Uutiset Yritykset ja talous

Selvitys: Yritysten käyttämät eettisyyssertifikaatit eivät huomioi riittävästi työntekijöiden oikeuksia

Kuluttajan kannattaa silti valita sertifioitu tuote, sanoo Finnwatch.
(Kuva: theilr / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Yritysten käyttämät sosiaalisen vastuullisuuden valvontajärjestelmät sivuuttavat usein työntekijöiden äänen. Ongelmia on myös tarkastuksissa, läpinäkyvyydessä ja kriteerien määrittelyssä, käy ilmi suomalaisyritysten vastuullisuutta seuraavan Finnwatch-järjestön tuoreesta raportista (pdf).

Raportissa vertaillaan suomalaisyritysten käyttämiä sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointi- ja auditointijärjestelmiä. Niillä pyritään varmistamaan työntekijöiden oikeuksien toteutuminen tuotantoprosessissa. Yleensä valvonnan suorittaa jokin alan kansainvälinen yritys, joten auditoinnista on tullut miljardibisnestä.

Raportin mukaan sertifiointijärjestelmissä on kuitenkin aukkoja.

"Työntekijöiden ääni sivuutetaan ja auditointien laatu on heikko. Yhdessäkään sertifiointijärjestelmässä ei edellytetä haastatteluja työpaikan ulkopuolella. Ammattiliitot eivät ole mukana varmistamassa ammatillisen järjestäytymisen toteutumista", kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Tutkimuksen mukaan kaikissa paitsi yhdessä sertifiointijärjestelmässä vaaditaan työntekijöiden kuulemista. Finnwatchin mukaan kuulemisia pitäisi kuitenkin järjestää työpaikan ulkopuolella, jotta työntekijät voisivat varmasti puhua vapaasti.

16 sertifiointijärjestelmän vertailussa parhaiten menestyi Reilu kauppa, jossa yrityksiä esimerkiksi vaaditaan nostamaan työntekijöiden palkkaa, jos se ei riitä toimeentuloon. Kriteereinä vertailussa olivat valvontajärjestelmien riippumattomuus, läpinäkyvyys, kriteerien kattavuus ja laatu, raaka-aineiden jäljitettävyys ja kuluttajaviestintä sekä vaikuttavuus.

Huonoimmin menestyi mehuteollisuuden etujärjestön Sure-Global-Fair valvontajärjestelmä, jossa ei edellytetä ollenkaan työntekijöiden kuulemista. Sitä käyttää Suomessa mehutehdas Eckes-Granini.

Monien suomalaisyritysten käyttämä eri alojen Business Social Compliance Initiative eli BSCI-sertifikaatti ei myöskään menestynyt erityisen hyvin. Se ei esimerkiksi edellytä auditointien tulosten olevan julkisia. BSCI:tä käyttävät muun muassa Kesko, S-Ryhmä, Alko, Marimekko, Stockmann ja Tokmanni.

Parhaiten sijoittuneen Reilu kauppa -sertifikaatinkin tulisi Finnwatchin mukaan kehittää erityisesti järjestelmän läpinäkyvyyttä.

Kuluttajilla vähän valtaa

Vaikka yksikään sertifikaatti ei saa raportissa mukaan täysin puhtaita papereita, on sertifioitu tuote silti eettisen kuluttajan kannalta parempi vaihtoehto kuin sertifioimaton tuote.

"Tietysti kuluttajien pitäisi valita sertifioitu tuote. Sertifikaateissa on kuitenkin hirveitä eroja. Oikeastaan emme usko kuluttajien pystyvän ohjaamaan sertifikaattimarkkinoita, joten toivomme jotain rotia viranomaisten taholta", sanoo Vartiala.

Myös ammattiliitot voisivat Finnwatchin mukaan vahvistaa rooliaan sertifiointijärjestelmässä. Ammattiliitot ovat raportin mukaan päättävässä roolissa vain kolmessa sertifiointijärjestelmässä.

"Ammattiliittojen osallistuminenkaan ei vielä riitä. Forest Stewardship Council -sertifikaatissa on mukana ammattiliittoja, mutta tämä sertifikaatti ei siltikään pärjännyt testissämme. Suosittelemme että ammattiliitot pyrkisivät strategisesti haastamaan sertifikaatteja ja käyttämään niitä apuna työntekijöiden oikeuksia vaadittaessa", Vartiala sanoo.

Yritykset ja talous ihmisoikeudettyöyhtiöt Finnwatch

Lue myös

Vaatetusalan on otettava ammattiliitot mukaan yritysvastuuseen

Yksikään suomalainen yritys ei ole jäsenenä yhdessäkään järjestöjohtoisessa yritysvastuualoitteessa, muistuttaa Outi Moilala.

Näkökulma: Vilppi rehottaa rahoitusalalla

On ällistyttävää, miten vähän huomiota maailma kiinnittää finanssipiirien rötöstelyyn, vaikka tapauksia paljastuu viikoittain ja ne kiihdyttävät eriarvoisuuden kasvua, kirjoittaa Roberto Savio.

Vain paholainen pukeutuu Pradaan

Jukka Pääkkönen kritisoi huippubrändejä, joiden tuotteet teetetään kurjissa oloissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.