Uutiset Ympäristö

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Mies pitelee puuntainta kädessään.
Emmanuel Nsabimana on töissä Ruandan kansallisessa puunsiemenkeskuksessa. Nsabimanalla on yli 40 vuoden kokemus puiden istutuksesta, ja hän sanoo keskuksen siementen laadun ratkaisevasti parantuneen. (Kuva: Emmanuel Hitimana / IPS)

(IPS) -- Kun Ruanda vuonna 2011 sitoutui ennallistamaan kaksi miljoonaa hehtaaria metsäkadosta ja maaperän huonontumisesta kärsinyttä entistä metsämaata, lupaus tuntui suureelliselta.

Esteitä sitoumuksen täyttämiselle oli kosolti.

Ruanda on tiheästi asutettu, afrikkalaisittain pienikokoinen valtio, jonka 2,4 miljoonan hehtaarin pinta-alasta jyrkkärinteiset kukkulat ahmaisevat suuren osan. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan Ruandan maaperän eroosio on voimakkainta maailmassa.

Väestöstä peräti 98 prosenttia käytti puuta energian lähteenä, 70 prosenttia maasta kuului pienviljelijöille, puulajisto oli yksipuolinen ja laadukkaiden siementen saatavuus rajoitettua.

Vuoteen 2018 mennessä Ruanda oli silti kohonnut metsityksessä ja ennallistamisessa samaan maailmanmestariluokkaan Etelä-Korean, Costa Rican, Pakistanin ja Kiinan kanssa. Ei se toki koko sitoumustaan täyttänyt, mutta jo lähes puolet siitä oli enemmän kuin kukaan olisi uskonut.

Siemenkeskuksen ylösnousemus

Kuinka Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria alle vuosikymmenessä?

Kansallisella puunsiemenkeskuksella on siihen suuri osuus. Keskus sijaitsee Huyessa, Ruandan eteläisessä maakunnassa, 133 kilometriä pääkaupungista. Keskuksen vastuulla on maan puunsiementen tuotanto, säilyttäminen ja jakelu sekä siementen sertifiointi ja puiden jalostus.

Vuoteen 2014 asti keskusta pyöritti Ruandan maanviljelys- ja eläinresurssien kehityslautakunta RAB, jonka toimittamien siementen laatuun maanviljelijät olivat erittäin tyytymättömiä. Valitettiin, että lähes 90 prosenttia siemenistä ei itänyt.

 ”Viljelijät olivat happamia keskukselle, koska heidän mielestään se oli kyvytön toimittamaan heille kelvollisia siemeniä. Monet palauttivat saamansa siemenet”, Emmanuel Nsabimana muistelee. Hän on istuttanut puita Huyessa yli 40 vuotta.

Vuonna 2014 keskus siirtyi RAB:n käsistä Ruandan metsävirastolle, ja kaksi vuotta myöhemmin mukaan liittyi kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.

Ruandan hallituksen, Belgian kehitystoimisto Enabelin ja Ruandan yliopiston avulla IUCN on tukenut keskuksen henkilökunnan koulutusta, laitteiden hankintaa, kasvihuoneiden ja muun infrastruktuurin kehittämistä, viljelijöille siemenet jakavan siemenkaupan uudistusta ja niin edelleen.

”Ennen yhteistyökumppaneiden mukaantuloa moni asia oli huonosti. Meillä ei esimerkiksi ollut kylmähuonetta, henkilökuntaa oli vain kaksi ihmistä ja siemenvarasto alkoi olla vanhaa. Mutta nyt me jatkuvasti teemme parannuksia”, kansallisen siemenkeskuksen tuotantovastaava Floribert Manayabagabo sanoo.

Nyt keskuksessa on taimitarhoja, laboratorio, nykyaikainen kylmähuone ja viisi kokoaikaista työntekijää.

Tiellä alueelliseksi siemenkeskukseksi

Kolmekymmentä prosenttia siemenistä tulee lähellä sijaitsevasta 90-vuotiaasta, 200 hehtaaria laajasta Ruhanden arboretumista. Loput 70 prosenttia tulee yhdeksältä ruandalaiselta viljelysosuuskunnalta ja loput tuodaan maahan Keniasta.

Osuuskuntia on koulutettu keräämään siemeniä sekä erottamaan hyvät siemenet huonoista. Lisäksi keskus huolehtii, että viljelijät ja yhteisöt saavat uusien siementen istuttamiseen tarvittavat tiedot.

”Viljelijöiltä ei enää tule valituksia, sillä siemenet sopivat maaperään hyvin”, Emmanuel Nsabimana toteaa tyytyväisenä.

IUCN:n Jean Pierre Maniriho uskoo, että Ruanda on jo tiellä alueelliseksi siemenkeskukseksi.

”Tällä hetkellä me tuomme siemeniä Keniasta, mutta huomenna muut saattavat tuoda niitä meiltä. Me voimme luoda yhteyksiä, jotka vahvistavat vastavuoroista yhteistyötä siementarjonnassa ja pelastavat meidät lähettämästä rahaa ulkomaille vain ostaaksemme siemeniä, jotka voimme tuottaa itsekin”, Maniriho sanoo.

Ympäristö politiikkaympäristömetsät Ruanda Suomen IPS

Lue myös

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Nainen kyykyssä ruohikossa, vieressä puuristi.

Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari

Viranomaiset ovat antaneet saastuttavan teollisuuden toimia Keniassa suhteellisen vapaasti, mutta ympäristöaktivisti Phyllis Omidon ansiosta tilanne on muuttumassa. Muun muassa suomalaiselta KIOS-säätiöltä tukea saanut Omido sai suljettua saastuttavan metallisulaton ja on voittanut myös oikeusjutun sitä vastaan – hallitus tosin yrittää valittaa päätöksestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”