Uutiset Rauha ja konfliktit

Sadankomitean rauhanpalkinto oikeustieteen tutkija Jarna Petmanille – ”Kansainvälisen oikeuden sanoma on, että heikompia on kuultava ja suojeltava”

Sadankomitea haluaa tämänvuotisella rauhanpalkinnollaan korostaa kansainvälisen oikeuden merkitystä kestävän rauhan perusedellytyksenä. Palkinnon sai muun muassa asevalvontaa ja tappajarobotteja tutkinut dosentti Jarna Petman.
Laivan muotoinen keramiikkaveistos
Sadankomitean vuoden 2018 rauhanpalkinto on keraamikkotaiteilija Miia Kallion teos Rauhanlaiva. (Kuva: Otto Santala)

Rauhanjärjestö Sadankomitea on myöntänyt tämänvuotisen rauhanpalkintonsa kansainvälisen oikeuden dosentti Jarna Petmanille tunnustuksena tämän pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta tutkimustyöstä.

Tavoitteena oli tänä vuonna korostaa etenkin kansainvälisen oikeuden merkitystä kestävän rauhan perusedellytyksenä, sillä kansainvälistä oikeusjärjestelmää on haastettu tänä vuonna monilta suunnilta, järjestö kertoo.

Kansainvälisesti arvostettu Petman on tutkinut ja osallistunut keskusteluun esimerkiksi autonomisista asejärjestelmistä, ydinaseista ja asekaupasta. Hän on ollut mukana edistämässä oikeusvaltiokehitystä ja ihmisoikeuksia muun muassa Pohjois-Afrikan maissa ja Libanonissa sekä osallistunut Libyan uuden perustuslain muokkaamiseen. Hän oli Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean jäsen 2009–2013 ja on sittemmin luennoinut sosiaalisista oikeuksista päättäjille niin Maailmanpankissa kuin YK:ssakin.

Petman kiittää Sadankomitealle toimittamassaan palkintopuheessa järjestöä siitä, että palkinto ottaa esiin kansainvälisen oikeuden merkityksen tilanteessa, jossa moni valtionpäämies on entistä hanakammin siirtämässä kansainvälisen yhteisön syrjään omien intressiensä tiellä. Kansainvälisellä oikeudella on tärkeä tehtävä nimenomaan vallanpitäjien kontrolloinnissa, hän muistutti.

”Kansainvälinen oikeus muistuttaa vallankäyttäjiä avoimuudesta sen suhteen, mitä muilla on sanottavana. Sen sanoma on, että heikompia on kuultava ja suojeltava.”

Sadankomitea myöntää vuosittain rauhanpalkintonsa itsenäisyyspäivänä. Viime vuonna palkinnon sai radikalisoitumisen vastainen Radinet-hanke. Tänä vuonna palkintona on keraamikkotaiteilija Miia Kallion teos Rauhanlaiva.

Rauha ja konfliktit politiikkalakioikeus ja rikoskonfliktirauha Suomi Sadankomitea

Lue myös

Kottikärryjä työntäviä ihmisiä pakolaisleirillä

Raportti: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa viime vuonna ennätysmäärä pakolaisia – suurin osa vain viidestä maasta

Pakolaisia oli maailmassa vuonna 2017 eniten sitten toisen maailmansodan. Pakolaisten määrä on kasvanut erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta kärkisijaa pitää edelleen Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alue.
Suomen lippu

Aseistakieltäytyjäliitto: Kansalaispalvelus rikkoisi pakkotyön kieltoa

Elisabeth Rehnin ajatushautomo ehdotti kaikille pakollista kansalaispalvelusta. Ehdotus epäilyttää Aseistakieltäytyjäliittoa, jonka mukaan asevelvollisuusjärjestelmää pitäisi pikemminkin supistaa.
Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
Sormi painamassa tietokoneen näppäimistöä

Raportti: Suuret teknologiafirmat vaarassa sotkeutua tappajarobottien kehittämiseen

Tuoreen raportin mukaan muun muassa Microsoft ja Amazon voivat viedä maailman lähemmäs kohti tappajarobotteja, elleivät ne sanoudu irti niiden kehittämisestä.
Joukko naisia istumassa

Tulikivenkatkuinen runo presidentistä johti 1,5 vuoden vankeustuomioon Ugandassa – Runoilija sai tuomion kyberhäirinnästä

Tohtori Stella Nyanzi kirjoitti räävittömän runon, jossa toivotaan, ettei presidentti Yoweri Museveni olisi koskaan syntynytkään. Kovan tuomion pelätään tukkivan muidenkin kriitikoiden suut.
Puiden taimia ruukuissa

Maanviljelijät pelastavat Sambian metsiä – Puuntaimien myyminen tuo tuloja ja auttaa elvyttämään metsää

Metsää raivataan Sambiassa muun muassa polttopuuksi ja maanviljelyksen tarpeisiin. Nyt metsiensuojelun avuksi ovat tulleet paikalliset yhteisöt.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset