Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Selvitys: Suomen pitää uudistaa ihmisoikeuspolitiikkaansa – Ilmastonmuutoksen kieltäjien ja naisten oikeuksien vastustajien liikkeet aiheuttavat uusia haasteita

Tuoreen selvityksen mukaan kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän on yhä vaikeampi vastata maailman muutokseen muun muassa populismin nousun takia. Siksi Suomen on edistettävä äänekkäästi esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa.
Suomen lippu ja puun lehtiä
Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa pitää uudistaa, sillä maailmanjärjestys on muuttunut, suositellaan tuoreessa selvityksessä. (Kuva: Fredrik Rubensson / CC BY-SA 2.0)

Suomen pitää päivittää ihmisoikeuspolitiikkansa painopisteitä vastamaan muuttunen maailmanjärjestyksen aiheuttamiin haasteisiin, suositellaan tuoreessa selvityksessä.

Valtioneuvoston kanslian rahoittaman selvityksen mukaan viimeisten viiden vuoden aikana maailmanlaajuiset muutostrendit ovat alkaneet haastaa kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän toimivuutta.

Esimerkiksi Kiinan nousu on vaikuttanut valtasuhteisiin, ja toisaalta länsimaiden populistiset liikkeet yrittävät horjuttaa sääntöpohjaista ihmisoikeusjärjestelmää. Keskeisimpiä muutostrendejä ovat ympäristön muutos, muuttoliike, kehittyvä teknologia ja muuttuva turvallisuusympäristö.

Selvityksen mukaan monenkeskiset instituutiot eivät enää välttämättä ole valmiita vastaaman uusiin ihmisoikeuskysymyksiin. Koska maailma on muuttunut aiempaa moninapaisemmaksi, yhteisissä neuvottelupöydissä on yhä vaikeampi saavuttaa neuvottelutuloksia.

Politisoituneimpia teemoja ovat ilmastonmuutos, muuttoliike ja sukupuolten tasa-arvo.

”Vahvat tasa-arvon vastaiset liikkeet ja sukupuolten tasa-arvon vastustaminen vaikuttavat naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen ja hlbti-ihmisten oikeuksiin. Ihmisen aiheuttaman ympäristön muuttumisen kieltäminen tekee sen ehkäisystä ja tilanteen muuttamisesta vaikeaa, ja asenteet siirtolaisuutta kohtaan ovat polarisoituneita”, selvityksessä todetaan.

Samaan aikaan kansalaisyhteiskunta kohtaa kasvavia uhkia.

Suomelle esitetään raportissa kahdeksan suositusta. Suomen pitäisi muun muassa huomioida ympäristön muuttumisen ja ihmisoikeuksien välinen yhteys, edistää kansainvälisellä tasolla siirtolaisten oikeuksia, pitää ihmisoikeudet mukana teknologian ja turvallisuuden kehityksessä sekä edistää aktiivisesti sukupuolten tasa-arvon aktiivista edistämistä.

Tutkimuksen teki Oxford Research Oy. Julkaisu toteutettiin osana valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkageopolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.