyhätkin voivat saada lainaa. Maassa on paljon myös sosiaalisia yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi ympäristökonsultoinnin parissa, Tan kertoo.

Luonnollinen ilmiö

Toistaiseksi solidaarisuustalousajattelun tavoite oikeudenmukaisemmasta talousjärjestelmästä voitontavoittelun sijaan on varsin kunnianhimoinen, sillä solidaarisuustalousaloitteet ovat kaikkialla maailmassa melko pieniä. Voisivatko ne laajentua ja toimia kestävän kehityksen mallina koko maailmalle?

Tanin mukaan se ei ole solidaarisuustalouden perimmäinen hyöty.

"Solidaarisuustalous tulee olemaan aina vaihtoehto. Se voi rakentaa ihmisten sietokykyä. Kun valtavirran markkinat ja valtio epäonnistuvat, solidaarisuustalous voi tukea ihmisiä", hän sanoo.

Hän muistuttaa esimerkiksi Espanjasta ja Argentiinasta, joissa solidaarisuusprojekteja on kehitetty taloudellisten romahdusten seurauksena, koska ihmisten on ollut pakko toimia. Samalla tavoin esimerkiksi Malesiassa luonnonkatastrofit voivat saada ihmiset toimimaan yhdessä, kun valtio ei pysty toimimaan, hän sanoo.

Jeffrey Jehom sanoo, että solidaarisuustalous on ihmisille luontaista.

"Kaikissa tutkimissani kylissä on ollut ainakin yksi projekti, jota on voinut pitää solidaarisuustaloutena ilman, että siitä edes puhuttiin. Se on meille ihmisille selviytymisväline ja luonnollisesti läsnä yhteisöissä", hän uskoo.

(Etusivun bannerin alkuperäinen kuva: RJ / Flickr.com / CC BY 2.0)

kehityskestävän kehityksen tavoitteettalousympäristö Malesia Eettisen kaupan puolesta ry

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset