Uutiset Libanonin taloudellinen ja poliittinen kriisi

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.
Vaikea pakolaistilanne korostaa Libanonin ongelmia. Jopa joka neljäs maassa asuva ihminen on pakolainen. Kuvassa Sidonin lähellä sijaitseva hylätty tehdas, johon on majoittunut pakolaisia. (Kuva: Anthony Gale / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Hadi Hassoun kerjää Beirutin kaduilla. Hänellä ei ole toivoakaan löytää töitä, sillä Libanonin talouskriisi on tuhonnut maan vaurauden.

Minulla on viisi lasta, ja nuorimmalla tyttärelläni on synnynnäinen sydänvika. Teen parhaani, että saisin joka päivä edes jotain rahaa lasteni perustarpeiden tyydyttämiseen”, Hassoun selittää.

Beirutin kaduilla Libanonin vaikea tilanne näkyy. Hassoun istuu jalkakäytävällä kerjäämässä. Muutaman metrin päässä työtään tekee roskien kerääjä Khalid. Kuusikymppinen Khalid on kotoisin 150 kilometrin päässä Beirutista sijaitsevasta Wadi Khaledista.

”Polttoaineen hinnannousun vuoksi en enää pääse vierailemaan perheeni luona. Niinpä lähetän heille joka toinen viikko rahaa, jonka ansiosta he voivat syödä riisin ja linssien kaltaisia perusruokia”, Khalid kertoo. Hän ansaitsee päivässä paria euroa vastaavan summan.

Huima hintojennousu

Maailman ruokajärjestö WFP arvioi, että kahdessa vuodessa Libanonin ruuan hinnat ovat kohonneet 628 prosenttia.

Libanonin punnan vaihtokurssin romahtaminen on rohkaissut opportunistisia tukku- ja vähittäismyyjiä nostamaan kulutustavaroiden hintoja kohtuuttomasti”, libanonilaisen Byblos Bankin pääekonomisti Nassib Ghobril selittää. ”Lisäksi kesän aikana tapahtunut bensiinin mustan pörssin ilmaantuminen on lisännyt painetta hintojen kohoamiseen ja inflaatioon.”

Perheelläni on vain hädin tuskin varaa leipään”, Khalid sanoo.

Yli puolet köyhyysrajan alapuolella

Taloustieteilijä Kamal Hamal Hamdan sanoo, että ainakin 55 prosenttia libanonilaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Luku on arvio, sillä asiasta ei ole luotettavia virallisia tilastoja.

Itse asiassa arviot viittaavat siihen, että jopa 75 prosenttia Libanonin väestöstä on pudonnut köyhyysrajan alle. Pohjois-Libanonin tai Baalback Hermelin kaltaisilla äärimmäisen köyhillä alueilla luku nousee 85 prosenttiin”, libanonilainen kehitys- ja köyhyyskonsultti Adib Nehme huomauttaa.

Ghobril ja Hamdan puolestaan huomauttavat, että näissä arvioissa ei ole huomioitu libanonilaisten muita tulonlähteitä: avustuksia ja rahalähetyksiä ulkomailta. Viime vuonna libanonilaiset maasta muuttaneet lähettivät kotimaahansa 5,75 miljardia euroa.

Eriarvoisuus kasvaa

Ennen kriisiä vaurain 10 prosenttia väestöstä omisti kokonaisvarallisuudesta lähes 70 prosenttia ja noin 60 prosenttia palkansaajista tuotti 25 prosenttia bruttokansantuotteesta. Libanonia riivaava finanssikriisi on vielä lisännyt eriarvoisuutta. Köyhät ja keskiluokka ovat saaneet pahimmat iskut.

Jos köyhällä on ollut sellainen ylellisyys kuin pankkitili, tilillä olleet varat on jäädytetty. Rikkaat ja poliittisesti verkostoituneet ovat kyenneet siirtämään varansa huolimatta libanonilaisten pankkien käynnistämästä epävirallisesta pääomakontrollista.

Täytyy muistaa, että vajaat tuhat libanonilaista tallettajaa omistaa 23 miljardia dollaria (n. 20 miljardia euroa), eikä siinä vielä oteta huomioon maaomaisuutta ja investointeja. Varallisuuden kasautuminen yhdessä Libanonin taloudellisen romahduksen kanssa on vienyt voimistuvaan polarisaatioon”, Nehme sanoo.

Hamdan ja Nehme pelkäävät, että tästä seuraa maan sosiaalisen ja taloudellisen kudoksen hajoaminen.

Tämä voi johtaa kasvavaan sosiaaliseen paineeseen ja ympäri maata leviävään väkivaltaan”, Hamdan sanoo.

Libanonin taloudellinen ja poliittinen kriisi eriarvoisuusköyhyys Libanon

Kommentit

Lähettänyt Rauha Israeliin (ei varmistettu) 22.11.2021 - 21:17

Libanonin suurin ongelma on Hizbollah ja Iranin vaikutus. Länsimaat auttaisivat Libanonia, mutta nyt rahat menisivät korruptioon ja Hizbollahin aseisiin.

Lue myös

Vaurioitunut rakennus, jonka edessä keltainen nauha.

Ihmisoikeusjärjestö HRW vaatii YK:ta tutkimaan Libanonin vuoden takaisen räjähdyksen – ”He tiesivät, mitä tapahtuisi, eivätkä toimineet”, kritisoi tyttärensä menettänyt isä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin uusi raportti syyttää useita korkean tason viranomaisia ja poliitikkoja Libanonissa vuosi sitten tapahtuneesta, yli 200 ihmisen kuolemaan johtaneesta räjähdyksestä. Maan lähes romahtanut hallinto ei ole kyennyt tutkimaan tapausta vaan on pikemminkin pyrkinyt estämään tutkinnan.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Suurin osa Beirutin räjähdyksessä vaurioituneista rakennuksista on korjattu – Nyt kodittomuutta aiheuttaa nopeasti paheneva köyhyys

Libanonissa elokuussa tapahtuneen räjähdyksen tuhoja on saanut korjattua, mutta nyt koronaviruspandemia, rajut rajoitustoimet ja talouskriisi ajavat ihmisiä köyhyyteen. Monella ei yksinkertaisesti ole varaa vuokraan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.