Uutiset

Ruokapula uhkaa yli puolta libanonilaisista – Räjähdys ajoi jo ennestään hauraan ruokajärjestelmän kriisiin

Libanon tuo maahan 85 prosenttia ruuastaan. Nyt ruoka uhkaa loppua, sillä suurin osa on tullut maahan räjähdyksessä tuhoutuneen Beirutin sataman kautta. Samaan aikaan avustusrahasta on pulaa.
Sementtirojua ja koju raunioituneen rakennuksen vieressä.
Elokuun alussa tapahtunut ammoniumnitraattilasti aiheutti Beirutissa valtavaa tuhoa. (Kuva: Ibrahim Dirani / UN Women Arab States / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli puolet Libanonin väestöstä voi kärsiä ruokapulasta vuoden loppuun mennessä. Jo ennen elokuun alussa sattunutta räjähdystä ruuan hinta oli noussut inflaation takia, ja nyt tilanne on yhä vaikeampi, varoittaa YK:n Länsi-Aasian talous- ja sosiaalikomissio (ESCWA).

Sen eilen ilmestyneen raportin mukaan ruuan hinta oli jo heinäkuussa 141 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Ruokapulaa kärjistävät myös työttömyyden ja köyhyyden kasvu, koronaviruksen leviämisen ehkäisyyn tähtäävät rajoitustoimet sekä elokuun alussa tapahtunut Beirutin sataman räjähdys. Se tuhosi 15 000 tonnia vehnänytimiä ja ohraa, jotka sijaitsivat sataman siiloissa.

YK:n erityisraportoija Michael Fakhri varoitti perjantaina, että Libanonia uhkaa nälkäkriisi. Hän vaati kansainvälistä yhteisöä lisäämään apua Libanonille.

Tällä hetkellä vain vajaat 17 prosenttia YK: hätäapuvetoomuksesta Libanoniin on rahoitettu.

”Räjähdys tuhosi maan tärkeimmän ruuanlähteen ja on työntänyt Libanonin yhä lähemmäs nälkäkriisiä. --- Tämän tason ruokakriisin aiheuttaa aina järjestelmällinen kansallisen ja kansainvälisen politiikan häiriö, ja näin on ehdottomasti Libanonin kohdalla”, hän sanoi tiedotteessa.

Libanonin ruokajärjestelmä on hauras, sillä maa tuo 85 prosenttia ruuastaan ulkomailta. Räjähdyksessä tuhoutunut Beirutin satama käsitteli noin 70 prosenttia kaikista tuontituotteista. Maalla ei ole kansallista viljavarastoa, ja se voi jäädä ilman jauhoja jo syyskuun puoliväliin mennessä.

”Kasvava määrä ihmisiä joutuu vähentämään ruuan laatua tai määrää tai olemaan päiviä syömättä. On välttämätöntä, että kansainvälinen yhteisö ryhtyy nyt toimiin ja käyttää monenkeskisiä instituutioita auttaakseen jälleenrakentamaan Libanonin ruoka- ja maatalousjärjestelmät”, Fakhri sanoi.

Muun muassa Maailman ruokaohjelma on välittänyt Libanoniin 12 500 tonnia vehnäjauhoa, joka saapui pari viikkoa sitten. Se jaetaan mylläreille ja leipomoille leivän hinnan vakauttamiseksi.

YK:n tietojen (pdf) mukaan Libanonin ammoniumnitraattilastin räjähdyksissä kuoli noin 180 ihmistä ja loukkaantui yli 6 500. Noin 300 000 ihmisen koti tuhoutui tai vaurioitui.

YK:n lastenjärjestö Unicef varoittaa, että monelta puuttuvat myös vesi- ja sanitaatiopalvelut, mikä uhkaa lisätä likaisen veden kautta tarttuvia tauteja. Koronavirustapaukset ovat jo kasvaneet räjähdyksen jälkeen.

avustustyökatastrofiapumaatalousruoka Libanon

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.