Uutiset

Reilu matkailu yleistyy Etelä-Afrikassa – ”Toivon, että tulevaisuudessa vastuullinen matkailu ei ole mitään erikoista”

Etelä-Afrikka on myöntänyt reilun matkailun sertifikaatin kymmenille yrityksille vuodesta 2010 alkaen. Pöytävuoren juurella sijaitseva reilu hostelli tukee henkilökunnan koulutusta, pyrkii ympäristöystävällisyyteen ja maksaa palkkaa yli kaksi kertaa minimipalkan verran.
Nainen kahvilatiskin takana
Eteläafrikkalainen Lee Harris omistaa ystävänsä kanssa reilun kaupan hostellin, joka on repputuristien suosiossa. (Kuva: Ida Karlsson / IPS)

(IPS) -- Etelä-Afrikassa on jaettu reilun kaupan sertifikaatteja matkailuyrityksille vuodesta 2010. Joukkoon on liittynyt kymmeniä firmoja safarin järjestäjistä eri tasoisiin majoitusliikkeisiin.

Lee Harris omistaa ystävänsä Toni Shinan kanssa Pöytävuoren juurella sijaitsevan reilun kaupan hostellin, joka on reppumatkailijoiden suosiossa. Omistajat ovat perustaneet stipendirahaston tukemaan henkilökunnan jäsenten ja heidän lastensa koulutusta. Tukea voi saada maksimissaan noin 900 euroa vuodessa. Lisäksi työntekijöitä kannustetaan säästämään eläkerahastoon.

Harrisin mukaan yritys turvaa työntekijöilleen mahdollisuuden käydä lääkärissä neljä kertaa vuodessa ja kustantaa sairauksien hoidon. ”Emme hankkiudu eroon sairaista työntekijöistä vaan autamme kaikin tavoin”, Harris korostaa.

Hostellin toiminta on ympäristöystävällistä: se suosii kierrätystä, vettä säästäviä hanoja ja suihkuja sekä aurinkopaneeleja. Tarjolla on vain sesongin mukaisia hedelmiä ja vihanneksia, ja yli jäänyt ruoka jaetaan tarvitseville.

Työehdot päätetään yhdessä henkilökunnan kanssa ja kirjataan työsopimukseen. Vuoden alussa voimaan tullut minimipalkka on Etelä-Afrikassa 223 euroa kuussa, mutta Harris maksaa reilut 500 euroa. ”Monella menee pelkkiin työmatkoihin 60 euroa kuussa, joten minimipalkka ei riittäisi mihinkään”, hän sanoo.

Siivoojasta pomoksi

Joy Daniels eteni huonesiivoojasta johtajaksi päästyään töihin reiluun matkailuyritykseen.

”Yritin aiemmassakin työpaikassani tarjota apuani muuhun kuin siivoukseen, mutta se ei kelvannut”, Daniels sanoo. Reilun kaupan majoitusliike kannusti häntä hakemaan avoimeksi tullutta johtajan paikkaa.

”En ole opiskellut johtamista, joten jouduin oppimaan kaiken tekemällä. Alussa olin peloissani, mutta minulla ei ollut mitään hävittävää”, hän pohtii.

”Olin nuorempana hyvin ujo, mutta yrityksen johtaminen on vahvistanut itsetuntoani, ja olen oppinut hallitsemaan myös omaa elämääni.”

Köyhänä yksinhuoltajana Daniels asui aiemmin apartheidin aikaisella värillisten alueella Mitchell's Plainissa, jota jengiväkivalta piinaa. Suotuisan urakehityksen ansiosta hän pääsi muuttamaan suositulle Sea Pointin alueelle.

Tiukat kriteerit

Etelä-Afrikan reilun matkailun järjestö FTTSA syntyi alkujaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n aloitteesta. Järjestön perusperiaatteet ovat reilu jakaminen ja puheoikeus, kunnioitus, luotettavuus, läpinäkyvyys ja kestävyys. Reilun matkailun sertifikaatteja on myönnetty vuodesta 2010, ja mukana on kymmeniä yrityksiä.

”Sertifiointi perustuu 230 kriteeriin, joiden täyttäminen on yrityksille kova ponnistus. Annamme koko ajan konsulttiapua”, FTTSA:n toiminnanjohtaja Jane Edge kertoo.

Reilun matkailun periaatteet ovat nyt suoraan sovellettavissa myös Malawissa, Sambiassa, Ugandassa ja Zimbabwessa sekä keskinäisellä sopimuksella Keniassa ja neljässä muussa maassa. ”Vuoden kuluessa pyrimme laajentamaan toimintamme 12–13 Afrikan valtioon”, Edge jatkaa.

”Toivon, että tulevaisuudessa vastuullinen matkailu ei ole mitään erikoista”, Harris huomauttaa.

kehitysturismityöympäristö Etelä-Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.