Uutiset Rauha ja konfliktit

Sadankomitean rauhanpalkinto oikeustieteen tutkija Jarna Petmanille – ”Kansainvälisen oikeuden sanoma on, että heikompia on kuultava ja suojeltava”

Sadankomitea haluaa tämänvuotisella rauhanpalkinnollaan korostaa kansainvälisen oikeuden merkitystä kestävän rauhan perusedellytyksenä. Palkinnon sai muun muassa asevalvontaa ja tappajarobotteja tutkinut dosentti Jarna Petman.
Laivan muotoinen keramiikkaveistos
Sadankomitean vuoden 2018 rauhanpalkinto on keraamikkotaiteilija Miia Kallion teos Rauhanlaiva. (Kuva: Otto Santala)

Rauhanjärjestö Sadankomitea on myöntänyt tämänvuotisen rauhanpalkintonsa kansainvälisen oikeuden dosentti Jarna Petmanille tunnustuksena tämän pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta tutkimustyöstä.

Tavoitteena oli tänä vuonna korostaa etenkin kansainvälisen oikeuden merkitystä kestävän rauhan perusedellytyksenä, sillä kansainvälistä oikeusjärjestelmää on haastettu tänä vuonna monilta suunnilta, järjestö kertoo.

Kansainvälisesti arvostettu Petman on tutkinut ja osallistunut keskusteluun esimerkiksi autonomisista asejärjestelmistä, ydinaseista ja asekaupasta. Hän on ollut mukana edistämässä oikeusvaltiokehitystä ja ihmisoikeuksia muun muassa Pohjois-Afrikan maissa ja Libanonissa sekä osallistunut Libyan uuden perustuslain muokkaamiseen. Hän oli Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean jäsen 2009–2013 ja on sittemmin luennoinut sosiaalisista oikeuksista päättäjille niin Maailmanpankissa kuin YK:ssakin.

Petman kiittää Sadankomitealle toimittamassaan palkintopuheessa järjestöä siitä, että palkinto ottaa esiin kansainvälisen oikeuden merkityksen tilanteessa, jossa moni valtionpäämies on entistä hanakammin siirtämässä kansainvälisen yhteisön syrjään omien intressiensä tiellä. Kansainvälisellä oikeudella on tärkeä tehtävä nimenomaan vallanpitäjien kontrolloinnissa, hän muistutti.

”Kansainvälinen oikeus muistuttaa vallankäyttäjiä avoimuudesta sen suhteen, mitä muilla on sanottavana. Sen sanoma on, että heikompia on kuultava ja suojeltava.”

Sadankomitea myöntää vuosittain rauhanpalkintonsa itsenäisyyspäivänä. Viime vuonna palkinnon sai radikalisoitumisen vastainen Radinet-hanke. Tänä vuonna palkintona on keraamikkotaiteilija Miia Kallion teos Rauhanlaiva.

Rauha ja konfliktit politiikkalakioikeus ja rikoskonfliktirauha Suomi Sadankomitea

Lue myös

Kottikärryjä työntäviä ihmisiä pakolaisleirillä

Raportti: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa viime vuonna ennätysmäärä pakolaisia – suurin osa vain viidestä maasta

Pakolaisia oli maailmassa vuonna 2017 eniten sitten toisen maailmansodan. Pakolaisten määrä on kasvanut erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta kärkisijaa pitää edelleen Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alue.
Suomen lippu

Aseistakieltäytyjäliitto: Kansalaispalvelus rikkoisi pakkotyön kieltoa

Elisabeth Rehnin ajatushautomo ehdotti kaikille pakollista kansalaispalvelusta. Ehdotus epäilyttää Aseistakieltäytyjäliittoa, jonka mukaan asevelvollisuusjärjestelmää pitäisi pikemminkin supistaa.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.