Seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomen tukemassa kehitysyhteistyössä harvinaista mutta ei ennenkuulumatonta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomen tukemassa kehitysyhteistyössä harvinaista mutta ei ennenkuulumatonta

Ulkoministeriön tukema Vammaiskumppanuuden ja Kuurojen liiton kehitysyhteistyöhanke jouduttiin lopettamaan, koska paikallista kumppanijärjestöä epäiltiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikön Eevamari Laaksosen mukaan vastaavia tapauksia nousee esiin harvemmin kuin kerran vuodessa.

Suomen lippu ja mänty.

Ulkoministeriön mukaan hyväksikäyttötapaukset ovat harvinaisia kehitysyhteistyössä. Kuva: Pekka Nikrus / CC BY-NC-SA 2.0.

Seksuaaliseen häirintään tai hyväksikäyttöön liittyviä epäilyksiä nousee esiin suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeissa suhteellisen vähän. 

”Se on onneksi tosi harvinaista. Järjestöjen hankkeisiin liittyviä ilmoituksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä tulee harvemmin kuin kerran vuodessa. Mutta kyllä niitä tapahtuu”, sanoo ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Eevamari Laaksonen Maailma.netille.

Talouselämä-lehti uutisoi maanantaina ulkoministeriön tukemasta Vammaiskumppanuuden ja Kuurojen liiton kehitysyhteistyöhankkeesta, jossa paljastui, että kehitysmaassa toimivan kumppanijärjestön työntekijät olivat syyllistyneet seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Osa tapauksista on edennyt oikeuteen. 

Hankkeeseen liittyi myös taloudellisia väärinkäytöksiä, joiden seurauksena Vammaiskumppanuudelta perittiin rahaa takaisin 9 800 euroa.

Kyse oli Ugandassa toteutetusta viittomakielihankkeesta. Hanke ja yhteistyö paikallisen järjestön kanssa on hyväksikäytön vuoksi lopetettu kokonaan.

”Tapaus on poikkeus, mutta ei valitettavasti ainoa”, Laaksonen toteaa.

Yleisimmät väärinkäytökset kehitysyhteistyösektorilla ovat hänen mukaansa kuitenkin taloudellisia. Niitä on suurin osa väärinkäytösepäilyistä, joita on vuosittain yhteensä 20–25. Osa jää pelkiksi epäilyiksi, osa johtaa toimenpiteisiin.

Taloudelliset väärinkäytöksetkin ovat verraten harvinaisia. Ministeriön uusimman, vuoden 2021 tilinpäätöksen (pdf) mukaan väärinkäytösten seurauksena rahaa perittiin vuonna 2021 takaisin 106170 euroa, mikä vastaa noin promillen kymmenesosaa Suomen kyseisen vuoden kehitysyhteistyöbudjetista. Tapauksia oli yhteensä yhdeksän, joista viisi kansalaisjärjestöissä. 

Kaikista tapauksista ei tiedoteta

Talouselämän artikkeli herätti kritiikkiä etenkin sosiaalisessa mediassa, sillä Ugandan hyväksikäyttötapauksesta ei ollut aiemmin kerrottu julkisuuteen. Kuurojen liitto sai tapauksista tiedon vuonna 2019 ja ulkoministeriö vuonna 2020.

”Lähtökohtana oli, että uhrien yksityisyyttä haluttiin suojella. Lisäksi ulkoministeriön periaate on, että emme ministeriönä tiedota järjestöjen väärinkäytösepäilyistä. Tiedotusvastuu on järjestöillä”, Laaksonen kertoo.

Myös Vammaiskumppanuus kertoi Talouselämässä, että tapauksesta ei kerrottu uhrien suojelemiseksi.

Talouselämän mukaan ulkoministeriö oli myös huolissaan maineriskistä, mutta Laaksonen huomauttaa, että huolenaiheena ei ollut maineriski Suomessa.

”Kun kaikkia tietoja tapauksen laajuudesta ei vielä ollut, pohdimme, voisiko hanketta vielä jatkaa. Pohdimme jatkamisen aiheuttamaa maineriskiä Ugandassa – kyse ei siis ollut virkamiesten maineesta Suomessa.”

Sitä, viestitäänkö muista kuin järjestöihin liittyvistä väärinkäytöstapauksista julkisuuteen yksityiskohtaisemmin, harkitaan ministeriössä tapauskohtaisesti, Laaksonen kertoo.

”Pohdimme tapausten laajuutta, taloudellista arvoa ja yhteiskunnallista merkittävyyttä. Esimerkiksi sadan euron suuruisesta summasta ei kannata viestiä. Tiedotamme myös silloin, jos arvioimme tiedottamisen ehkäisevän tulevia tapauksia.”

Epäilyistä voi raportoida netissä

Suomessa avustusjärjestösektorin hyväksikäyttötapaukset ovat ainakin toistaiseksi jääneet yksittäistapauksiksi, mutta maailmalla tiedetään vakavistakin tapauksista. Muutama vuosi sitten esimerkiksi brittiläisessä Oxfam-järjestössä paljastui laaja hyväksikäyttöskandaali. 

Sekä suomalaisjärjestöillä että ulkoministeriöllä on ohjeistuksia, joiden avulla tapauksia pyritään ehkäisemään. Ulkoministeriöllä on järjestöille ohjeet erilaisia väärinkäytöstapauksia varten, ja järjestöjen pitää jo rahoituksen hakuvaiheessa kertoa, miten ne ehkäisevät riskejä. Ohjeena myös on, että jo epäilyistä pitää raportoida välittömästi ministeriölle, Laaksonen kertoo. 

Kuka tahansa voi myös ilmoittaa kehitysyhteistyöhön liittyvistä väärinkäytösepäilyistään vaarinkayttoilmoitus.fi-sivulla.

Lisää uusi kommentti