Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Selviytyminen palestiinalaisena Libanonissa on elämänmittainen haaste – Kaksi pakolaisnaista kertoo tarinansa

Palestiinalaisia pakeni joukoittain Libanoniin 70 vuotta sitten, kun Israelin valtio perustettiin. Heillä ei vieläkään ole kansalaisoikeuksia. Pakolaisleireissä elämä on usein raskasta, köyhää ja rajallista, mutta elämänilo voi löytyä vaikkapa lastenkasvatuksesta tai työstä.
Palestiinalaispakolainen sekoittamassa punaista maustetta
Ghali Ramzi Kaddoura asuu aivan El Bussin pakolaisleirin laidalla. Työtilanakin toimivalta parvekkeelta näkyy Tyroksen kaupunkia. (Kuva: Hanna Hirvonen)

Palestiinalaispakolaisten leirillä Nahr El Baredissa kulkiessa näkee murskana olevia sekä keskeneräisiä rakennuksia siellä täällä. Ne muistuttavat vuodesta 2007. Silloin tämä Pohjois-Libanonissa oleva pakolaisleiri tuhoutui täysin Libanonin armeijan ja Fatah al-Islam -järjestön taistelussa.

Moni kaipaa leiriä sellaisena kuin paikka oli ennen tuhoa: kadut olivat kapeampia mutta asunnot tilavampia. Niin oli parempi, koska moni ei löydä juurikaan syitä viettää aikaa ulkona. Myös ihmismielet ovat murskana. Lapsillekin raivotaan herkästi heidän leikkiessään kaduilla.

Kovaa työtä koulutuksen eteen

Nahr El Baredissa asuva Ibtisam Loubani on seitsemän lapsen äiti. Lapsista nuorin käy seitsemättä luokkaa, vanhimmat kaksi ovat yliopistossa.

”Kaikki lapseni opiskelevat”, Loubani sanoo ensimmäiseksi.

Siitä onkin syytä olla ylpeä. Vaikka Libanonissa lähes kaikki palestiinalaiset aloittavat koulun, paljon lapsia tippuu pois jo nuorella iällä. Yliopistotutkinto on hieman yli kuudella prosentilla.

Vanhemman tuki on korvaamatonta opiskelussa. Loubanin päivä alkaa aamiaisen valmistuksesta, sitä seuraavat muut kotityöt ja lounaan tekeminen koulusta palaaville. Työkseen Loubani antaa yksityisopetusta pakolaisleirissä, mihin kuluu loppupäivä.

Puurtamisesta huolimatta varat eivät millään tahdo riittää. YK:n palestiinalaisjärjestö UNRWA:n kouluissa opiskelu on lukion loppuun saakka maksutonta. Kuluja kuitenkin tulee esimerkiksi oppimateriaalin kopioimisesta.

Yliopistossa vastassa ovat lukukausimaksut ja matkakulut. Loubani lainaa usein rahaa, jonka takaisinmaksu onnistuu UNRWA:n avustuksen tullessa. Apu on 10 dollaria kuukautta kohden kullekin perheenjäsenelle. Sen saa kolmen kuukauden välein.

Loubani itse on opiskellut kymmenen luokkaa, minkä jälkeen hän meni naimisiin ja lopetti koulun. Mies sairastaa skitsofreniaa ja asuu arvaamattoman käytöksensä takia erillään muista.

”Itse asiassa kaikki arjessa on vaikeaa. Olen kuitenkin onnellinen, sillä rakastan lapsiani ja olen ylpeä heistä. Oma unelmani on, että lapseni voisivat toteuttaa haaveensa kaikista haasteista huolimatta.”

Vuosikymmeniä väliaikaisuutta

Libanonissa on nykyisin kaksitoista palestiinalaisleiriä ja palestiinalaisia on noin 250 000. Palestiinalaiset joutuivat pakenemaan kotimaastaan naapurimaihin, pääosin Libanoniin, Syyriaan ja Jordaniaan, vuonna 1948 Israelin valtion perustamisen alta. Nakba on palestiinalaisten käyttämä sana noista tapahtumista. Tämä arabiankielinen sana tarkoittaa katastrofia.

Libanoniin paettiin Palestiinan pohjoisosista. Moni lähti kotoaan mukanaan pelkkä avain luullen palaavansa parin viikon kuluttua.

Paosta on nyt runsaat 70 vuotta. Pakolaisleirit ovat muuttuneet telttakylistä betonilähiöiksi. Väliaikaisuus näkyy silti kaikkialla. Leireissä rakennusten ulkopuolella risteilee sähköjohtoja. Kaduille vuotaa vettä huonokuntoisista putkistoista ja katoilla olevista tankeista.

Palestiinalaispakolainen Ibtisam Loubani kahden talon välissä
Ibtisam Loubani on syntynyt Nahr El Baredin pakolaisleirissä vuonna 1980 ja asunut siellä lähes koko elämänsä. Vuonna 2007 leirin asukkaat joutuivat taistelujen alta evakkoon useaksi kuukaudeksi. (Kuva: Hanna Hirvonen)

Beirutissa sijaitsevat Shatila ja Bourj Al-Barajneh ovat palestiinalaisleireistä ahtaimpia. Rakennukset ovat paikoin niin korkeita ja lähellä toisiaan, ettei katutasoon pääse päivänvaloa. Pohjois-Libanonissa sijaitsevaan Nahr El Barediin liikkuminen on rajoitettua. Ennen vuotta 2007 leiriin tuli väkeä kaupantekoon läheisistä libanonilaiskylistä, mutta nykyisin vierailuun on haettava lupa armeijalta.

Ulkomailla elävistä palestiinalaispakolaisista juuri Libanonissa pakolaisten asema on kaikkein heikoin. Syyriassa ja Jordaniassa palestiinalaisilla on kansalaisoikeudet, Libanonissa ei. Taustalla on muun muassa libanonilaisen politiikan jakautuminen kristittyjen, shiia- ja sunnimuslimien valtablokeiksi. Sunnalaisten palestiinalaisten mukaantulo esimerkiksi vaaleihin horjuttaisi vanhoja rakenteita.

Kymmenten ammattien harjoittaminen on palestiinalaisilta kiellettyä muulla kuin leireissä. Palestiinalaiset eivät saa työskennellä esimerkiksi lääkäreinä tai insinööreinä. Yli 70 prosenttia työssä olevista harjoittaa käsityöammatteja, kauppaa tai on palvelualalla. Työt ovat usein epävirallisia ja satunnaisia. Suurin osa työllistää itse itsensä.

Riittävästi toimeentuloa maustekaupasta

El Bussin pakolaisleirissä, Etelä-Libanonissa, 60-vuotias Ghali Ramzi Kaddoura valmistaa talvisia mausteita. Etupäässä myyntiin menee zaatar-mausteseosta ja tahnamaista chiliä. Työtilat ovat kotona: yrttejä kuivuu makuuhuoneessa, ja parvekkeelta löytyy laite niiden murskaamista varten.

Työvaiheista mieluisin, zaatarin kerääminen, tapahtuu kuitenkin vuoristossa. ”Jos en pääsisi vuorille, tulisin äkäiseksi ihmiseksi”, Kaddoura hymyilee. ”Poimimaan mennään aina porukalla.”

El Bussin pakolaisleiriin naisen toi avioliitto, jonka hän solmi ollessaan 17-vuotias. ”Pian, 18-vuotiaana, sain ensimmäisen lapseni.”

Kaikki kahdeksan lasta ovat nyt aikuisia. Kuusi heistä on lähtenyt ulkomaille työn tai avioliiton takia. Kaksi asuu kotona ja auttaa äitiään työssä mausteiden parissa.

El Buss on verrattain avoin ja rauhallinen pakolaisleiri. Asukkaita on yli 10 000, kun ruuhkaisimmissa leireissä ihmisiä asuu jopa yli 30 000. Sisään El Bussiin voi myös kävellä helposti, pitää vain ohittaa kulkuteiden eteen asetetut betonimöhkäleet.

Kaddouran elämään on kuulunut myös menetyksiä, kun aviomies kuoli sydänsairauden uuvuttamana. ”Sen jälkeen sain järjestöiltä apua, esimerkiksi laitteen, jolla murskata mausteita. Tavoite oli, että voisin tuoda rahaa perheeseen.”

Nykyisin mausteet työllistävät hänet täysipäiväisesti. ”Tein kovasti työtä oppiakseni työn, mutta mausteilla tienaa hyvin.”

”Myyn mausteita kotoa käsin. Asiakkaita tulee leiristä ja ulkopuolelta. Tosiaan, myös ulkopuolella tiedetään, että työskentelen mausteiden parissa! Ihmiset puhuvat tästä toisilleen”, Kaddoura kertoo.

Israel ja PalestiinaSiirtolaisuus ja pakolaisuus genderpakolaisettyöväestöpolitiikka LibanonPalestiina

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta