Uutiset Rauhantyön leikkaukset

Rauhantyöstä leikataan taas – ”pelkällä pyhällä hengellä ei voi toimia”

Rauhanjärjestöille on luvassa ensi vuonna OKM:n tukea 40 prosenttia nykyistä vähemmän. Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan pelkona on, että rauhanjärjestöt muuttuvat pitkäjänteisen työn tekijöistä ”kivoiksi tapahtumajärjestäjiksi”.
Puoliksi leikattu omena
Rauhantyön tuki lähes puolittuu. (Kuva: ernán Piñera / CC BY-SA 2.0)

Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa suomalaisten rauhanjärjestöjen tuesta ensi vuonna lähes 40 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Syynä ovat ministeriön mukaan kaikkia aloja koskevat säästötoimet. Järjestöissä kuitenkin pelätään, että pitkäjänteinen rauhantyö kärsii.

”Jonkun vuoden voi aina säästää, mutta kun se tapahtuu näin monena vuonna, se ei enää toimi. Turhia kuluja ei enää ole. Järjestöiden, joilla on toimistot ja työntekijät, pitää nyt ryhtyä miettimään, pystyvätkö ne pitämään kaikkia työntekijöitään. Asioita ei pidemmän päälle voi tehdä ihan pyhällä hengellä”, toteaa Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo jakaa ensi vuonna yhteensä 250 000 euroa toiminta-avustusta valtakunnallisille rauhanjärjestöille. Tänä vuonna ne saivat yhteensä 412 000 euroa. Pudotus on rauhanjärjestöille kova isku, sillä niiltä leikattiin rahoitusta myös vuosina 2015 ja 2016.

Rauhanliitto on ollut eniten opetusministeriön avustusta saava rauhanjärjestö. Sen saama tuki on vuoteen 2014 verrattuna pudonnut noin viidenneksen ja oli tänä vuonna 143 000 euroa. Tuki on noin kaksi kolmasosa järjestön koko rahoituksesta.

Lodeniuksen mukaan leikkausten suurin ongelma on, että se vie varoja sellaiselta työltä, jota vapaaehtoiset eivät voi hoitaa.

”Vapaaehtoiset voivat tehdä paljon asioita, kuten vaikkapa pitää infopistettä Maailma kylässä -festareilla ja järjestää Hiroshima-iltoja. Mutta vapaaehtoisvoimin ei voi tehdä asekauppasopimukseen tai ydinaseisiin liittyviä lausuntoja tai asiantuntijatyötä”, hän muistuttaa.

Aiempien vuosien seurauksena työntekijät ovat hänen mukaansa jo joutuneet joustamaan ja järjestössä on turvauduttu esimerkiksi lomautuksiin. Samalla yhä suurempi osa ajasta kuluu pienten projektirahojen haalimiseen, mikä taas tarkoittaa, että vaikkapa eduskuntatyön seuraaminen ja muu pitkäjänteisempi työ kärsii, hän muistuttaa.

”Jos meistä tulee pieniä mukavia projektituottajia ja kivoja tapahtumajärjestäjiä, aseidenriisunta- ja rauhantyö sekä rauhankasvatus menettävät paljon”, hän muistuttaa.

”Kaikkeen mahdolliseen ei voi myöntää rahaa”

Rauhanjärjestöjen avustusta uhattiin leikata tänäkin vuonna, mutta opetusministeriön siirtomäärärahojen ansiosta ne saivat tänä vuonna samat 412 000 euroa kuin viime vuonnakin.

Ensi vuonna tilanne on kuitenkin toinen. Rauhanjärjestöt joutuvat jakamaan tukensa Ihmisoikeusliiton sekä eräiden muiden järjestöjen kanssa toisin kuin vielä vuonna 2016, jolloin esimerkiksi rauhanjärjestöillä sekä Ihmisoikeusliitolla oli talousarviossa oma rivinsä. Ensi vuonna järjestöt saavat yhteensä 400 000 euroa, josta 250 000 euroa on tarkoitus jyvittää rauhantyölle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen kertoo, että ministeriö tavoitteli järjestöille ensi vuodelle 500 000 euron pottia, mutta esitys ei mennyt valtiovarainministeriössä läpi. Syynä rahoituksen kutistumiseen ovat hänen mukaansa leikkaukset, joita tällä hallituskaudella on tehty koko valtiontalouteen, myös lukien opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaan sekä muidenkin avustusta saavien järjestöjen tukiin. Kyse ei ole siitä, etteikö rauhantyötä arvostettaisi, hän vakuuttaa.

Laaksosen mukaan vielä ei tiedetä, miten rauhanjärjestöjen tukileikkaus käytännössä kohdennetaan. Päätöksiä on luvassa viimeistään helmikuun 2018 lopussa. Tuen myöntöperusteita on hänen mukaansa kuitenkin tiukennettu osana ministeriössä viime vuonna alkanutta valtionavustusuudistusta.

”Yhtenä periaatteena on, että ministeriö myöntää avustuksia toimintaan, joka on strategisesti merkittävää, tavoitteellista ja tuloksellista. Tämä johtuu määrärahojen rajallisuudesta. Emme enää elää aikoja, jolloin tukea on voitu myöntää kaikkeen mahdolliseen, mitä on haettu”, hän sanoo.

Hänen mukaansa vaikka rauhanjärjestöillä ei enää omaa budjettiriviä olekaan, ne aiotaan ensi vuodesta alkaen mainita Ihmisoikeusliiton ja Vapaa-ajattelijain liiton ohella talousarviossa sanallisesti, mikä vahvistaa niiden asemaa.

Rauhantyön rahoitus herätti keskustelua myös eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina, kun kansanedustaja Silvia Modig (vas) muistutti hallitusta rauhantyön tärkeydestä etenkin tämänhetkisessä maailmantilanteessa. Eurooppa- ja kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (sin) mukaan päätös tehtiin rahapulassa.

”Vaikka erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä, rauhantyö kuuluu meille kaikille ja on ennen kaikkea poliitikkojen ja hallitusten tehtävä. Sitä ei voi jättää kansalaisjärjestöjen tai niiden rahoituksen varaan”, hän sanoi.

Rauhantyön rahoitus Suomessa

  • Vuonna 2014 22 rauhanjärjestöä sai opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusta rauhantyön edistämiseen yhteensä 560 000 euroa.
     
  • Vuonna 2017 12 rauhanjärjestöä sai avustusta 412 000 euroa.
     
  • Eniten tukea saivat tänä vuonna Suomen Rauhanliitto (143 000 euroa), Suomen Rauhanpuolustajat (127 500 euroa) Rauhankasvatusinstituutti (60 000 euroa), sekä Suomen Sadankomitea (45 000 euroa)
     
  • Vuoteen 2014 verrattuna Rauhanliiton tuki on pudonnut 20 prosenttia, Sadankomitean 31 prosenttia, Rauhanpuolustajien 26 prosentia ja Rauhankasvatusinstituutin 9 prosenttia.

Rauhantyön leikkaukset aktivismikansalaisyhteiskuntarauha Suomi Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.

Tuoreimmat

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Zimbabwe pidätti protestijohtajan