Uutiset Ympäristö

Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut historiallisen laajan katsauksen maapallon monimuotoisuuden tilasta. Sen mukaan ihmisen toiminta ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Seuraukset voivat olla tuhoisat.
Mehiläinen keltaisessa kukassa
Uusi raportti varoittaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. (Kuva: Renee Grayson / CC BY 2.0)

Lajien kuoleminen sukupuuttoon on kiihtymässä nopeasti. Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, monia niistä vain muutaman vuosikymmenen sisällä, varoittaa hallitustenvälisten luontopaneelin IPBESin tänään julkaistu raportti.

Raportti on laajin koskaan julkaistu arvio maapallon biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista. Sitä on ollut mukana tekemässä 145 asiantuntijaa 50 maasta. Raporttia on ollut mukana tekemässä myös 310 muuta kirjoittajaa. Arvio perustuu yli 15 000 tieteelliseen lähteeseen ja hallitusten lähteisiin.

”Arvion esittämä kuva on pahaenteinen. Ekosysteemien – joista me ja kaikki muut lajit olemme riippuvaisia – terveys heikkenee nopeammin kuin koskaan. Rapautamme talouksiemme, elinkeinojemme, ruokaturvamme, terveytemme ja elämänlaatumme perusteita ympäri maailman”, sanoo IPBESin johtaja Sir Robert Watson tiedotteessa.

Raportin mukaan maa-alueiden alkuperäislajien runsaus on vähentynyt 20 prosenttia. Muutos on tapahtunut pääosin vuodesta 1900 alkaen.  Yli 40 prosenttia sammakkoeläinlajeista, lähes kolmannes prosenttia riuttoja muodostavista koralleista ja yli kolmannes merinisäkkäistä on uhattuina. Kuva hyönteisistä on vähemmän selkeä, mutta niistä ehkä 10 prosenttia on uhattuna.

Samaan aikaan materiaalien kulutus on kasvanut henkeä kohti 15 prosenttia vuodesta 1980 lähtien.

Arvioon on ensimmäistä kertaa listattu, mitkä ovat suurimpia syitä luonnon tilan heikkenemiseen. Syypää on selvä: ihmisen toiminta. Viisi tärkeintä tekijää järjestyksessä ovat muutoksen maan ja meren käytössä, organismien suora riisto, ilmastonmuutos, saasteet sekä vieraslajit.

Käytännössä se tarkoittaa, että suurimmat syyt luonnon köyhtymiseen löytyvät nykyisestä ruuantuotannosta, huomauttaa raporttia kommentoinut ympäristöjärjestö WWF.

”Eläinperäinen tuotanto vie valtaosan maatalouden pinta-alasta. Samalla maatalousmaalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä, jos ruokavalinnat ovat kasvipainotteisempia”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula tiedotteessa.

Ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Kaupunkialueet ovat kasvaneet sata prosenttia sitten vuoden 1992.

Raportin mukaan kehitys voidaan muuttaa, mutta se on tehtävä sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla ja perustavanlaatuisesti. Mukaan tarvitaan myös esimerkiksi alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen edustajia. Lisäksi on ymmärrettävä muutoksen taustatekijöitä, kuten väestön ja kulutuksen kasvua, sekä asioiden keskinäisriippuvuutta.

”Usein resurssien käyttöönotto ja tuotanto tapahtuu yhdessä osassa maailmaa tyydyttääkseen kaukana siitä sijaitsevien kuluttajien tarpeet”, sanoo yksi raportin tekoa johtaneista, professori Eduardo S. Brondízio.

Myös WWF muistuttaa, että suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten elintarvikkeisiin tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella ja yli 90 prosenttia haitallisista vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen tapahtuu ulkomailla.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutossaastuminen

Kommentit

Lue myös

Tiikeri vihreässä vedessä.

WWF:n raportti: Selkärankaisten villieläinten populaatiot vähentyneet yli kaksi kolmasosaa – ”Ylikulutuksen on loputtava”

Ihmisen toiminta kutistaa kovaa vauhtia selkärankaisten villieläinten elintilaa. WWF:n raportti tarjoaa ratkaisuksi suojelun lisäämistä, mutta muistuttaa, että lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista kulutus- ja tuotantotapojen muutosta.
Metsää joen rannalla.

”Naissoturit” suojelevat sademetsiä – Alkuperäiskansojen partiointi pelastaa metsää Amazonilla

Alkuperäiskansojen metsäpartiot pitävät huolta siitä, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta. ”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, sanoo ”metsän soturien” jäsen Paula Guajajara.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.