Uutiset Saudi-Arabian ihmisoikeustilanne

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa.
Saudi-Arabian ihmisoikeustilannetta on kritisoitu paljon etenkin toimittaja Jamal Khashoggin syksyllä 2018 tapahtuneen murhan jälkeen. (Kuva: Stephen Downes / CC BY-NC 2.0)

Saudi-Arabian viranomaiset ovat peruneet aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetty Murtaja Quereiris. Sen sijaan hän saa 12 vuoden vankeustuomion, jota saatetaan kuitenkin lyhentää niin, että hän vapautuu jo vuonna 2022. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters.

Nyt 18-vuotias Qureiris pidätettiin vuonna 2014. Syytteisiin kuuluu osallistuminen hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin, mielenosoituksissa kuolleen veljen hautajaisiin osallistuminen, ”terroristijärjestöön” liittyminen, Molotovin cocktailien heittely poliisiasemalle sekä turvallisuusjoukkojen tulittaminen. Osa teoista on tapahtunut hänen ollessaan vain kymmenvuotias.

Monet kansainväliset mediat ja ihmisoikeusjärjestöt kertoivat viime viikolla, että syyttäjä on vaatinut Qureirisille kuolemanrangaistusta. Asia herätti paljon huomiota, ja muun muassa Itävalta uhkasi sulkea Wienissä toimivan uskontodialogin keskuksen, jota Saudi-Arabia on rahoittanut.

”Uutiset siitä, ettei häntä teloiteta, ovat valtava helpotus hänelle ja hänen perheelleen, mutta on täysin pöyristyttävää, että Saudi-Arabian viranomaiset yrittivät saada kuolemanrangaistuksen ihmiselle, joka oli pidätetty 13-vuotiaana. Kuolemanrangaistuksen antaminen alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista on räikeä kansainvälisen lain rikkomus”, sanoo Amnestyn Lähi-idän tutkimusjohtaja Lynn Maalouf tiedotteessa.
 
Saudi-Arabian laki sallii yhä teloituksen alaikäisenä tehdyistäkin rikoksista, hän muistuttaa. Hän vaati myös muiden samassa tilanteessa olevien teloituksen perumista.

Qureiris on kotoisin shiiaenemmistöisestä itäisestä maakunnasta, jossa on ollut hallituksen vastaisia mielenosoituksia vuodesta 2011 alkaen. Saudi-Arabia on tuominnut viime vuosina yli sata shiiaa terrorismirikoksista.

Viime keväänä maa teloitti 37 ihmistä mielenosoituksiin osallistumisesta. Joukossa oli myös alaikäisenä tuomittuja.

KuolemanrangaistusSaudi-Arabian ihmisoikeustilanne ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikos Saudi-Arabia Amnesty International

Lue myös

Saudi-Arabian pääkaupunki Riad

Ihmisoikeusjärjestöt: Saudi-Arabian uudistukset eivät riitä – Aktivistit viruvat yhä vankiloissa

Saudi-Arabia on ilmoittanut lopettavansa ruoskimisen sekä lasten teloittamisen, mutta uudistusten käytännön yksityiskohdat ovat epäselviä. Amnesty International ja Human Rights Watch vaativat Saudi-Arabiaa uudistamaan koko rikosoikeusjärjestelmänsä.
Pilvenpiirtäjiä taivaanrannassa

Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa G20-kokouksen agendaan, mutta muun muassa Amnesty aikoo jäädä pois, sillä puheenjohtajamaana on Saudi-Arabia, jolla ei edes ole riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammad bin Salman ja YK:n pääsihteeri António Guterres

Raportti: Saudi-Arabian kruununprinssi on luonut myönteisen imagon uudistuksilla, mutta samaan aikaan toisinajattelijoiden vaino kiihtyy

Saudi-Arabian kesäkuussa 2017 nimitetty kruununprinssi Mohammed bin Salman on vapauttanut viihdesektorin ja antanut naisille lisää oikeuksia. Maa on kuitenkin ottanut kaikessa hiljaisuudessa käyttöön uusia taktiikoita toisinajattelijoiden pitämiseksi aisoissa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.