Uutiset Rauha ja konfliktit

Sadankomitean rauhanpalkinto radikalisoitumisen vastaiselle työlle

Oululaisyhdistyksen radikalisoitumisen estämiseen tähtäävä hanke saa Sadankomitean rauhanpalkinnon tänä vuonna. Järjestö vaati enemmän tukea ääriajattelun juurisyiden kitkemiseen viranomaisten valtuuksien lisäämisen sijasta.
Kyniä Je suis Charlie -tekstillä
Radikalisoitumisen juurisyihin pitää puuttua paremmin, vaatii Sadankomitea. (Kuva: Rob Watling / CC BY-NC-ND 2.0)

Rauhanjärjestö Sadankomitea on myöntänyt tämänvuotisen rauhanpalkintonsa radikalisoitumisen vastaista työtä tekevälle Radinet-hankkeelle tunnustuksena väkivallattomuuden edistämisestä.

Oululaisen Vuolle Setlementti -yhdistyksen hankkeessa kehitetään toimintamallia ihmisille, jotka haluavat tukea irtautuakseen väkivaltaisesta ääriajattelusta ja -toiminnasta. Kohteena ovat radikalisoituneet tai radikalisoitumisen vaarassa olevat henkilöt, jotka saattavat perustella toimintaansa uskonnolla, politiikalla tai ideologialla.

Sadankomitean mukaan terrorismiin ja väkivaltaan ehdotetaan vastaukseksi usein viranomaisten valtuuksien lisäämistä, mutta se ei vaikuta väkivallan juurisyihin. Siksi tukea pitäisikin myöntää enemmän Radinetin kaltaisille aloitteille sekä ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön, se sanoo.

Radinet-hanke käynnistyi vuonna 2016 Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella, ja siinä on mukana myös muun muassa sisäministeriö.

”Tekemämme työ on hyvin arkisia käytännön tekoja, ihmisten kohtaamista ja kuuntelua, heidän huoliensa ja pyrkimystensä tosissaan ottamista ja kannustamista väkivallattomuuteen. Työn juuret ovat kansalaisjärjestöjen vuosikymmenien ajan tekemässä väkivaltatyössä”, kertoo Radinet-hankkeen toiminnasta vastaava Jani Kaisto Sadankomitean tiedotteessa.

Sadankomitea myöntää vuosittain rauhanpalkintonsa itsenäisyyspäivänä. Viime vuonna palkinnon sai pakolaisten vastaanotossa kunnostautunut Kyyjärven kunta. Tänä vuonna palkintona on keraamikkotaiteilija Miia Kallion teos Rauhanportti.

Rauha ja konfliktit kansalaisyhteiskuntarauhaterrorismiturvallisuus Suomi Sadankomitea

Lue myös

Sormet näyttämässä rauhanmerkkiä, oksa

Sadankomitean rauhanpalkinto toimittaja Antti Kuroselle – ”Sodissa tavalliset ihmiset häviävät aina”

Ylen pitkän linjan ulkomaantoimittaja on tehnyt reportaaseja muun muassa Al-Holin pakolaisleiriltä. Sadankomitea haluaa palkinnolla nostaa esiin median roolia rauhantyössä.
Laivan muotoinen keramiikkaveistos

Sadankomitean rauhanpalkinto oikeustieteen tutkija Jarna Petmanille – ”Kansainvälisen oikeuden sanoma on, että heikompia on kuultava ja suojeltava”

Sadankomitea haluaa tämänvuotisella rauhanpalkinnollaan korostaa kansainvälisen oikeuden merkitystä kestävän rauhan perusedellytyksenä. Palkinnon sai muun muassa asevalvontaa ja tappajarobotteja tutkinut dosentti Jarna Petman.
Kottikärryjä työntäviä ihmisiä pakolaisleirillä

Raportti: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa viime vuonna ennätysmäärä pakolaisia – suurin osa vain viidestä maasta

Pakolaisia oli maailmassa vuonna 2017 eniten sitten toisen maailmansodan. Pakolaisten määrä on kasvanut erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta kärkisijaa pitää edelleen Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alue.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat