Uutiset Arktiksen tulevaisuus

Shell saa jatkaa öljynporausta Arktiksella

Ympäristöjärjestöt ovat Yhdysvaltain viranomaisten päätöksestä tyrmistyneitä.
(Kuva: Camden Greenpeace / cc 2.0)

Yhdysvaltain viranomaiset ovat antaneet öljy-yhtiö Shellille luvan aloittaa öljyn- ja kaasunporauksen uudelleen Arktiksella. Ympäristöjärjestöt ovat paheksuneet päätöstä, joka niiden mukaan voi johtaa ympäristökatastrofiin.

Yhdysvaltain sisäministeriön alainen merienergian osasto ilmoitti eilen antaneensa Shellille porata jälleen öljyä Alaskan rannikolla sijaitsevalla Tšuktšimerellä, joka on osa Pohjoista jäämerta. Lupa edellyttää myös muiden viranomaisten lupaa.

Shell joutui jäädyttämään operaationsa Arktiksella vuonna 2012, kun sen toiminnasta paljastui useita turvallisuuspuutteita. Yksi sen öljynporauslautoista ajoi karille, ja se jouduttiin hinaamaan pois.

Ympäristöjärjestöt kritisoivat nyt annettua lupaa. Greenpeacen asiantuntija Tim Donaghy muistutti brittiläiselle Guardian-lehdelle, että Arktiksen herkkä alue ei kestä hutilointia.

"Shellillä on vaarallinen virheiden historia Arktiksella, ja tutkijoiden mukaan Arktiksen öljyn pitää pysyä maassa, jos haluamme välttää katastrofaalisen ilmastonmuutoksen", hän sanoi.

Ympäristöjärjestöjen mukaan lupa annettiin Shellille liian nopeasti eikä turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia ole kunnolla arvioitu.

"Jälleen kerran hallitus on hätiköinyt ja hyväksynyt riskialttiin ja huonosti suunnitellun etsinnän yhdellä syrjäisimmistä ja tärkeimmistä paikoista maapallolla. Shell ei ole osoittanut, että se on valmistautunut toimimaan vastuullisesti Jäämerellä, eikä yritys tai hallitus ole halunnut arvioida riskejä täysin ja reilusti", sanoo Oceana-järjestön varapresidentti Susan Murray New York Times -lehdessä.

Arktiksen merillä on arvioitu olevan miljardeja barreleita öljyä. Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin pitkään kampanjoineet sen koskemattomuuden puolesta, sillä alueen luonto on herkkää ja sääilmiöt arvaamattomia, mikä tekisi mahdollisesta vuodosta entistäkin tuhoisamman. Vaikeiden olosuhteiden vuoksi öljynporaus ylipäätään on alueella riskialttiimpaa ja monimutkaisempaa kuin muualla.

Arktiksen tulevaisuus energiayhtiötympäristömeretsuojelu Greenpeace

Lue myös

Näkökulma: Arktinen yhteistyö rauhan edistäjänä?

Ilmastonmuutos on aito uhka arktisilla alueilla, mutta sillä voi olla myös kansainvälisen yhteistyön kautta syntyviä positiivisia vaikutuksia, kirjoittaa Liisa Kauppila.

Arktis – ilmastonmuutoksen uhri ja symboli

Öljynporaus Arktiksella on sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti riskialtista, muistuttaa Juha Aromaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.