Uutiset Ihmisoikeudet

Raportti: Yritysten ihmisoikeusloukkauksia vastustavat aktivistit yhä useammin hyökkäysten kohteena

Kansainvälinen Business & Human Rights Resource Centre -järjestö on listannut viidessä vuodessa yli 2 000 ihmisoikeuspuolustajiin kohdistunutta hyökkäystä. Taustalla on sen mukaan usein ajattelu, joka asettaa taloudelliset hyödyt ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelun edelle.
Mielenosoittajia kuvien ja kylttien kera
Patoprojektia vastustanut hondurasilainen aktivisti Berta Cacéres murhattiin maaliskuussa 2016. Honduras on yksi vaarallisimmista maista ihmisoikeuspuolustajille. (Kuva: Daniel Cima / Comisión Interamericana de Derechos Humanos / CC BY 2.0)

Viime vuonna tapahtui ainakin 572 hyökkäystä ihmisoikeuspuolustajia vastaan ympäri maailman. Määrä on kasvanut, kertoo kansainvälinen järjestö Business & Human Rights Resource Centre (BHRRC) tuoreessa katsauksessaan.

BHRRC tutkii tapauksia, joissa hyökkäyksen kohteeksi joutuneet aktivistit ovat nostaneet esiin nimenomaan yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeusloukkauksia. Hyökkäyksiksi se laskee esimerkiksi vähäisin perustein nostetut oikeusjutut, mielivaltaiset pidätykset, tappouhkaukset, pahoinpitelyt ja tapot.

Raportin mukaan vuosina 2015–2019 on dokumentoitu yli 2 000 hyökkäystä. Viime vuonna hyökkäykset lisääntyivät 16 prosenttia edellisvuodesta.

Vaarallisin alue on Latinalainen Amerikka, jonka myös murhattuja aktivisteja listaava Global Witness -järjestö on määritellyt vaarallisimmaksi ihmisoikeuspuolustajille.

Myös Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Itä-Euroopassa ja Venäjällä oli paljon hyökkäyksiä. Maista pahimpia olivat Honduras, Kolumbia, Meksiko, Venäjä ja Intia.

Eniten hyökkäyksiä oli kaivos- ja agribisnessektorilla, jätehuoltoalalla, uusiutuvan energian sektorilla sekä rakennusalalla. Jätealan yleisyyttä selittävät Venäjän protestit avoimia kaatopaikkoja ja jätteenkäsittelylaitoksia vastaan.

Yhtenä trendinä on havaittu myös hyökkäykset työntekijöiden oikeuksien puolustajia vastaan. Esimerkiksi Bangladeshissa yli 12 000 vaateteollisuuden työntekijää erotettiin heidän protestoituaan palkkojensa puolesta tammikuussa 2019.

Järjestön mukaan hyökkäysten taustasyynä on se, etteivät valtiot pysty suojelemaan riittävästi ympäristöä ja ihmisoikeuksia. Ne noudattavat mieluummin ajatusmallia, jossa investoinnit ja taloudellinen hyöty asetetaan ympäristön ja ihmisoikeuksien edelle.

”Tämä näkyy heikkona sääntelynä sekä olemassa olevien lakien ja kansainvälisten normien huonona toimeenpanona”, raportissa todetaan.

BHRRC muistuttaa yritysten velvollisuudesta huomioida ihmisoikeudet tuotantoketjussaan. Myös valtioiden toimissa on parantamisen varaa.

”Hallitusten on tehtävä enemmän ja puututtava hyökkäysten taustasyihin painottamalla vahvaa oikeudellista ihmisoikeuksien ja ympäristön suojaa sekä lakeja, jotka tunnistavat ihmisoikeuspuolustajien roolin”, vaatii BHRRC:n projektijohtaja Ana Zbona tiedotteessa.

Ihmisoikeudet ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntayhtiöt

Lue myös

Vanhanaikainen tykki merenrannassa.

Ruotsalaisten ja suomalaisten osuus orjakaupan historiassa on lakaistu maton alle – ”Emme ehkä olleet suurimpia syyllisiä, mutta emme myöskään sivullisia”, sanovat suomalaistutkijat

Tutkija-dokumentaristi Jouko Aaltosen ja dosentti Seppo Sivosen kirja kertoo muun muassa Ruotsin omistamasta karibialaisesta Saint-Barthélemyn saaresta, josta tuli orjakaupan keskus. Vielä nykyäänkin asian vähättely on Ruotsissa yleistä, ja saareen suhtaudutaan jopa nostalgisesti, sanoo Aaltonen.
Intian pääministeri Narendra Modi Global Business Forumin puhujanpöntössä

Itsevaltaisten johtajien kovat otteet eivät ole enää yksittäistapauksia – Ihmisoikeusjärjestelmän heikkeneminen huolettaa järjestöjä ympäri maailman

Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n kongressissa nousi esiin muun muassa Filippiinien ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta sekä Intian demokratian heikentyminen. Taipeissa järjestettyyn kokoukseen osallistuneen Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeuksia suojeleva kansainväliset rakenteet ovat nyt koetuksella.
Katunäkymä Havannassa

Kuuba syyttää oppositiojohtajaa murhayrityksestä – Silminnäkijät: poliisi hyppäsi auton eteen

Kuuba on vanginnut oppositioryhmä UNPACUn johtajan José Daniel Ferrer Garcían ja pitää tätä eristyksissä. Ferrer García on pidätetty useita kertoja aiemminkin, nyt häntä syytetään siviilipoliisin murhayrityksestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tuoreimmat

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas
Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Amnesty: Koronapandemia nosti vähemmistöt poliisin silmätikuksi ympäri Eurooppaa