Uutiset Yritykset ja talous

Selvitys: Yritysten käyttämät eettisyyssertifikaatit eivät huomioi riittävästi työntekijöiden oikeuksia

Kuluttajan kannattaa silti valita sertifioitu tuote, sanoo Finnwatch.
(Kuva: theilr / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Yritysten käyttämät sosiaalisen vastuullisuuden valvontajärjestelmät sivuuttavat usein työntekijöiden äänen. Ongelmia on myös tarkastuksissa, läpinäkyvyydessä ja kriteerien määrittelyssä, käy ilmi suomalaisyritysten vastuullisuutta seuraavan Finnwatch-järjestön tuoreesta raportista (pdf).

Raportissa vertaillaan suomalaisyritysten käyttämiä sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointi- ja auditointijärjestelmiä. Niillä pyritään varmistamaan työntekijöiden oikeuksien toteutuminen tuotantoprosessissa. Yleensä valvonnan suorittaa jokin alan kansainvälinen yritys, joten auditoinnista on tullut miljardibisnestä.

Raportin mukaan sertifiointijärjestelmissä on kuitenkin aukkoja.

"Työntekijöiden ääni sivuutetaan ja auditointien laatu on heikko. Yhdessäkään sertifiointijärjestelmässä ei edellytetä haastatteluja työpaikan ulkopuolella. Ammattiliitot eivät ole mukana varmistamassa ammatillisen järjestäytymisen toteutumista", kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Tutkimuksen mukaan kaikissa paitsi yhdessä sertifiointijärjestelmässä vaaditaan työntekijöiden kuulemista. Finnwatchin mukaan kuulemisia pitäisi kuitenkin järjestää työpaikan ulkopuolella, jotta työntekijät voisivat varmasti puhua vapaasti.

16 sertifiointijärjestelmän vertailussa parhaiten menestyi Reilu kauppa, jossa yrityksiä esimerkiksi vaaditaan nostamaan työntekijöiden palkkaa, jos se ei riitä toimeentuloon. Kriteereinä vertailussa olivat valvontajärjestelmien riippumattomuus, läpinäkyvyys, kriteerien kattavuus ja laatu, raaka-aineiden jäljitettävyys ja kuluttajaviestintä sekä vaikuttavuus.

Huonoimmin menestyi mehuteollisuuden etujärjestön Sure-Global-Fair valvontajärjestelmä, jossa ei edellytetä ollenkaan työntekijöiden kuulemista. Sitä käyttää Suomessa mehutehdas Eckes-Granini.

Monien suomalaisyritysten käyttämä eri alojen Business Social Compliance Initiative eli BSCI-sertifikaatti ei myöskään menestynyt erityisen hyvin. Se ei esimerkiksi edellytä auditointien tulosten olevan julkisia. BSCI:tä käyttävät muun muassa Kesko, S-Ryhmä, Alko, Marimekko, Stockmann ja Tokmanni.

Parhaiten sijoittuneen Reilu kauppa -sertifikaatinkin tulisi Finnwatchin mukaan kehittää erityisesti järjestelmän läpinäkyvyyttä.

Kuluttajilla vähän valtaa

Vaikka yksikään sertifikaatti ei saa raportissa mukaan täysin puhtaita papereita, on sertifioitu tuote silti eettisen kuluttajan kannalta parempi vaihtoehto kuin sertifioimaton tuote.

"Tietysti kuluttajien pitäisi valita sertifioitu tuote. Sertifikaateissa on kuitenkin hirveitä eroja. Oikeastaan emme usko kuluttajien pystyvän ohjaamaan sertifikaattimarkkinoita, joten toivomme jotain rotia viranomaisten taholta", sanoo Vartiala.

Myös ammattiliitot voisivat Finnwatchin mukaan vahvistaa rooliaan sertifiointijärjestelmässä. Ammattiliitot ovat raportin mukaan päättävässä roolissa vain kolmessa sertifiointijärjestelmässä.

"Ammattiliittojen osallistuminenkaan ei vielä riitä. Forest Stewardship Council -sertifikaatissa on mukana ammattiliittoja, mutta tämä sertifikaatti ei siltikään pärjännyt testissämme. Suosittelemme että ammattiliitot pyrkisivät strategisesti haastamaan sertifikaatteja ja käyttämään niitä apuna työntekijöiden oikeuksia vaadittaessa", Vartiala sanoo.

Yritykset ja talous ihmisoikeudettyöyhtiöt Finnwatch

Lue myös

Vaatetusalan on otettava ammattiliitot mukaan yritysvastuuseen

Yksikään suomalainen yritys ei ole jäsenenä yhdessäkään järjestöjohtoisessa yritysvastuualoitteessa, muistuttaa Outi Moilala.

Näkökulma: Vilppi rehottaa rahoitusalalla

On ällistyttävää, miten vähän huomiota maailma kiinnittää finanssipiirien rötöstelyyn, vaikka tapauksia paljastuu viikoittain ja ne kiihdyttävät eriarvoisuuden kasvua, kirjoittaa Roberto Savio.

Vain paholainen pukeutuu Pradaan

Jukka Pääkkönen kritisoi huippubrändejä, joiden tuotteet teetetään kurjissa oloissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä