Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä
Afganistanissa myydään turisteille sota-aiheisia mattoja. Maiju Tainio Turun Tehdas Teatterin Afganistan 100 – the years of interdependence -esityksessä. (Kuva: Jussi Virkkumaa / Tehdas Teatteri)

Lavalla näyttelijä Maiju Tainion käsi on puristunut nyrkkiin. Jos Suomi on kartalla neito ja Italia saapas, Afganistan on nyrkki. Tainion käsi avautuu, sormet osoittavat eri suuntiin. Afganistanin rajat ovat huokoiset, sen asukkaat ovat levittäytyneet ympäri maailman.

Turun Tehdas Teatterin intiimillä vinttinäyttämöllä on käynnissä dokumenttiteatteriesitys Afganistan 100 – the years of interdependence. Suomea vain vuotta nuoremman Afganistanin itsenäisyyden satavuotisjuhlana esitys kysyy, mikä on Afganistanin tilanne nyt. Se pureutuu syihin, joiden vuoksi Suomeenkin on tullut – meidän näkökulmastamme – paljon afganistanilaisia turvapaikanhakijoita.

Ohjaaja Seija-Leena Salo on tehnyt esitystä yhdessä Suomessa asuvien afganistanilaisten kanssa, ja se perustuu asiantuntijahaastatteluihin, tavallisten ihmisten tarinoihin ja taustatutkimukseen. Miksi ihmiset lähtevät Afganistanista? Millainen maa se on nyt, entä millainen se ennen oli? Mikä on rauhanneuvottelujen tilanne, mistä ja keiden välillä oikeastaan edes neuvotellaan?

Esitys vie katsojat Afganistaniin kutomaan mattoja suuren suvun kanssa, talebanien hallinnon ahdistavaan aikaan, pakolaisleireille ja Suomessa asuvan afganistanilaistaustaisen taiteilijan Amir Janin videotaiteen välityksellä nykypäivän Kabuliin.

Esitystä katsoessa ymmärtää dokumenttiteatterin voiman. Draama ja fakta ovat ylittämätön yhdistelmä, kun käsiteltävänä on hankalia, vaikeasti hahmottuvia ja monimutkaisia asioita.

”Löin talebania kasvoihin”

Jokaisessa Afganistan 100 – the years of interdependence -esityksessä vieraillee asiantuntijapuhuja. Yksi heistä on Kabulin yliopiston journalismin laitoksen dekaani Jawida Ahmadi, ensimmäinen nainen virassa. Maailma.net haastatteli Ahmadia tämän käydessä Suomessa loka-marraskuun vaihteessa.

Ahmadin mukaan kaikkein eniten afganistanilaiset haluavat nyt rauhaa.

”Olen syntynyt sodan aikana, elänyt lapsuuteni sodan aikaan, ollut nuori kun oli sota. Sodan takia minulla ja suurimmalla osalla Kabulin yliopiston muista opettajista ei ole tohtorintutkintoa”, Ahmadi sanoo.

Hyvääkin kehitystä on tapahtunut, kuten tasa-arvon suhteen.

”Yliopisto-opiskelijoista 40 prosenttia on naisia. Tytöt ja pojat istuvat vierekkäin samoilla luennoilla.”

Toisin oli talebanien hallinnon aikaan (noin 1996–2001), jolloin tytöt eivät saaneet lainkaan käydä koulua eivätkä naiset tehdä töitä, tuskin edes liikkua kodin ulkopuolella.

Nainen kadulla värikäs huivi päässään
Afganistanin mediassa naisia on vain vähän johtopaikoilla tai tuottajina, sanoo Kabulin yliopiston journalismin laitoksen dekaani Jawida Ahmadi. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Ahmadia tilanne turhautti niin, että hän perusti maanalaisen koulun tytöille. Aluksi Ahmadi opetti naapuruston lapsia perheensä kotona, sitten koulu kasvoi viidensadan oppilaan ja monen opettajan maanalaiseksi verkostoksi. Huoneita vuokrattiin naapureilta ja sukulaisilta toisista kaupunginosista.

”Virallisesti olimme ompelukoulu. Todellisuudessa opetimme matematiikkaa, englantia, äidinkieltä, luonnontieteitä.”

Kirjojen ja koulutarvikkeiden hankkiminen viidellesadalle oppilaalle oli vaarallista. Kerran Ahmadi meni yksin kirjakauppaan odottamaan kirjatilausta, kun taleban-taistelija seurasi häntä.

”Hän alkoi kuulustella minua ja vihjaili, etten ollut kunnon tyttö. Ympärillemme kerääntyi ihmisiä. Hermostuin ja löin talebania kasvoihin.”

Paikalle tuli talebanien komentaja. Taleban-taistelija ahdisteli minua, Ahmadi sanoi. Komentaja uskoi ja vei talebanin mennessään.

”En ainakaan vuoteen kertonut tapahtuneesta vanhemmilleni, he pelkäsivät muutenkin puolestani.”

Sananvapautta rajoittavat turvallisuus ja talous

Vaikka tällä hetkellä tytöt saavat käydä koulua ja opiskella, ongelmia aiheuttavat taloustilanne ja turvallisuus.

”Pommit eivät katso keneen ne osuvat”, Ahmadi sanoo.

Afganistanin turvallisuustilanne on viime vuosina heikentynyt tasaisesti. YK:n Afganistan-operaatio UNAMAn tilastojen mukaan heinäkuu 2019 oli siviiliuhreilla mitattuna väkivaltaisin kuukausi sitten vuoden 2009. Heinä-syyskuussa 2019 loukkaantumiset ja kuolemat kasvoivat 42 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Britannian yleisradioyhtiö BBC laski, että elokuussa 2019 iskuissa kuoli 2 307 ja loukkaantui 1 948 ihmistä. Global Peace Index -listauksen mukaan Afganistan on vuonna 2019 maailman vaarallisin maa.

Ahmadin mukaan journalismia saa Afganistanissa vapaasti tehdä, mutta palkkaa siitä on vaikea saada. Hän perusti kymmenen vuotta sitten veljensä kanssa uutistoimisto Subootin, joka sai aluksi rahoitusta Yhdysvalloilta, mutta sittemmin rahoitus loppui eikä uutta ole löytynyt. Uutistuotanto pyörii  edelleen, osin opiskelijoiden voimin.

Sukupuolten välinen epätasa-arvo tulee näkyviin, kun katsotaan johtoporrasta. Lähes kaikki mediajohtajat ja myös valtaosa tuottajista ovat miehiä, Ahmadi sanoo.

Rauhanneuvottelut katkolla

Tehdas Teatterin vintillä käydään Moskovan isännöimiä rauhanneuvotteluja talebanien ja Yhdysvaltojen kesken. Afganistanin hallinto on neuvotteluissa jätetty syrjään. Yhtäkään naista ei ole huolittu mukaan.

Järjestöt ja asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, miten Afganistanin naisten käy, jos talebanit pääsevät sanelemaan rauhan ehdot. Syyskuussa neuvottelut kuitenkin kariutuivat, kun Yhdysvallat kyllästyi talebanien lisääntyviin iskuihin.

Turussa asuva ihmisoikeusaktiivi, Afganistanista Suomeen vuonna 2015 tullut ja vuoden 2018 pakolaismieheksi valittu Ahmad Hosseini on ollut katsomassa esitystä ja vierailijapuhujana lavalla. Rauhanneuvotteluiden tulevaisuuden suhteen hän on skeptinen.

”Talebanit eivät ole osoittaneet mitään halua tulitaukoon tai rauhaan. En usko neuvotteluista heidän kanssaan olevan mitään hyötyä”, Hosseini sanoo esityksen jälkeen.

Neuvottelujen katkeamisesta huolimatta Jawida Ahmadi luottaa siihen, että rauha tulee.

”Toisin kuin talebanien hallinnon aikaan, nyt emme ole yksin. Meillä on suurlähetystöjä ja hyvät suhteet moniin maihin. Kansainvälinen yhteisö on tukenamme”, Ahmadi sanoo.

Afganistan 100 – the years of interdependence -esitys Turun Tehdas Teatterilla to 14.11., pe 15.11. ja su 17.11. klo 19.

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo EU 2019 FVR
Logo FVR 2019
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä sukupuolten tasa-arvokehityskoulutuspakolaisetväestökulttuurisananvapaustiedotusvälineetsota ja rauhakonfliktiturvallisuustalous Afganistan

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi