Uutiset Libanonin taloudellinen ja poliittinen kriisi

Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi

Suurin osa libanonilaisista on vajonnut köyhyyteen vain muutamassa vuodessa. Taustalla on vaikea talouskriisi.
Raunioituneita rakennuksia.
Libanonin pääkaupunki Beirut kärsii yhä elokuussa 2020 tapahtuneen räjähdyksen seurauksista. (Kuva: Heinrich-Böll-Stiftung / CC BY-SA 2.0)

Köyhyys on lisääntynyt Libanonissa merkittävästi vain parissa vuodessa. Jo 74 prosenttia asukkaista elää köyhyydessä, ja mikäli köyhyys määritellään laajemmin myös esimerkiksi terveys- ja koulutuspalveluiden puutteeksi, köyhiä on 82 prosenttia, kertoo YK:n Länsi-Aasian talous- ja sosiaalikomissio (ESCWA) tuoreessa raportissaan.

Libanonia vaivaa vaikea taloudellinen ja poliittinen kriisi, joka liittyy esimerkiksi tehottomaan hallintoon, ylivelkaantumiseen, pankkisektorin kriisiin sekä inflaatioon. Maa on myös ottanut vastaan valtavan määrän Syyrian pakolaisia.

Köyhyys on lisääntynyt nopeasti, sillä vielä viime vuonna ESCWA kertoi köyhyysasteen nousseen 28 prosentista 55 prosenttiin vuosina 2019–2020. Niin sanottu moniulotteinen köyhyys taas on lähes kaksinkertaistunut vuosina 2019–2021 42 prosentista 82 prosenttiin.

Inflaatio kasvoi 281 prosenttiin kesäkuun 2019 ja 2021 välillä.

Ennenäkemättömän kriisin seurauksena sekä heikoimmin että parhaiten koulutetuilla on samanlainen köyhyysaste. Noin kolmannes väestöstä ei saa terveyspalveluita, raportissa kerrotaan.

”Kriisin vaikutusten torjuminen vaatii solidaarisuutta ja yhteistyötä kaikkien Libanonin yhteiskunnan osien välillä”, sanoi komission pääsihteeri Rola Dashti tiedotteessa.

Hän toisti komission aiemman ehdotuksen, jonka mukaan Libanonin rikkaimman kymmenyksen pitäisi luovuttaa vuosittain noin prosentti vauraudestaan solidaarisuusrahastoon, jonka avulla kriisin vaikutuksia voisi torjua. Rikkaimman kymmenyksen omaisuuden arvoksi on arvioitu noin 91 miljardia dollaria (77 miljardia euroa).

Libanonin taloudellinen ja poliittinen kriisi eriarvoisuusköyhyyspolitiikkatalous Libanon

Kommentit

Lähettänyt Rauha Israeliin (ei varmistettu) 6.9.2021 - 20:19

Libanonin suurin ongelma on Hizbollah ja Iranin vaikutus. Länsimaat auttaisivat Libanonia, mutta nyt rahat menisivät korruptioon ja Hizbollahin aseisiin.

Lue myös

Vaurioitunut rakennus, jonka edessä keltainen nauha.

Ihmisoikeusjärjestö HRW vaatii YK:ta tutkimaan Libanonin vuoden takaisen räjähdyksen – ”He tiesivät, mitä tapahtuisi, eivätkä toimineet”, kritisoi tyttärensä menettänyt isä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin uusi raportti syyttää useita korkean tason viranomaisia ja poliitikkoja Libanonissa vuosi sitten tapahtuneesta, yli 200 ihmisen kuolemaan johtaneesta räjähdyksestä. Maan lähes romahtanut hallinto ei ole kyennyt tutkimaan tapausta vaan on pikemminkin pyrkinyt estämään tutkinnan.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Suurin osa Beirutin räjähdyksessä vaurioituneista rakennuksista on korjattu – Nyt kodittomuutta aiheuttaa nopeasti paheneva köyhyys

Libanonissa elokuussa tapahtuneen räjähdyksen tuhoja on saanut korjattua, mutta nyt koronaviruspandemia, rajut rajoitustoimet ja talouskriisi ajavat ihmisiä köyhyyteen. Monella ei yksinkertaisesti ole varaa vuokraan.
Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”