Uutiset Ympäristö

Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut historiallisen laajan katsauksen maapallon monimuotoisuuden tilasta. Sen mukaan ihmisen toiminta ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Seuraukset voivat olla tuhoisat.
Mehiläinen keltaisessa kukassa
Uusi raportti varoittaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. (Kuva: Renee Grayson / CC BY 2.0)

Lajien kuoleminen sukupuuttoon on kiihtymässä nopeasti. Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, monia niistä vain muutaman vuosikymmenen sisällä, varoittaa hallitustenvälisten luontopaneelin IPBESin tänään julkaistu raportti.

Raportti on laajin koskaan julkaistu arvio maapallon biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista. Sitä on ollut mukana tekemässä 145 asiantuntijaa 50 maasta. Raporttia on ollut mukana tekemässä myös 310 muuta kirjoittajaa. Arvio perustuu yli 15 000 tieteelliseen lähteeseen ja hallitusten lähteisiin.

”Arvion esittämä kuva on pahaenteinen. Ekosysteemien – joista me ja kaikki muut lajit olemme riippuvaisia – terveys heikkenee nopeammin kuin koskaan. Rapautamme talouksiemme, elinkeinojemme, ruokaturvamme, terveytemme ja elämänlaatumme perusteita ympäri maailman”, sanoo IPBESin johtaja Sir Robert Watson tiedotteessa.

Raportin mukaan maa-alueiden alkuperäislajien runsaus on vähentynyt 20 prosenttia. Muutos on tapahtunut pääosin vuodesta 1900 alkaen.  Yli 40 prosenttia sammakkoeläinlajeista, lähes kolmannes prosenttia riuttoja muodostavista koralleista ja yli kolmannes merinisäkkäistä on uhattuina. Kuva hyönteisistä on vähemmän selkeä, mutta niistä ehkä 10 prosenttia on uhattuna.

Samaan aikaan materiaalien kulutus on kasvanut henkeä kohti 15 prosenttia vuodesta 1980 lähtien.

Arvioon on ensimmäistä kertaa listattu, mitkä ovat suurimpia syitä luonnon tilan heikkenemiseen. Syypää on selvä: ihmisen toiminta. Viisi tärkeintä tekijää järjestyksessä ovat muutoksen maan ja meren käytössä, organismien suora riisto, ilmastonmuutos, saasteet sekä vieraslajit.

Käytännössä se tarkoittaa, että suurimmat syyt luonnon köyhtymiseen löytyvät nykyisestä ruuantuotannosta, huomauttaa raporttia kommentoinut ympäristöjärjestö WWF.

”Eläinperäinen tuotanto vie valtaosan maatalouden pinta-alasta. Samalla maatalousmaalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä, jos ruokavalinnat ovat kasvipainotteisempia”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula tiedotteessa.

Ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Kaupunkialueet ovat kasvaneet sata prosenttia sitten vuoden 1992.

Raportin mukaan kehitys voidaan muuttaa, mutta se on tehtävä sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla ja perustavanlaatuisesti. Mukaan tarvitaan myös esimerkiksi alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen edustajia. Lisäksi on ymmärrettävä muutoksen taustatekijöitä, kuten väestön ja kulutuksen kasvua, sekä asioiden keskinäisriippuvuutta.

”Usein resurssien käyttöönotto ja tuotanto tapahtuu yhdessä osassa maailmaa tyydyttääkseen kaukana siitä sijaitsevien kuluttajien tarpeet”, sanoo yksi raportin tekoa johtaneista, professori Eduardo S. Brondízio.

Myös WWF muistuttaa, että suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten elintarvikkeisiin tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella ja yli 90 prosenttia haitallisista vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen tapahtuu ulkomailla.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutossaastuminen

Kommentit

Lue myös

Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.