Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Laki edellyttää yrityksiltä ihmisoikeuksien kunnioittamista yhä useammassa Euroopan maassa – ”Vapaaehtoisen yritysvastuun aika on ohi”

Finnwatch vaatii myös Suomea säätämään kansallisen lain, joka velvoittaisi yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia tuotantoketjussaan.
Työntekijöitä ompelukoneilla tehtaassa
Yrityksiltä vaaditaan nykyisin ihmisoikeuksien kunnioittamista kaikkialla tuotantoketjussa. Kuvassa vietnamilaisen vaatetehtaan Ando Internationalin työntekijöitä. (Kuva: Aaron Santos / ILO in Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 3.0 IGO)

Useammassa Euroopan maassa on viime vuosina säädetty tai ryhdytty suunnittelemaan lakeja, jotka velvoittavat yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia tuotantoketjussaan.

Suomalaisten yritysten yritysvastuuta seuraavan Finnwatch-järjestön tuoreen selvityksen (pdf) mukaan tällaisia lakihankkeita on meneillään muun muassa Ranskassa, Sveitsissä, Saksassa ja Alankomaissa. Järjestö uskoo, että trendi on menossa samaan suuntaan muuallakin. Vapaaehtoisen yritysvastuun aika on ohi, se sanoo.

”Tähän asti päättäjät ovat pitäneet vastuullisuutta vapaaehtoisena ja katsoneet, että kuluttajien vaatimukset ohjaavat yrityksiä riittävällä tavalla oikeaan suuntaan. Yritysvastuulaeilla vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta siirretään nyt kuluttajilta yrityksille”, toteaa Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti järjestön tiedotteessa.

Esimerkiksi YK:lla on jo yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Yritysten kannalta keskeistä niissä on, että niiden pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa niin sanottua huolellisuusvelvoitetta, jotta ne voisivat tunnistaa, ehkäistä ja lieventää toimintansa aiheuttamia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Niiden pitää myös korjata aiheuttamansa vahingot.

Periaatteiden noudattaminen ei ole sinänsä pakollista, mutta Finnwatchin selvityksen mukaan useampi maa on nyt säätänyt lakeja, jotka perustuvat huolellisuusvelvoitteeseen.

Esimerkiksi Ranskassa osakeyhtiölaki asettaa nykyisin yrityksille huolellisuusvelvollisuuksia. Lain piiriin kuuluvien yritysten on muun muassa laadittava huolellisuussuunnitelma. Laissa määritellään myös sanktiot ja vahingonkorvausvastuu.

Sveitsissä ollaan säätämässä lakia, joka velvoittaisi yrityksiä kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja ympäristöstandardeja. Alankomaat  taas on säätänyt lain, joka velvoittaa yritykset ehkäisemään lapsityövoiman käyttöä.

Finnwatchin mukaan myös Suomeen tarvitaan kansallinen laki, sillä myös Suomen markkinoilta on löytynyt lukuisia tuotteita, joita on tuotettu kyseenalaisissa oloissa

”Vastuuttomalla, ihmisoikeuksia polkevalla yritystoiminnalla ei tule saada kilpailuetua, ja siksi Suomen tulee aloittaa kansallisen yritysvastuulain valmistelu”, Kultalahti toteaa.

Yritysvastuu työlakikuluttaminenyhtiöt Suomi

Lue myös

Viinilaseja

Vastuullisuuden sietämätön vaikeus

SASKin viestinnän suunnittelija Sini Saaritsa metsästi joulupöytään vastuullisesti tuotettua viiniä. Sitä oli yllättävän vaikea löytää. Yritysvastuulaki muuttaisi tilannetta.
Sähköauton perä

Sähköautot yleistyvät, mutta niiden akkujen tuotantoon liittyy suuria ongelmia

Sähköautobuumin ansiosta akut ovat yhä kuumempi puheenaihe. Kaikki haluavat päästä osingoille tulevasta akkukakusta, Suomi mukaan lukien. Akkujen tekeminen vaatii kuitenkin huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta, kirjoittaa Eetti ry:n tutkija Anna Härri.
Kannettavan tietokoneen näpäimistö ja näyttö

Suomalaiset maksaisivat eettisestä läppäristä 125 euroa enemmän – Ongelmana on, että tietoa tuotanto-olosuhteista ei ole tarjolla

Eettisen kaupan puolesta ry selvittää, miten voitaisiin valmistaa kannettava tietokone mahdollisimman vastuullisesti. Järjestön kyselytutkimuksen mukaan se kiinnostaa myös useimpia suomalaisia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.