Uutiset Kehityspolitiikka

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.
Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista
Rikkaiden maiden antama kehitysapu kasvoi vuonna 2019, mutta 0,7-tavoitteesta ollaan yhä kaukana. (Kuva: Pictures of Money / CC BY 2.0)

Suomi oli viime vuonna EU-maiden yhdeksänneksi avokätisin kehitysavun antaja bruttokansantuloon suhteutettuna, selviää OECD-maiden kehitysapukomitean DAC:n eilen julkaisemista alustavista tilastoista.

Suomi käytti viime vuonna kehitysyhteistyöhön runsaat miljardi euroa. Tuki kasvoi DAC-maista eniten, peräti 18 prosenttia. Syynä olivat lähinnä kehityspoliittisten finanssisijoitusten sekä pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvien, kehitysyhteistyöksi laskettavien kulujen kasvu raportointiteknisistä syistä, kertoo ulkoministeriö.

Ennen viime vuotta Suomi leikkasi merkittävästi kehitysapua osana viime hallituskauden hallitusohjelmaa.

DAC-maihin kuuluu 29 maailman rikkaimpiin kuuluvaa länsimaata. Niistä suurimpia kehitysavun rahoittajia olivat viime vuonna Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. Apu kasvoi edellisvuodesta noin 1,4 prosenttia. Yhteensä summa oli 152,8 miljardia dollaria eli noin 140,3 miljardia euroa.

Kehitystoimijoiden rooli kasvaa lähiviikkoina- ja kuukausina koronaviruspandemian takia, muistuttaa OECD:n pääsihteeri Angel Gurría tiedotteessa.

”Kasvu on tärkeä ensiaskel etenkin, kun meillä nyt on lisävelvollisuutena lisätä tukea niille maille, jotka kohtaavat koronaviruskriisin vakavimmat vaikutukset. -- Kehitysapu on osoittautunut ennenkin taantuman kestäväksi, myös vuoden 2008 finanssikriisin aikaan, ja luotan siihen, että näin voi olla uudelleenkin”, hän sanoi.

Osa maista on jo ilmoittanut suuntaavansa kehitysapurahaa uudelleen peruselinolosuhteiden tukemiseen, hätäterveysasemien rakentamiseen sekä kehitysmaiden pankkien tukemiseen.

Suomi kertoi tällä viikolla, että se suuntaa humanitaarista apua koronaviruksen torjumiseksi muun muassa Libanoniin ja Itä-Afrikkaan.

Kasvupaineita on joka tapauksessa, sillä YK:n ja EU:n tavoitteena on, että jokainen maa suuntaisi kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. OECD:n tilastojen mukaan viime vuonna tavoitteen saavuttivat vain Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia. Suomen osuus oli 0,42 prosenttia.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.