Uutiset Kehityspolitiikka

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.
Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista
Rikkaiden maiden antama kehitysapu kasvoi vuonna 2019, mutta 0,7-tavoitteesta ollaan yhä kaukana. (Kuva: Pictures of Money / CC BY 2.0)

Suomi oli viime vuonna EU-maiden yhdeksänneksi avokätisin kehitysavun antaja bruttokansantuloon suhteutettuna, selviää OECD-maiden kehitysapukomitean DAC:n eilen julkaisemista alustavista tilastoista.

Suomi käytti viime vuonna kehitysyhteistyöhön runsaat miljardi euroa. Tuki kasvoi DAC-maista eniten, peräti 18 prosenttia. Syynä olivat lähinnä kehityspoliittisten finanssisijoitusten sekä pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvien, kehitysyhteistyöksi laskettavien kulujen kasvu raportointiteknisistä syistä, kertoo ulkoministeriö.

Ennen viime vuotta Suomi leikkasi merkittävästi kehitysapua osana viime hallituskauden hallitusohjelmaa.

DAC-maihin kuuluu 29 maailman rikkaimpiin kuuluvaa länsimaata. Niistä suurimpia kehitysavun rahoittajia olivat viime vuonna Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. Apu kasvoi edellisvuodesta noin 1,4 prosenttia. Yhteensä summa oli 152,8 miljardia dollaria eli noin 140,3 miljardia euroa.

Kehitystoimijoiden rooli kasvaa lähiviikkoina- ja kuukausina koronaviruspandemian takia, muistuttaa OECD:n pääsihteeri Angel Gurría tiedotteessa.

”Kasvu on tärkeä ensiaskel etenkin, kun meillä nyt on lisävelvollisuutena lisätä tukea niille maille, jotka kohtaavat koronaviruskriisin vakavimmat vaikutukset. -- Kehitysapu on osoittautunut ennenkin taantuman kestäväksi, myös vuoden 2008 finanssikriisin aikaan, ja luotan siihen, että näin voi olla uudelleenkin”, hän sanoi.

Osa maista on jo ilmoittanut suuntaavansa kehitysapurahaa uudelleen peruselinolosuhteiden tukemiseen, hätäterveysasemien rakentamiseen sekä kehitysmaiden pankkien tukemiseen.

Suomi kertoi tällä viikolla, että se suuntaa humanitaarista apua koronaviruksen torjumiseksi muun muassa Libanoniin ja Itä-Afrikkaan.

Kasvupaineita on joka tapauksessa, sillä YK:n ja EU:n tavoitteena on, että jokainen maa suuntaisi kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. OECD:n tilastojen mukaan viime vuonna tavoitteen saavuttivat vain Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia. Suomen osuus oli 0,42 prosenttia.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.