Uutiset

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.
Burkina Fason presidentti Roch Marc Christian Kaboré puhui YK:n yleiskokouksessa syyskuussa. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

Yli 13 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua Sahelin keskiosissa kolmessa maassa, Burkina Fasossa, Malissa ja Nigerissä.

Akuutista nälästä kärsii noin 7,4 miljoonaa ihmistä. Määrä on kolminkertaistunut vain vuoden aikana. Osissa Burkina Faso pohjoisosia yli kymmenentuhatta ihmistä on vain ”yhden askeleen päässä nälänhädästä”, varoitti Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Chris Nikoi tällä viikolla.

”Maailma ei voi ryhtyä toimimaan vasta kun lapsia, naisia ja miehiä on kuollut”, hän sanoi.

YK, EU, Saksa ja Tanska järjestivät eilen virtuaalisen avustuskonferenssin Sahelin tilanteen parantamiseksi. Apulupauksia saatiin yhteensä yli 1,7 miljardin dollarin eli noin 1,4 miljardin euron edestä.

Sahelin tilanteen heikkenemisen taustalla on yleinen köyhyys, vaikeutuvat ilmasto-olosuhteet, väestönkasvun aiheuttamat paineet sekä syvenevä konflikti. Kriisin keskipisteessä on Malin vuonna 2012 alkanut konflikti, joka on levinnyt myös naapurimaihin ja muuttunut ääri-islamilaiseksi väkivallaksi. Lisäksi konflikteja on paikallisten yhteisöjen välillä, ja myös rikollisjengit tuovat oman osansa keitokseen.

Sisäisten pakolaisten määrä on noussut kahdessa vuodessa 70 000:sta lähes 1,6 miljoonaan. Pahin tilanne on Burkina Fasossa, jossa on käynnissä yksi maailman nopeimmin kasvavista pakolaiskriiseistä. Turvattomuus vaikeuttaa avun toimittamista perille, ja aseelliset ryhmät ottavat kohteekseen myös avustustyöntekijöitä.

Siviileihin kohdistuva väkivalta on ollut julmaa. Esimerkiksi lokakuun alussa 25 kotiinsa palaamassa olevaa miestä teloitettiin näiden perheiden silmien edessä, kertoi YK:n pakolaisjärjestön edustaja Boris Cheshirkov viime viikolla. Naiset ja tytöt ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan kohteeksi, ja lapsia on rekrytoitu aseellisten ryhmien riveihin.

Jo ennen koronapandemiaa yli 4 000 koulua jouduttiin sulkemaan, ja koronaviruspandemia on sulkenut loputkin. Koronan takia kuusi miljoonaa ihmistä on myös pudonnut äärimmäiseen köyhyyteen.

”Tähän asti kansainvälinen yhteisö  – kaikki täällä tänään olevat – on keskittynyt eniten lyhytaikaiseen humanitaariseen apuun turvallisuustoimien ohella. Molemmat ovat välttämättömiä, mutta paljon enemmän tarvitaan. -- Kansainvälisen yhteisön ja kansallisten viranomaisten on investoitava paljon enemmän peruspalveluihin, etenkin koulutukseen, terveyteen, puhtaaseen veteen, sanitaatioon ja perhesuunnitteluun”, sanoi YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock konferenssissa.

Nyt luvatuilla rahoilla on määrä auttaa noin kymmentä miljoonaa ihmistä tämän ja ensi vuoden aikana. Esimerkiksi WFP tavoitti elokuussa noin 3,4 miljoonaa ihmistä.

avustustyökatastrofiapukonfliktiterrorismiturvallisuusYK Burkina FasoMaliNiger

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija