Uutiset Ympäristö

Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut historiallisen laajan katsauksen maapallon monimuotoisuuden tilasta. Sen mukaan ihmisen toiminta ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Seuraukset voivat olla tuhoisat.
Mehiläinen keltaisessa kukassa
Uusi raportti varoittaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. (Kuva: Renee Grayson / CC BY 2.0)

Lajien kuoleminen sukupuuttoon on kiihtymässä nopeasti. Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, monia niistä vain muutaman vuosikymmenen sisällä, varoittaa hallitustenvälisten luontopaneelin IPBESin tänään julkaistu raportti.

Raportti on laajin koskaan julkaistu arvio maapallon biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista. Sitä on ollut mukana tekemässä 145 asiantuntijaa 50 maasta. Raporttia on ollut mukana tekemässä myös 310 muuta kirjoittajaa. Arvio perustuu yli 15 000 tieteelliseen lähteeseen ja hallitusten lähteisiin.

”Arvion esittämä kuva on pahaenteinen. Ekosysteemien – joista me ja kaikki muut lajit olemme riippuvaisia – terveys heikkenee nopeammin kuin koskaan. Rapautamme talouksiemme, elinkeinojemme, ruokaturvamme, terveytemme ja elämänlaatumme perusteita ympäri maailman”, sanoo IPBESin johtaja Sir Robert Watson tiedotteessa.

Raportin mukaan maa-alueiden alkuperäislajien runsaus on vähentynyt 20 prosenttia. Muutos on tapahtunut pääosin vuodesta 1900 alkaen.  Yli 40 prosenttia sammakkoeläinlajeista, lähes kolmannes prosenttia riuttoja muodostavista koralleista ja yli kolmannes merinisäkkäistä on uhattuina. Kuva hyönteisistä on vähemmän selkeä, mutta niistä ehkä 10 prosenttia on uhattuna.

Samaan aikaan materiaalien kulutus on kasvanut henkeä kohti 15 prosenttia vuodesta 1980 lähtien.

Arvioon on ensimmäistä kertaa listattu, mitkä ovat suurimpia syitä luonnon tilan heikkenemiseen. Syypää on selvä: ihmisen toiminta. Viisi tärkeintä tekijää järjestyksessä ovat muutoksen maan ja meren käytössä, organismien suora riisto, ilmastonmuutos, saasteet sekä vieraslajit.

Käytännössä se tarkoittaa, että suurimmat syyt luonnon köyhtymiseen löytyvät nykyisestä ruuantuotannosta, huomauttaa raporttia kommentoinut ympäristöjärjestö WWF.

”Eläinperäinen tuotanto vie valtaosan maatalouden pinta-alasta. Samalla maatalousmaalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä, jos ruokavalinnat ovat kasvipainotteisempia”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula tiedotteessa.

Ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Kaupunkialueet ovat kasvaneet sata prosenttia sitten vuoden 1992.

Raportin mukaan kehitys voidaan muuttaa, mutta se on tehtävä sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla ja perustavanlaatuisesti. Mukaan tarvitaan myös esimerkiksi alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen edustajia. Lisäksi on ymmärrettävä muutoksen taustatekijöitä, kuten väestön ja kulutuksen kasvua, sekä asioiden keskinäisriippuvuutta.

”Usein resurssien käyttöönotto ja tuotanto tapahtuu yhdessä osassa maailmaa tyydyttääkseen kaukana siitä sijaitsevien kuluttajien tarpeet”, sanoo yksi raportin tekoa johtaneista, professori Eduardo S. Brondízio.

Myös WWF muistuttaa, että suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten elintarvikkeisiin tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella ja yli 90 prosenttia haitallisista vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen tapahtuu ulkomailla.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutossaastuminen

Kommentit

Lue myös

Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.
Joukko miehiä veneessä joella

Kalastajat elvyttävät delfiinikantoja Bangladeshissa – ”Delfiinien suojelu on myös kalastuksen suojelua”

Sundarbansin mangrovemetsän joissa ja kanavissa elää uhanalaisia delfiinejä, jotka sotkeutuvat helposti kalastajien verkkoihin. Nyt suojelutiimit valistavat kalastajia, jotta nämä eivät heittäisi verkkojaan suojelualueiden vesiin. Se on saanut delfiinien määrän nousuun.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”