Vaalit keskellä toivottomuutta – Libanonissa äänestetään sunnuntaina | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Vaalit keskellä toivottomuutta – Libanonissa äänestetään sunnuntaina

Libanonin parlamenttivaalit pidetään tällä kertaa melkein sovittuna ajankohtana. Opposition hajanaisuus hyödyttää vanhoja valtapuolueita. Talouskriisistä kärsivässä valtiossa mietityttää, pääsevätkö kaikki halukkaat matkustamaan äänestyspaikalle.

Ihmisiä ostoksilla Libanonin Tripolissa.

Ihmisiä ostoksilla Pohjois-Libanonin Tripolissa. Kuva: Pablo Gonzalez / Flickr / CC BY-NC-ND 2.0.

Tulevana sunnuntaina libanonilainen Randy Issa ajaa tunnin matkan äänestyspaikalle. Hän haluaa parlamenttiin uusia kasvoja.

”Nykyisten päättäjien takia ystäväni lähtivät ulkomaille ja perheeni köyhtyi.”

Libanonissa on 15 vaalipiiriä. Äänestää pitää siinä vaalipiirissä, jonka alueella on syntynyt, vaikka asuisi muualla. Siksi Issan matka äänestyspaikalle on pitkä. Äänestämättä jättäminen ei tule hänelle kysymykseen.

”Nykyiset kansanedustajat ovat olleet vallassa pitkään. He eivät ole antaneet maalle mitään, vaan varastaneet itselleen. Äänestän sen takia, että libanonilaiset saisivat palveluita.”

Neljä vuotta kurjistumista

Libanonin edelliset parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 2018. Sen jälkeen elämä maassa on vaikeutunut jatkuvasti. Maan talous on katastrofaalisessa tilassa. Suurimmalle osalle ihmisistä jopa perushyödykkeiden hankkiminen on vaikeaa.

Palkat ovat romahtaneet. Matka äänestyspaikalle saattaa maksaa niin paljon, että moni jättää sen vuoksi äänestämättä. Tai jos rahaa onkin, matkustamiseen tarvittavaa polttoainetta ei ehkä ole tarjolla.

”Bensa-asemalla voi joutua jonottamaan tunteja”, Issa sanoo.

Issa kertoo selviävänsä ja voivansa auttaa perhettään siksi, että hänellä on töitä kansainvälisessä yrityksessä.

Randy Issan kuva.
Randy Issa.

Randy Issa.

Talouskriisi alkoi pahentua selvästi syksyllä 2019. Libanonin ulkomaisten valuuttojen varannot kävivät vähiin. Hallitus yritti ylläpitää talouskuria ja kerätä varoja nostamalla erilaisia veroja. Viestipalvelujen käyttöön kohdistettu niin sanottu WhatsApp-vero oli libanonilaisille liikaa. He lähtivät laajoihin mielenosoituksiin, joissa oli mukana ihmisiä eri yhteiskuntaluokista ympäri maan.

Hallitus luopui kaavaillusta verosta pikavauhtia, mutta ihmiset eivät poistuneet kaduilta. Mielenosoituksissa vaadittiin vuosikausia valtaa pitäneiden vaihtamista toisiin. Laajat mielenosoitukset hiljenivät vasta koronarajoitusten takia keväällä 2020.

Elokuussa 2020 Libanonin pääkaupungin Beirutin satamassa tapahtui tuhoisa räjähdys, kun satamaan varastoitu ammoniumnitraattikuorma räjähti. Räjähdyksessä kuoli yli 200 ihmistä. Lisäksi jopa 300 000 jäi kodittomaksi, ja satamassa sijainnut viljasiilo vaurioitui pahoin.

Syylliset eivät ole vieläkään joutuneet vastuuseen. Sen sijaan entiset ja nykyiset tutkinnan kohteena olevat päättäjät ovat vaikeuttaneet ja estäneet satamaräjähdyksen tutkintaa.

”Edes katuvaloja ei ole korjattu satamaräjähdyksen jälkeen”, Issa sanoo.

Vanha valta vahvoilla

Väitöskirjatutkija Samuli Lähteenaho Helsingin yliopistosta on seurannut Libanonin politiikkaa vuodesta 2015 lähtien. Lähteenaho sanoo, että libanonilaiset eivät ole vain tyytymättömiä vaan samalla toivottomia.

”Ihmiset eivät usko, että vaalit voisivat tuoda muutosta. Siksi on riski, että äänestysprosentti jää alhaiseksi.”

Kansalaisten tyytymättömyydestä huolimatta nykyisillä kansanedustajilla on hyvät mahdollisuudet säilyttää asemansa. Tämä johtuu paljolti maan poliittisesta järjestelmästä, jota leimaavat sektarianismi ja klientelismi.

Libanonissa ei juuri ole julkisia palveluja. Sen sijaan eri sektit eli uskontokunnat haalivat resursseja ja järjestävät palveluja kannattajilleen. Esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto sekä nykyisin myös humanitaarinen apu ovat usein sektien tarjoamia.

Myös poliittiset puolueet ovat uskontoon perustuvia. Siksi iso osa ihmisistä kannattaa oman uskontokuntansa perinteisten valtapuolueiden ehdokkaita.

”Luulen, että oppositio olisi voittanut vaalit, jos vaalit olisivat olleet pian kansannousun jälkeen. Pelkään, että ihmiset ovat palanneet mukavuusalueelleen”, Randy Issa arvioi.

Paikat jaossa uskontokunnittain

Parlamenttivaalit siirtyivät tänä vuonna maaliskuulta toukokuulle. Syyksi kerrottiin, että valmistautumiseen, kuten vaaliliitoista sopimisiin, saatiin siten enemmän aikaa. Samuli Lähteenahon mukaan lykkäys oli Libanonin kontekstissa lyhyt. Edellisiä vaaleja oli lykätty useiden vuosien ajan, kunnes ne lopulta järjestettiin vuonna 2018.

”Pidän Libanonin demokratian kannalta hienona saavutuksena, että vaalit järjestetään sinä vuonna kuin pitääkin”, Lähteenaho sanoo.

Libanonin parlamentin 128 kansanedustajan paikkaa on jyvitetty uskontokunnittain. Ehdokkaat hakevat vaalipiirissä esimerkiksi šiiamuslimin, sunnimuslimin tai kristityn paikkaa.

Suurimpia ryhmiä parlamentissa ovat tällä hetkellä muun muassa šiialainen Hizbollah, sunnalainen Tulevaisuusliike ja kristittyjen Vapaa isänmaallinen liike.

Kansannousun perintönä vaaleissa on mukana paljon uusia ryhmiä ja nimiä. Läpimenolle vaikeuksia tuo se, että oppositio ei ole yhtenäinen. Jos nykyisiä valtaapitäviä vastustavien äänet hajaantuvat liikaa, uusia ihmisiä ei pääse parlamenttiin.

Lähteenaho sanoo, että oppositioryhmillä olisi paljon yhteisiä tavoitteita, kuten korruptioon puuttuminen. Ne eivät kuitenkaan ole esitelleet selkeää yhteistä suunnitelmaa siitä, millaista Libanonia aikovat rakentaa. Vaalipiirissä, jossa Randy Issa äänestää, oppositioryhmät saivat rakennettua yhteisen listan.

”Sen ansiosta uskon, että ainakin yksi ehdokas valitaan.”

Varovaisia arvioita tuloksesta

Lähteenaho on lukenut vaihtelevia arvioita, joiden mukaan oppositiolla olisi mahdollisuus 3‒20 kansanedustajaan. 20 ehdokkaan läpimeno olisi oppositiolle jo merkittävä voitto. Vuoden 2018 vaaleissa parlamenttiin pääsi tasan yksi opposition ehdokas.

Lähteenahon mielestä ulkomailla asuvat äänestäjät tuovat vaaleihin jännitystä. Vuoden 2018 vaaleissa ulkomailta sai äänestää ensimmäistä kertaa. Äänestäjiä oli 80 000. Tällä kertaa diasporasta on rekisteröitynyt äänestäjiksi 220 000 ihmistä. He saattavat hyvinkin kannattaa opposition ehdokkaita.

”Heillä ei ole tarvetta akuutille avulle sekteiltä”, Lähteenaho sanoo.

Pakko lähteä, halu palata

Randy Issa ei aio asua Libanonissa enää kauaa. Hän kertoo, että suuri osa nuorista aikuisista on jo lähtenyt tai ainakin suunnittelee lähtevänsä maasta. Moni ei haluaisi, vaan kyse on enemmän pakosta.

”Jonkun perheestä pitää lähteä ulkomaille töihin, jotta hän voi lähettää rahaa kotiin.”

Ainoa keino selvitä Libanonissa on Issan mielestä se, että saa tuloja ulkomailta.

”Vallassa olevat puolueet aiheuttivat tämän.”

Sunnuntain parlamenttivaalit eivät tuo nopeaa helpotusta libanonilaisille. Vaalit voivat kuitenkin olla alku kansanedustajien vaihtumiseen. Issa kertoo monen toivovan, että parlamenttiin pääsee enemmän uusia kasvoja kuin viime vaaleissa. Sitten he pitäisivät yhdessä ääntä libanonilaisten puolesta. Sitä kautta oppositiota äänestävien ja parlamenttiin pääsevien opposition ehdokkaiden määrä kasvaisi tulevaisuuden vaaleissa hiljalleen.

”Mentaliteetin maan johdossa pitäisi muuttua, esimerkiksi korruptio pitäisi lopettaa. Kun näen mahdollisuuden muutokseen Libanonissa, tulen tänne takaisin.”

Lisää uusi kommentti