Uutiset Ympäristö

Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut historiallisen laajan katsauksen maapallon monimuotoisuuden tilasta. Sen mukaan ihmisen toiminta ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Seuraukset voivat olla tuhoisat.
Mehiläinen keltaisessa kukassa
Uusi raportti varoittaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. (Kuva: Renee Grayson / CC BY 2.0)

Lajien kuoleminen sukupuuttoon on kiihtymässä nopeasti. Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, monia niistä vain muutaman vuosikymmenen sisällä, varoittaa hallitustenvälisten luontopaneelin IPBESin tänään julkaistu raportti.

Raportti on laajin koskaan julkaistu arvio maapallon biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista. Sitä on ollut mukana tekemässä 145 asiantuntijaa 50 maasta. Raporttia on ollut mukana tekemässä myös 310 muuta kirjoittajaa. Arvio perustuu yli 15 000 tieteelliseen lähteeseen ja hallitusten lähteisiin.

”Arvion esittämä kuva on pahaenteinen. Ekosysteemien – joista me ja kaikki muut lajit olemme riippuvaisia – terveys heikkenee nopeammin kuin koskaan. Rapautamme talouksiemme, elinkeinojemme, ruokaturvamme, terveytemme ja elämänlaatumme perusteita ympäri maailman”, sanoo IPBESin johtaja Sir Robert Watson tiedotteessa.

Raportin mukaan maa-alueiden alkuperäislajien runsaus on vähentynyt 20 prosenttia. Muutos on tapahtunut pääosin vuodesta 1900 alkaen.  Yli 40 prosenttia sammakkoeläinlajeista, lähes kolmannes prosenttia riuttoja muodostavista koralleista ja yli kolmannes merinisäkkäistä on uhattuina. Kuva hyönteisistä on vähemmän selkeä, mutta niistä ehkä 10 prosenttia on uhattuna.

Samaan aikaan materiaalien kulutus on kasvanut henkeä kohti 15 prosenttia vuodesta 1980 lähtien.

Arvioon on ensimmäistä kertaa listattu, mitkä ovat suurimpia syitä luonnon tilan heikkenemiseen. Syypää on selvä: ihmisen toiminta. Viisi tärkeintä tekijää järjestyksessä ovat muutoksen maan ja meren käytössä, organismien suora riisto, ilmastonmuutos, saasteet sekä vieraslajit.

Käytännössä se tarkoittaa, että suurimmat syyt luonnon köyhtymiseen löytyvät nykyisestä ruuantuotannosta, huomauttaa raporttia kommentoinut ympäristöjärjestö WWF.

”Eläinperäinen tuotanto vie valtaosan maatalouden pinta-alasta. Samalla maatalousmaalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä, jos ruokavalinnat ovat kasvipainotteisempia”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula tiedotteessa.

Ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Kaupunkialueet ovat kasvaneet sata prosenttia sitten vuoden 1992.

Raportin mukaan kehitys voidaan muuttaa, mutta se on tehtävä sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla ja perustavanlaatuisesti. Mukaan tarvitaan myös esimerkiksi alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen edustajia. Lisäksi on ymmärrettävä muutoksen taustatekijöitä, kuten väestön ja kulutuksen kasvua, sekä asioiden keskinäisriippuvuutta.

”Usein resurssien käyttöönotto ja tuotanto tapahtuu yhdessä osassa maailmaa tyydyttääkseen kaukana siitä sijaitsevien kuluttajien tarpeet”, sanoo yksi raportin tekoa johtaneista, professori Eduardo S. Brondízio.

Myös WWF muistuttaa, että suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten elintarvikkeisiin tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella ja yli 90 prosenttia haitallisista vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen tapahtuu ulkomailla.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutossaastuminen

Kommentit

Lue myös

Avocadoja kasassa lautasella.

Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus

Monien tärkeiden satokasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Riskinä on, ettei niiden avulla voida enää kehittää esimerkiksi ilmastonmuutosta paremmin sietäviä versioita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää