Uutiset Rauha ja konfliktit

Sadankomitean rauhanpalkinto oikeustieteen tutkija Jarna Petmanille – ”Kansainvälisen oikeuden sanoma on, että heikompia on kuultava ja suojeltava”

Sadankomitea haluaa tämänvuotisella rauhanpalkinnollaan korostaa kansainvälisen oikeuden merkitystä kestävän rauhan perusedellytyksenä. Palkinnon sai muun muassa asevalvontaa ja tappajarobotteja tutkinut dosentti Jarna Petman.
Laivan muotoinen keramiikkaveistos
Sadankomitean vuoden 2018 rauhanpalkinto on keraamikkotaiteilija Miia Kallion teos Rauhanlaiva. (Kuva: Otto Santala)

Rauhanjärjestö Sadankomitea on myöntänyt tämänvuotisen rauhanpalkintonsa kansainvälisen oikeuden dosentti Jarna Petmanille tunnustuksena tämän pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta tutkimustyöstä.

Tavoitteena oli tänä vuonna korostaa etenkin kansainvälisen oikeuden merkitystä kestävän rauhan perusedellytyksenä, sillä kansainvälistä oikeusjärjestelmää on haastettu tänä vuonna monilta suunnilta, järjestö kertoo.

Kansainvälisesti arvostettu Petman on tutkinut ja osallistunut keskusteluun esimerkiksi autonomisista asejärjestelmistä, ydinaseista ja asekaupasta. Hän on ollut mukana edistämässä oikeusvaltiokehitystä ja ihmisoikeuksia muun muassa Pohjois-Afrikan maissa ja Libanonissa sekä osallistunut Libyan uuden perustuslain muokkaamiseen. Hän oli Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean jäsen 2009–2013 ja on sittemmin luennoinut sosiaalisista oikeuksista päättäjille niin Maailmanpankissa kuin YK:ssakin.

Petman kiittää Sadankomitealle toimittamassaan palkintopuheessa järjestöä siitä, että palkinto ottaa esiin kansainvälisen oikeuden merkityksen tilanteessa, jossa moni valtionpäämies on entistä hanakammin siirtämässä kansainvälisen yhteisön syrjään omien intressiensä tiellä. Kansainvälisellä oikeudella on tärkeä tehtävä nimenomaan vallanpitäjien kontrolloinnissa, hän muistutti.

”Kansainvälinen oikeus muistuttaa vallankäyttäjiä avoimuudesta sen suhteen, mitä muilla on sanottavana. Sen sanoma on, että heikompia on kuultava ja suojeltava.”

Sadankomitea myöntää vuosittain rauhanpalkintonsa itsenäisyyspäivänä. Viime vuonna palkinnon sai radikalisoitumisen vastainen Radinet-hanke. Tänä vuonna palkintona on keraamikkotaiteilija Miia Kallion teos Rauhanlaiva.

Rauha ja konfliktit politiikkalakioikeus ja rikoskonfliktirauha Suomi Sadankomitea

Lue myös

Kottikärryjä työntäviä ihmisiä pakolaisleirillä

Raportti: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa viime vuonna ennätysmäärä pakolaisia – suurin osa vain viidestä maasta

Pakolaisia oli maailmassa vuonna 2017 eniten sitten toisen maailmansodan. Pakolaisten määrä on kasvanut erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta kärkisijaa pitää edelleen Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alue.
Suomen lippu

Aseistakieltäytyjäliitto: Kansalaispalvelus rikkoisi pakkotyön kieltoa

Elisabeth Rehnin ajatushautomo ehdotti kaikille pakollista kansalaispalvelusta. Ehdotus epäilyttää Aseistakieltäytyjäliittoa, jonka mukaan asevelvollisuusjärjestelmää pitäisi pikemminkin supistaa.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Mielenosoittajia Brasilian lippujen kera

Konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa hiv-työtä Brasiliassa – Haavoittuvimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.