Uutiset Ruokaturva

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Historian ensimmäisessä ruokajärjestelmähuippukokouksessa yritetään keksiä, miten kaikille voitaisiin tuottaa riittävästi ruokaa pilaamatta ympäristöä. Kannattajien mielestä kokous ottaa mukaan kaikki tasavertaisesti, kriitikoiden mielestä suuryritykset ovat vallanneet kokouksen.
Pelto, johon osuu vesisuihkuja, yllä pilviä.
Maailman ruokajärjestelmä ei pysty ruokkimaan kaikkia. Ratkaisuista kokoustetaan syyskuussa New Yorkissa. (Kuva: Russ Alison Loar / CC BY-NC-ND 2.0)

YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa järjestetään syyskuussa ruokaa koskeva huippukokous, joka on herättänyt kiivasta keskustelua jo etukäteen.

Historian ensimmäisen nimenomaan ruokajärjestelmiin keskittyvän kokouksen tavoitteena on löytää ratkaisuja nälkää ja ympäristöongelmia tuottavan ruokajärjestelmän korjaamiseksi. Sadat pienviljelijä- ja alkuperäiskansajärjestöt, kansainväliset järjestöt ja tutkijat aikovat kuitenkin boikotoida sitä, sillä niiden mielestä kokous pönkittää voitontavoitteluun ja ympäristötuhoon perustuvaa, laajan skaalan teollista viljelyä.

“Ilmasto-, biodiversiteetti-, nälkä- ja koronakriisit liittyvät kaikki monikansallisten yritysten valtaan, jota ne ovat onnistuneet haalimaan uusliberalistisen kapitalismin ja niin kutsutun ’monenkeskisyyden avulla’. Todisteet osoittavat, että pienviljelijöiden agroekologinen malli on ratkaisu maailman ruokakriisiin. Ilmastonmuutoksen vuoksi se on yhä tärkeämpää”, sanoo Mosambikin Maan ystävien, Justiça Ambiental -järjestön johtaja Anabela Lemos.

Hän kommentoi kokousta sähköpostitse Mosambikin pääkaupungista Maputosta käsin.

Vastakkainasettelu on syvällä

Erimielisyyttä ei ole siitä, etteikö ruokajärjestelmälle pitäisi tehdä jotain.

811 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, ja määrä alkoi nousta jo ennen koronapandemiaa. Samaan aikaan noin kolmannes ruuasta menee hävikkiin ja miljoonat kärsivät ylipainosta.

Lisäksi ruuantuotanto tapahtuu ympäristön kustannuksella: maatalous tuottaa noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä ja saastuttaa maaperää sekä vesistöjä.

”Tämänhetkinen ruokajärjestelmä ei pysty toteuttamaan perustehtäväänsä: tuottamaan ruokaa kaikille maailman ihmisille ja takaamaan tuottajille toimeentulon vahingoittamatta ympäristöä”, tiivistää ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa, jonka erityisalaa on maaseutukehitys.

Taivalmaa on mukana Suomen kokouskoordinaatioryhmässä, jossa on myös muun muassa maa- ja metsätalousministeriön edustajia.

Suomi ajaa kokouksessa etenkin kouluruokailun lisäämistä sekä muun muassa veden, energian, metsien ja ruuan välisten yhteyksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä.

Siitä, miten ruokajärjestelmää sitten pitäisi uudistaa, on kuitenkin monia näkemyksiä. Pahin vastakkainasettelu on syntynyt kaupallista, laajan skaalan intensiiviviljelyä kannattavien sekä ympäristöystävällistä pienviljelyä kannattavien välille.

Etenkin pienten ruohonjuuritasonjärjestöjen kanta on selvä. Justiça Ambientalin Anabela Lemosin mielestä ruuantuotannon pitäisi perustua paikallisten ruokajärjestelmien tukemiseen ja agroekologisiin malleihin, yritykset pitäisi sulkea kokonaan pois YK:n päätöksentekoelimistä ja kokouksessa pitäisi kieltää esimerkiksi kemialliset myrkyt ja lannoitteet sekä geenimuunnellut siemenet ja tuotteet.

”Mutta tiedämme, että se on mahdotonta niin kauan kuin kokous sallii suuryritysten epäsuotuisan puuttumisen asiaan”, hän sanoo.

Tasa-arvon illuusio

Kiista liittyy ennen kaikkea valtaan. YK on halunnut kokouksesta mahdollisimman osallistavan, ja sitä varten ympäri maailman järjestettyihin konsultaatiotilaisuuksiin on kutsuttu mahdollisimman monenlaista väkeä aina ruohonjuuritason pienviljelijäryhmistä suuryrityksiin. Jo ennen kokousta on syntynyt yli 2 500 erilaista ideaa siitä, miten ruokajärjestelmää voisi parantaa.

Kriitikot ovat kuitenkin muistuttaneet, ettei kehitysmaiden pienillä toimijoilla ole samoja mahdollisuuksia osallistua kuin suuryrityksillä tai yksityisen sektorin agendaa ajavilla maatalousjärjestöillä.

”Monenkeskisyys on sinänsä hyvä asia, mutta kun aihe on näin laaja ja siinä on monia toimijoita, vaarana on, että äänekkäimmät pääsevät dominoimaan keskustelua”, huomauttaa kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon kestävän talouden asiantuntija Elina Mikola.

Epäilyksiä on herättänyt myös se, että YK:n omalla elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:lla eikä monenkeskisellä ruokaturvakomitealla CFS:llä ole yhtä vahvaa roolia kuin aiemmissa kokouksissa. Joidenkin tietojen mukaan YK:n pääsihteeri António Guterres teki päätöksen kokouksen järjestämisestä Maailman talousfoorumin kanssa.

Myös kokouksen sekavaa hallintorakennetta on kritisoitu, sillä on epäselvää, mikä taho lopulta päättää, mitä ratkaisuja kokouksessa ryhdytään ajamaan.

Järjestöt ovat olleet näreissään myös siitä, että kokouksen valmistelijaksi on nimitetty Ruandan entinen maatalousministeri Agnes Kalibata. Hän johtaa myös Afrikan vihreän vallankumouksen järjestöä AGRAa, jonka tarkoituksena on muovata Afrikan maataloutta bisnesvetoisempaan suuntaan.

Yli 500 järjestöä, mukana muun muassa Greenpeace ja Amnesty International, ovat vaatineet (pdf) Kalibatan nimittänyttä Guterresia perumaan nimityksen, tuloksetta.

Vanha keskustelu

Suomessa kokous ei ole herättänyt yhtä kiivasta keskustelua kuin maailmalla. Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon johtama järjestöjen ruokaturvaryhmä on lähettänyt Suomen kehitysministerille Ville Skinnarille (sd) avoimen kirjeen, jossa toivotaan pienviljelijöiden äänen kuulumista, mutta laajaa kritiikkiä ei ole esitetty.

Sitä kyllä ymmärretään.

”Kritiikki on herättänyt relevantteja kysymyksiä. Kenellä pitäisi olla valtaa päättää ruokajärjestelmiin liittyvistä asioista, mikä on voitontavoittelun rooli ja voiko voittoa tehdä ihmisoikeuksien, elonkirjon ja ilmaston kustannuksella? Toivoisin, että niistä puhuttaisiin enemmän”, sanoo ympäristöalan kehitysyhteistyöhankkeita rahoittavan Siemenpuu-säätiön ohjelmakoordinaattori Kirsi Chavda.

Sinänsä jännitteet pienviljelyn ja tehomaatalouden kannattajien välillä eivät ole uusia, Elina Mikola muistuttaa.

”Tämä on sama debatti, jota on käyty ruuantuotannon ja ylipäätään kehitysliikkeen sisällä 60–70-luvuilta lähtien. Lannoitteisiin, teknologiaan, laajaan tuotantoon perustuvaan maatalouden haitat ja eriarvoistavat vaikutukset ovat olleet vuosikymmeniä tiedossa, eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä, että kokous lähtisi aktiivisesti juuri tätä puolta purkamaan”, hän toteaa.

Ulkoministeriön Sanna-Liisa Taivalmaan mukaan kokousta ei pitäisi tarkastella mustavalkoisesti. Kaikkia tarvitaan samaan pöytää keskustelemaan, koska kaikilla toimijoilla on oma roolinsa ruokajärjestelmässä, hän korostaa.

”Tämä ei ole joko tai -asia. Pienviljelijät tuottavat hyvin suuren osan maailman ruuasta, mutta tarvitaan tavanomaista laajempaakin tuotantoa. Yritykset ovat vastuussa suuresta osasta maailmankauppaa, vaikka onkin huolestuttavaa, että on muutamia yrityksiä, joilla on niin paljon vaikutusvaltaa globaalissa ruokajärjestelmässä”, hän sanoo.

Ongelma ymmärretty

Kokous ei välttämättä johda kovin konkreettiseen lopputulokseen löysää loppulausumaa lukuun ottamatta, mutta periaatteessa siitä voi seurata esimerkiksi uutta rahoitusta ja hankkeita.

Osa asiantuntijoista on myös sitä mieltä, että sen tärkein anti on ollut nostaa keskusteluun ruokajärjestelmän ongelmat.

”Ainakin se on ymmärretty, että ruuantuotanto luo ison osan maailman päästöistä ja on yksi suurimmista metsätuhon ja biodiversiteettikadon aiheuttajista. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato muodostavat suurimman uhan ruokajärjestelmälle. Ongelma on ainakin osoittelutasolla tuotu vahvasti mukaan kokoukseen”, Mikola toteaa.

Ruokaturva maatalousruokapolitiikkaaktivismietiikka & arvokeskustelukansalaisyhteiskuntaYKkuluttaminenyhtiöt FingoSiemenpuu-säätiö

Lue myös

Käsi, jossa jauhoa.

Madagaskarin ruokakriisi pahenee yhä – Nälkäisten lasten määrä voi jopa nelinkertaistua

Noin 1,14 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Madagaskarin eteläosissa. Osa ihmisistä etsii vettä nyt tienvarsien lätäköistä, kertoo Pelastakaa Lapset.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”