Uutiset Ihmisoikeudet

Raportti: Yritysten ihmisoikeusloukkauksia vastustavat aktivistit yhä useammin hyökkäysten kohteena

Kansainvälinen Business & Human Rights Resource Centre -järjestö on listannut viidessä vuodessa yli 2 000 ihmisoikeuspuolustajiin kohdistunutta hyökkäystä. Taustalla on sen mukaan usein ajattelu, joka asettaa taloudelliset hyödyt ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelun edelle.
Mielenosoittajia kuvien ja kylttien kera
Patoprojektia vastustanut hondurasilainen aktivisti Berta Cacéres murhattiin maaliskuussa 2016. Honduras on yksi vaarallisimmista maista ihmisoikeuspuolustajille. (Kuva: Daniel Cima / Comisión Interamericana de Derechos Humanos / CC BY 2.0)

Viime vuonna tapahtui ainakin 572 hyökkäystä ihmisoikeuspuolustajia vastaan ympäri maailman. Määrä on kasvanut, kertoo kansainvälinen järjestö Business & Human Rights Resource Centre (BHRRC) tuoreessa katsauksessaan.

BHRRC tutkii tapauksia, joissa hyökkäyksen kohteeksi joutuneet aktivistit ovat nostaneet esiin nimenomaan yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeusloukkauksia. Hyökkäyksiksi se laskee esimerkiksi vähäisin perustein nostetut oikeusjutut, mielivaltaiset pidätykset, tappouhkaukset, pahoinpitelyt ja tapot.

Raportin mukaan vuosina 2015–2019 on dokumentoitu yli 2 000 hyökkäystä. Viime vuonna hyökkäykset lisääntyivät 16 prosenttia edellisvuodesta.

Vaarallisin alue on Latinalainen Amerikka, jonka myös murhattuja aktivisteja listaava Global Witness -järjestö on määritellyt vaarallisimmaksi ihmisoikeuspuolustajille.

Myös Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Itä-Euroopassa ja Venäjällä oli paljon hyökkäyksiä. Maista pahimpia olivat Honduras, Kolumbia, Meksiko, Venäjä ja Intia.

Eniten hyökkäyksiä oli kaivos- ja agribisnessektorilla, jätehuoltoalalla, uusiutuvan energian sektorilla sekä rakennusalalla. Jätealan yleisyyttä selittävät Venäjän protestit avoimia kaatopaikkoja ja jätteenkäsittelylaitoksia vastaan.

Yhtenä trendinä on havaittu myös hyökkäykset työntekijöiden oikeuksien puolustajia vastaan. Esimerkiksi Bangladeshissa yli 12 000 vaateteollisuuden työntekijää erotettiin heidän protestoituaan palkkojensa puolesta tammikuussa 2019.

Järjestön mukaan hyökkäysten taustasyynä on se, etteivät valtiot pysty suojelemaan riittävästi ympäristöä ja ihmisoikeuksia. Ne noudattavat mieluummin ajatusmallia, jossa investoinnit ja taloudellinen hyöty asetetaan ympäristön ja ihmisoikeuksien edelle.

”Tämä näkyy heikkona sääntelynä sekä olemassa olevien lakien ja kansainvälisten normien huonona toimeenpanona”, raportissa todetaan.

BHRRC muistuttaa yritysten velvollisuudesta huomioida ihmisoikeudet tuotantoketjussaan. Myös valtioiden toimissa on parantamisen varaa.

”Hallitusten on tehtävä enemmän ja puututtava hyökkäysten taustasyihin painottamalla vahvaa oikeudellista ihmisoikeuksien ja ympäristön suojaa sekä lakeja, jotka tunnistavat ihmisoikeuspuolustajien roolin”, vaatii BHRRC:n projektijohtaja Ana Zbona tiedotteessa.

Ihmisoikeudet ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntayhtiöt

Lue myös

Vanhanaikainen tykki merenrannassa.

Ruotsalaisten ja suomalaisten osuus orjakaupan historiassa on lakaistu maton alle – ”Emme ehkä olleet suurimpia syyllisiä, mutta emme myöskään sivullisia”, sanovat suomalaistutkijat

Tutkija-dokumentaristi Jouko Aaltosen ja dosentti Seppo Sivosen kirja kertoo muun muassa Ruotsin omistamasta karibialaisesta Saint-Barthélemyn saaresta, josta tuli orjakaupan keskus. Vielä nykyäänkin asian vähättely on Ruotsissa yleistä, ja saareen suhtaudutaan jopa nostalgisesti, sanoo Aaltonen.
Intian pääministeri Narendra Modi Global Business Forumin puhujanpöntössä

Itsevaltaisten johtajien kovat otteet eivät ole enää yksittäistapauksia – Ihmisoikeusjärjestelmän heikkeneminen huolettaa järjestöjä ympäri maailman

Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön FIDH:n kongressissa nousi esiin muun muassa Filippiinien ero kansainvälisestä rikostuomioistuimesta sekä Intian demokratian heikentyminen. Taipeissa järjestettyyn kokoukseen osallistuneen Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeuksia suojeleva kansainväliset rakenteet ovat nyt koetuksella.
Katunäkymä Havannassa

Kuuba syyttää oppositiojohtajaa murhayrityksestä – Silminnäkijät: poliisi hyppäsi auton eteen

Kuuba on vanginnut oppositioryhmä UNPACUn johtajan José Daniel Ferrer Garcían ja pitää tätä eristyksissä. Ferrer García on pidätetty useita kertoja aiemminkin, nyt häntä syytetään siviilipoliisin murhayrityksestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.