Uutiset Yritykset ja talous

Selvitys: Yritysten käyttämät eettisyyssertifikaatit eivät huomioi riittävästi työntekijöiden oikeuksia

Kuluttajan kannattaa silti valita sertifioitu tuote, sanoo Finnwatch.
(Kuva: theilr / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Yritysten käyttämät sosiaalisen vastuullisuuden valvontajärjestelmät sivuuttavat usein työntekijöiden äänen. Ongelmia on myös tarkastuksissa, läpinäkyvyydessä ja kriteerien määrittelyssä, käy ilmi suomalaisyritysten vastuullisuutta seuraavan Finnwatch-järjestön tuoreesta raportista (pdf).

Raportissa vertaillaan suomalaisyritysten käyttämiä sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointi- ja auditointijärjestelmiä. Niillä pyritään varmistamaan työntekijöiden oikeuksien toteutuminen tuotantoprosessissa. Yleensä valvonnan suorittaa jokin alan kansainvälinen yritys, joten auditoinnista on tullut miljardibisnestä.

Raportin mukaan sertifiointijärjestelmissä on kuitenkin aukkoja.

"Työntekijöiden ääni sivuutetaan ja auditointien laatu on heikko. Yhdessäkään sertifiointijärjestelmässä ei edellytetä haastatteluja työpaikan ulkopuolella. Ammattiliitot eivät ole mukana varmistamassa ammatillisen järjestäytymisen toteutumista", kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Tutkimuksen mukaan kaikissa paitsi yhdessä sertifiointijärjestelmässä vaaditaan työntekijöiden kuulemista. Finnwatchin mukaan kuulemisia pitäisi kuitenkin järjestää työpaikan ulkopuolella, jotta työntekijät voisivat varmasti puhua vapaasti.

16 sertifiointijärjestelmän vertailussa parhaiten menestyi Reilu kauppa, jossa yrityksiä esimerkiksi vaaditaan nostamaan työntekijöiden palkkaa, jos se ei riitä toimeentuloon. Kriteereinä vertailussa olivat valvontajärjestelmien riippumattomuus, läpinäkyvyys, kriteerien kattavuus ja laatu, raaka-aineiden jäljitettävyys ja kuluttajaviestintä sekä vaikuttavuus.

Huonoimmin menestyi mehuteollisuuden etujärjestön Sure-Global-Fair valvontajärjestelmä, jossa ei edellytetä ollenkaan työntekijöiden kuulemista. Sitä käyttää Suomessa mehutehdas Eckes-Granini.

Monien suomalaisyritysten käyttämä eri alojen Business Social Compliance Initiative eli BSCI-sertifikaatti ei myöskään menestynyt erityisen hyvin. Se ei esimerkiksi edellytä auditointien tulosten olevan julkisia. BSCI:tä käyttävät muun muassa Kesko, S-Ryhmä, Alko, Marimekko, Stockmann ja Tokmanni.

Parhaiten sijoittuneen Reilu kauppa -sertifikaatinkin tulisi Finnwatchin mukaan kehittää erityisesti järjestelmän läpinäkyvyyttä.

Kuluttajilla vähän valtaa

Vaikka yksikään sertifikaatti ei saa raportissa mukaan täysin puhtaita papereita, on sertifioitu tuote silti eettisen kuluttajan kannalta parempi vaihtoehto kuin sertifioimaton tuote.

"Tietysti kuluttajien pitäisi valita sertifioitu tuote. Sertifikaateissa on kuitenkin hirveitä eroja. Oikeastaan emme usko kuluttajien pystyvän ohjaamaan sertifikaattimarkkinoita, joten toivomme jotain rotia viranomaisten taholta", sanoo Vartiala.

Myös ammattiliitot voisivat Finnwatchin mukaan vahvistaa rooliaan sertifiointijärjestelmässä. Ammattiliitot ovat raportin mukaan päättävässä roolissa vain kolmessa sertifiointijärjestelmässä.

"Ammattiliittojen osallistuminenkaan ei vielä riitä. Forest Stewardship Council -sertifikaatissa on mukana ammattiliittoja, mutta tämä sertifikaatti ei siltikään pärjännyt testissämme. Suosittelemme että ammattiliitot pyrkisivät strategisesti haastamaan sertifikaatteja ja käyttämään niitä apuna työntekijöiden oikeuksia vaadittaessa", Vartiala sanoo.

Yritykset ja talous ihmisoikeudettyöyhtiöt Finnwatch

Lue myös

Vaatetusalan on otettava ammattiliitot mukaan yritysvastuuseen

Yksikään suomalainen yritys ei ole jäsenenä yhdessäkään järjestöjohtoisessa yritysvastuualoitteessa, muistuttaa Outi Moilala.

Näkökulma: Vilppi rehottaa rahoitusalalla

On ällistyttävää, miten vähän huomiota maailma kiinnittää finanssipiirien rötöstelyyn, vaikka tapauksia paljastuu viikoittain ja ne kiihdyttävät eriarvoisuuden kasvua, kirjoittaa Roberto Savio.

Vain paholainen pukeutuu Pradaan

Jukka Pääkkönen kritisoi huippubrändejä, joiden tuotteet teetetään kurjissa oloissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat