Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä
Afganistanissa myydään turisteille sota-aiheisia mattoja. Maiju Tainio Turun Tehdas Teatterin Afganistan 100 – the years of interdependence -esityksessä. (Kuva: Jussi Virkkumaa / Tehdas Teatteri)

Lavalla näyttelijä Maiju Tainion käsi on puristunut nyrkkiin. Jos Suomi on kartalla neito ja Italia saapas, Afganistan on nyrkki. Tainion käsi avautuu, sormet osoittavat eri suuntiin. Afganistanin rajat ovat huokoiset, sen asukkaat ovat levittäytyneet ympäri maailman.

Turun Tehdas Teatterin intiimillä vinttinäyttämöllä on käynnissä dokumenttiteatteriesitys Afganistan 100 – the years of interdependence. Suomea vain vuotta nuoremman Afganistanin itsenäisyyden satavuotisjuhlana esitys kysyy, mikä on Afganistanin tilanne nyt. Se pureutuu syihin, joiden vuoksi Suomeenkin on tullut – meidän näkökulmastamme – paljon afganistanilaisia turvapaikanhakijoita.

Ohjaaja Seija-Leena Salo on tehnyt esitystä yhdessä Suomessa asuvien afganistanilaisten kanssa, ja se perustuu asiantuntijahaastatteluihin, tavallisten ihmisten tarinoihin ja taustatutkimukseen. Miksi ihmiset lähtevät Afganistanista? Millainen maa se on nyt, entä millainen se ennen oli? Mikä on rauhanneuvottelujen tilanne, mistä ja keiden välillä oikeastaan edes neuvotellaan?

Esitys vie katsojat Afganistaniin kutomaan mattoja suuren suvun kanssa, talebanien hallinnon ahdistavaan aikaan, pakolaisleireille ja Suomessa asuvan afganistanilaistaustaisen taiteilijan Amir Janin videotaiteen välityksellä nykypäivän Kabuliin.

Esitystä katsoessa ymmärtää dokumenttiteatterin voiman. Draama ja fakta ovat ylittämätön yhdistelmä, kun käsiteltävänä on hankalia, vaikeasti hahmottuvia ja monimutkaisia asioita.

”Löin talebania kasvoihin”

Jokaisessa Afganistan 100 – the years of interdependence -esityksessä vieraillee asiantuntijapuhuja. Yksi heistä on Kabulin yliopiston journalismin laitoksen dekaani Jawida Ahmadi, ensimmäinen nainen virassa. Maailma.net haastatteli Ahmadia tämän käydessä Suomessa loka-marraskuun vaihteessa.

Ahmadin mukaan kaikkein eniten afganistanilaiset haluavat nyt rauhaa.

”Olen syntynyt sodan aikana, elänyt lapsuuteni sodan aikaan, ollut nuori kun oli sota. Sodan takia minulla ja suurimmalla osalla Kabulin yliopiston muista opettajista ei ole tohtorintutkintoa”, Ahmadi sanoo.

Hyvääkin kehitystä on tapahtunut, kuten tasa-arvon suhteen.

”Yliopisto-opiskelijoista 40 prosenttia on naisia. Tytöt ja pojat istuvat vierekkäin samoilla luennoilla.”

Toisin oli talebanien hallinnon aikaan (noin 1996–2001), jolloin tytöt eivät saaneet lainkaan käydä koulua eivätkä naiset tehdä töitä, tuskin edes liikkua kodin ulkopuolella.

Nainen kadulla värikäs huivi päässään
Afganistanin mediassa naisia on vain vähän johtopaikoilla tai tuottajina, sanoo Kabulin yliopiston journalismin laitoksen dekaani Jawida Ahmadi. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Ahmadia tilanne turhautti niin, että hän perusti maanalaisen koulun tytöille. Aluksi Ahmadi opetti naapuruston lapsia perheensä kotona, sitten koulu kasvoi viidensadan oppilaan ja monen opettajan maanalaiseksi verkostoksi. Huoneita vuokrattiin naapureilta ja sukulaisilta toisista kaupunginosista.

”Virallisesti olimme ompelukoulu. Todellisuudessa opetimme matematiikkaa, englantia, äidinkieltä, luonnontieteitä.”

Kirjojen ja koulutarvikkeiden hankkiminen viidellesadalle oppilaalle oli vaarallista. Kerran Ahmadi meni yksin kirjakauppaan odottamaan kirjatilausta, kun taleban-taistelija seurasi häntä.

”Hän alkoi kuulustella minua ja vihjaili, etten ollut kunnon tyttö. Ympärillemme kerääntyi ihmisiä. Hermostuin ja löin talebania kasvoihin.”

Paikalle tuli talebanien komentaja. Taleban-taistelija ahdisteli minua, Ahmadi sanoi. Komentaja uskoi ja vei talebanin mennessään.

”En ainakaan vuoteen kertonut tapahtuneesta vanhemmilleni, he pelkäsivät muutenkin puolestani.”

Sananvapautta rajoittavat turvallisuus ja talous

Vaikka tällä hetkellä tytöt saavat käydä koulua ja opiskella, ongelmia aiheuttavat taloustilanne ja turvallisuus.

”Pommit eivät katso keneen ne osuvat”, Ahmadi sanoo.

Afganistanin turvallisuustilanne on viime vuosina heikentynyt tasaisesti. YK:n Afganistan-operaatio UNAMAn tilastojen mukaan heinäkuu 2019 oli siviiliuhreilla mitattuna väkivaltaisin kuukausi sitten vuoden 2009. Heinä-syyskuussa 2019 loukkaantumiset ja kuolemat kasvoivat 42 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Britannian yleisradioyhtiö BBC laski, että elokuussa 2019 iskuissa kuoli 2 307 ja loukkaantui 1 948 ihmistä. Global Peace Index -listauksen mukaan Afganistan on vuonna 2019 maailman vaarallisin maa.

Ahmadin mukaan journalismia saa Afganistanissa vapaasti tehdä, mutta palkkaa siitä on vaikea saada. Hän perusti kymmenen vuotta sitten veljensä kanssa uutistoimisto Subootin, joka sai aluksi rahoitusta Yhdysvalloilta, mutta sittemmin rahoitus loppui eikä uutta ole löytynyt. Uutistuotanto pyörii  edelleen, osin opiskelijoiden voimin.

Sukupuolten välinen epätasa-arvo tulee näkyviin, kun katsotaan johtoporrasta. Lähes kaikki mediajohtajat ja myös valtaosa tuottajista ovat miehiä, Ahmadi sanoo.

Rauhanneuvottelut katkolla

Tehdas Teatterin vintillä käydään Moskovan isännöimiä rauhanneuvotteluja talebanien ja Yhdysvaltojen kesken. Afganistanin hallinto on neuvotteluissa jätetty syrjään. Yhtäkään naista ei ole huolittu mukaan.

Järjestöt ja asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, miten Afganistanin naisten käy, jos talebanit pääsevät sanelemaan rauhan ehdot. Syyskuussa neuvottelut kuitenkin kariutuivat, kun Yhdysvallat kyllästyi talebanien lisääntyviin iskuihin.

Turussa asuva ihmisoikeusaktiivi, Afganistanista Suomeen vuonna 2015 tullut ja vuoden 2018 pakolaismieheksi valittu Ahmad Hosseini on ollut katsomassa esitystä ja vierailijapuhujana lavalla. Rauhanneuvotteluiden tulevaisuuden suhteen hän on skeptinen.

”Talebanit eivät ole osoittaneet mitään halua tulitaukoon tai rauhaan. En usko neuvotteluista heidän kanssaan olevan mitään hyötyä”, Hosseini sanoo esityksen jälkeen.

Neuvottelujen katkeamisesta huolimatta Jawida Ahmadi luottaa siihen, että rauha tulee.

”Toisin kuin talebanien hallinnon aikaan, nyt emme ole yksin. Meillä on suurlähetystöjä ja hyvät suhteet moniin maihin. Kansainvälinen yhteisö on tukenamme”, Ahmadi sanoo.

Afganistan 100 – the years of interdependence -esitys Turun Tehdas Teatterilla to 14.11., pe 15.11. ja su 17.11. klo 19.

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä sukupuolten tasa-arvokehityskoulutuspakolaisetväestökulttuurisananvapaustiedotusvälineetsota ja rauhakonfliktiturvallisuustalous Afganistan

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”