Uutiset Ympäristö

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Mies pitelee puuntainta kädessään.
Emmanuel Nsabimana on töissä Ruandan kansallisessa puunsiemenkeskuksessa. Nsabimanalla on yli 40 vuoden kokemus puiden istutuksesta, ja hän sanoo keskuksen siementen laadun ratkaisevasti parantuneen. (Kuva: Emmanuel Hitimana / IPS)

(IPS) -- Kun Ruanda vuonna 2011 sitoutui ennallistamaan kaksi miljoonaa hehtaaria metsäkadosta ja maaperän huonontumisesta kärsinyttä entistä metsämaata, lupaus tuntui suureelliselta.

Esteitä sitoumuksen täyttämiselle oli kosolti.

Ruanda on tiheästi asutettu, afrikkalaisittain pienikokoinen valtio, jonka 2,4 miljoonan hehtaarin pinta-alasta jyrkkärinteiset kukkulat ahmaisevat suuren osan. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan Ruandan maaperän eroosio on voimakkainta maailmassa.

Väestöstä peräti 98 prosenttia käytti puuta energian lähteenä, 70 prosenttia maasta kuului pienviljelijöille, puulajisto oli yksipuolinen ja laadukkaiden siementen saatavuus rajoitettua.

Vuoteen 2018 mennessä Ruanda oli silti kohonnut metsityksessä ja ennallistamisessa samaan maailmanmestariluokkaan Etelä-Korean, Costa Rican, Pakistanin ja Kiinan kanssa. Ei se toki koko sitoumustaan täyttänyt, mutta jo lähes puolet siitä oli enemmän kuin kukaan olisi uskonut.

Siemenkeskuksen ylösnousemus

Kuinka Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria alle vuosikymmenessä?

Kansallisella puunsiemenkeskuksella on siihen suuri osuus. Keskus sijaitsee Huyessa, Ruandan eteläisessä maakunnassa, 133 kilometriä pääkaupungista. Keskuksen vastuulla on maan puunsiementen tuotanto, säilyttäminen ja jakelu sekä siementen sertifiointi ja puiden jalostus.

Vuoteen 2014 asti keskusta pyöritti Ruandan maanviljelys- ja eläinresurssien kehityslautakunta RAB, jonka toimittamien siementen laatuun maanviljelijät olivat erittäin tyytymättömiä. Valitettiin, että lähes 90 prosenttia siemenistä ei itänyt.

 ”Viljelijät olivat happamia keskukselle, koska heidän mielestään se oli kyvytön toimittamaan heille kelvollisia siemeniä. Monet palauttivat saamansa siemenet”, Emmanuel Nsabimana muistelee. Hän on istuttanut puita Huyessa yli 40 vuotta.

Vuonna 2014 keskus siirtyi RAB:n käsistä Ruandan metsävirastolle, ja kaksi vuotta myöhemmin mukaan liittyi kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.

Ruandan hallituksen, Belgian kehitystoimisto Enabelin ja Ruandan yliopiston avulla IUCN on tukenut keskuksen henkilökunnan koulutusta, laitteiden hankintaa, kasvihuoneiden ja muun infrastruktuurin kehittämistä, viljelijöille siemenet jakavan siemenkaupan uudistusta ja niin edelleen.

”Ennen yhteistyökumppaneiden mukaantuloa moni asia oli huonosti. Meillä ei esimerkiksi ollut kylmähuonetta, henkilökuntaa oli vain kaksi ihmistä ja siemenvarasto alkoi olla vanhaa. Mutta nyt me jatkuvasti teemme parannuksia”, kansallisen siemenkeskuksen tuotantovastaava Floribert Manayabagabo sanoo.

Nyt keskuksessa on taimitarhoja, laboratorio, nykyaikainen kylmähuone ja viisi kokoaikaista työntekijää.

Tiellä alueelliseksi siemenkeskukseksi

Kolmekymmentä prosenttia siemenistä tulee lähellä sijaitsevasta 90-vuotiaasta, 200 hehtaaria laajasta Ruhanden arboretumista. Loput 70 prosenttia tulee yhdeksältä ruandalaiselta viljelysosuuskunnalta ja loput tuodaan maahan Keniasta.

Osuuskuntia on koulutettu keräämään siemeniä sekä erottamaan hyvät siemenet huonoista. Lisäksi keskus huolehtii, että viljelijät ja yhteisöt saavat uusien siementen istuttamiseen tarvittavat tiedot.

”Viljelijöiltä ei enää tule valituksia, sillä siemenet sopivat maaperään hyvin”, Emmanuel Nsabimana toteaa tyytyväisenä.

IUCN:n Jean Pierre Maniriho uskoo, että Ruanda on jo tiellä alueelliseksi siemenkeskukseksi.

”Tällä hetkellä me tuomme siemeniä Keniasta, mutta huomenna muut saattavat tuoda niitä meiltä. Me voimme luoda yhteyksiä, jotka vahvistavat vastavuoroista yhteistyötä siementarjonnassa ja pelastavat meidät lähettämästä rahaa ulkomaille vain ostaaksemme siemeniä, jotka voimme tuottaa itsekin”, Maniriho sanoo.

Ympäristö politiikkaympäristömetsät Ruanda Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi