Uutiset Rauhantyön leikkaukset

Rauhantyöstä leikataan taas – ”pelkällä pyhällä hengellä ei voi toimia”

Rauhanjärjestöille on luvassa ensi vuonna OKM:n tukea 40 prosenttia nykyistä vähemmän. Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan pelkona on, että rauhanjärjestöt muuttuvat pitkäjänteisen työn tekijöistä ”kivoiksi tapahtumajärjestäjiksi”.
Puoliksi leikattu omena
Rauhantyön tuki lähes puolittuu. (Kuva: ernán Piñera / CC BY-SA 2.0)

Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa suomalaisten rauhanjärjestöjen tuesta ensi vuonna lähes 40 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Syynä ovat ministeriön mukaan kaikkia aloja koskevat säästötoimet. Järjestöissä kuitenkin pelätään, että pitkäjänteinen rauhantyö kärsii.

”Jonkun vuoden voi aina säästää, mutta kun se tapahtuu näin monena vuonna, se ei enää toimi. Turhia kuluja ei enää ole. Järjestöiden, joilla on toimistot ja työntekijät, pitää nyt ryhtyä miettimään, pystyvätkö ne pitämään kaikkia työntekijöitään. Asioita ei pidemmän päälle voi tehdä ihan pyhällä hengellä”, toteaa Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo jakaa ensi vuonna yhteensä 250 000 euroa toiminta-avustusta valtakunnallisille rauhanjärjestöille. Tänä vuonna ne saivat yhteensä 412 000 euroa. Pudotus on rauhanjärjestöille kova isku, sillä niiltä leikattiin rahoitusta myös vuosina 2015 ja 2016.

Rauhanliitto on ollut eniten opetusministeriön avustusta saava rauhanjärjestö. Sen saama tuki on vuoteen 2014 verrattuna pudonnut noin viidenneksen ja oli tänä vuonna 143 000 euroa. Tuki on noin kaksi kolmasosa järjestön koko rahoituksesta.

Lodeniuksen mukaan leikkausten suurin ongelma on, että se vie varoja sellaiselta työltä, jota vapaaehtoiset eivät voi hoitaa.

”Vapaaehtoiset voivat tehdä paljon asioita, kuten vaikkapa pitää infopistettä Maailma kylässä -festareilla ja järjestää Hiroshima-iltoja. Mutta vapaaehtoisvoimin ei voi tehdä asekauppasopimukseen tai ydinaseisiin liittyviä lausuntoja tai asiantuntijatyötä”, hän muistuttaa.

Aiempien vuosien seurauksena työntekijät ovat hänen mukaansa jo joutuneet joustamaan ja järjestössä on turvauduttu esimerkiksi lomautuksiin. Samalla yhä suurempi osa ajasta kuluu pienten projektirahojen haalimiseen, mikä taas tarkoittaa, että vaikkapa eduskuntatyön seuraaminen ja muu pitkäjänteisempi työ kärsii, hän muistuttaa.

”Jos meistä tulee pieniä mukavia projektituottajia ja kivoja tapahtumajärjestäjiä, aseidenriisunta- ja rauhantyö sekä rauhankasvatus menettävät paljon”, hän muistuttaa.

”Kaikkeen mahdolliseen ei voi myöntää rahaa”

Rauhanjärjestöjen avustusta uhattiin leikata tänäkin vuonna, mutta opetusministeriön siirtomäärärahojen ansiosta ne saivat tänä vuonna samat 412 000 euroa kuin viime vuonnakin.

Ensi vuonna tilanne on kuitenkin toinen. Rauhanjärjestöt joutuvat jakamaan tukensa Ihmisoikeusliiton sekä eräiden muiden järjestöjen kanssa toisin kuin vielä vuonna 2016, jolloin esimerkiksi rauhanjärjestöillä sekä Ihmisoikeusliitolla oli talousarviossa oma rivinsä. Ensi vuonna järjestöt saavat yhteensä 400 000 euroa, josta 250 000 euroa on tarkoitus jyvittää rauhantyölle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen kertoo, että ministeriö tavoitteli järjestöille ensi vuodelle 500 000 euron pottia, mutta esitys ei mennyt valtiovarainministeriössä läpi. Syynä rahoituksen kutistumiseen ovat hänen mukaansa leikkaukset, joita tällä hallituskaudella on tehty koko valtiontalouteen, myös lukien opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaan sekä muidenkin avustusta saavien järjestöjen tukiin. Kyse ei ole siitä, etteikö rauhantyötä arvostettaisi, hän vakuuttaa.

Laaksosen mukaan vielä ei tiedetä, miten rauhanjärjestöjen tukileikkaus käytännössä kohdennetaan. Päätöksiä on luvassa viimeistään helmikuun 2018 lopussa. Tuen myöntöperusteita on hänen mukaansa kuitenkin tiukennettu osana ministeriössä viime vuonna alkanutta valtionavustusuudistusta.

”Yhtenä periaatteena on, että ministeriö myöntää avustuksia toimintaan, joka on strategisesti merkittävää, tavoitteellista ja tuloksellista. Tämä johtuu määrärahojen rajallisuudesta. Emme enää elää aikoja, jolloin tukea on voitu myöntää kaikkeen mahdolliseen, mitä on haettu”, hän sanoo.

Hänen mukaansa vaikka rauhanjärjestöillä ei enää omaa budjettiriviä olekaan, ne aiotaan ensi vuodesta alkaen mainita Ihmisoikeusliiton ja Vapaa-ajattelijain liiton ohella talousarviossa sanallisesti, mikä vahvistaa niiden asemaa.

Rauhantyön rahoitus herätti keskustelua myös eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina, kun kansanedustaja Silvia Modig (vas) muistutti hallitusta rauhantyön tärkeydestä etenkin tämänhetkisessä maailmantilanteessa. Eurooppa- ja kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (sin) mukaan päätös tehtiin rahapulassa.

”Vaikka erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä, rauhantyö kuuluu meille kaikille ja on ennen kaikkea poliitikkojen ja hallitusten tehtävä. Sitä ei voi jättää kansalaisjärjestöjen tai niiden rahoituksen varaan”, hän sanoi.

Rauhantyön rahoitus Suomessa

  • Vuonna 2014 22 rauhanjärjestöä sai opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusta rauhantyön edistämiseen yhteensä 560 000 euroa.
     
  • Vuonna 2017 12 rauhanjärjestöä sai avustusta 412 000 euroa.
     
  • Eniten tukea saivat tänä vuonna Suomen Rauhanliitto (143 000 euroa), Suomen Rauhanpuolustajat (127 500 euroa) Rauhankasvatusinstituutti (60 000 euroa), sekä Suomen Sadankomitea (45 000 euroa)
     
  • Vuoteen 2014 verrattuna Rauhanliiton tuki on pudonnut 20 prosenttia, Sadankomitean 31 prosenttia, Rauhanpuolustajien 26 prosentia ja Rauhankasvatusinstituutin 9 prosenttia.

Rauhantyön leikkaukset aktivismikansalaisyhteiskuntarauha Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi