Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.

Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista

Rikkaiden maiden antama kehitysapu kasvoi vuonna 2019, mutta 0,7-tavoitteesta ollaan yhä kaukana. Kuva: Pictures of Money / CC BY 2.0.

Suomi oli viime vuonna EU-maiden yhdeksänneksi avokätisin kehitysavun antaja bruttokansantuloon suhteutettuna, selviää OECD-maiden kehitysapukomitean DAC:n eilen julkaisemista alustavista tilastoista.

Suomi käytti viime vuonna kehitysyhteistyöhön runsaat miljardi euroa. Tuki kasvoi DAC-maista eniten, peräti 18 prosenttia. Syynä olivat lähinnä kehityspoliittisten finanssisijoitusten sekä pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvien, kehitysyhteistyöksi laskettavien kulujen kasvu raportointiteknisistä syistä, kertoo ulkoministeriö.

Ennen viime vuotta Suomi leikkasi merkittävästi kehitysapua osana viime hallituskauden hallitusohjelmaa.

DAC-maihin kuuluu 29 maailman rikkaimpiin kuuluvaa länsimaata. Niistä suurimpia kehitysavun rahoittajia olivat viime vuonna Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. Apu kasvoi edellisvuodesta noin 1,4 prosenttia. Yhteensä summa oli 152,8 miljardia dollaria eli noin 140,3 miljardia euroa.

Kehitystoimijoiden rooli kasvaa lähiviikkoina- ja kuukausina koronaviruspandemian takia, muistuttaa OECD:n pääsihteeri Angel Gurría tiedotteessa.

”Kasvu on tärkeä ensiaskel etenkin, kun meillä nyt on lisävelvollisuutena lisätä tukea niille maille, jotka kohtaavat koronaviruskriisin vakavimmat vaikutukset. -- Kehitysapu on osoittautunut ennenkin taantuman kestäväksi, myös vuoden 2008 finanssikriisin aikaan, ja luotan siihen, että näin voi olla uudelleenkin”, hän sanoi.

Osa maista on jo ilmoittanut suuntaavansa kehitysapurahaa uudelleen peruselinolosuhteiden tukemiseen, hätäterveysasemien rakentamiseen sekä kehitysmaiden pankkien tukemiseen.

Suomi kertoi tällä viikolla, että se suuntaa humanitaarista apua koronaviruksen torjumiseksi muun muassa Libanoniin ja Itä-Afrikkaan.

Kasvupaineita on joka tapauksessa, sillä YK:n ja EU:n tavoitteena on, että jokainen maa suuntaisi kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. OECD:n tilastojen mukaan viime vuonna tavoitteen saavuttivat vain Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia. Suomen osuus oli 0,42 prosenttia.

Lisää uusi kommentti