Uutiset Ihmiskauppa

Pakkotyö kiellettiin Intiassa yli 40 vuotta sitten, mutta kokonaisia perheitä pakotetaan yhä raatamaan velkojensa eteen

Alimpien kastien edustajat joutuvat paiskimaan töitä maatiloilla ja tiilenpolttouunien äärellä Uttar Pradeshin ja Biharin alueilla. Koronavirus voi pahentaa tilannetta, sillä monet siirtotyöläiset ovat joutuneet palaamaan takaisin kotiseuduilleen ja ovat nyt vailla työtä.
Mies kynä kädessään tussitaulun edessä.
Devendra Kumar Mulayamin täytyi alkaa tehdä työtä 12-vuotiaana, jotta perhe saisi maksettua takaisin isän tyttärensä myötäjäisiin ja sairaalakuluihin ottamat lainat. Ihmiskauppiaat kuljettivat hänet Intian toiselle laidalle tehtaaseen, josta hän huonon kohtelun ja surkeiden työolojen vuoksi pakeni. (Kuva: Rina Mukherji / IPS)

(IPS) -- Koronapandemian aiheuttama teollisuuslaitosten sulkeminen on johtanut Intiassa satojentuhansien siirtotyöläisten paluuseen kotiseuduilleen Uttar Pradeshin, Biharin ja Bengalin osavaltioihin. Se on merkinnyt palaajille myös paluuta menneisyyteen, jossa köyhimmät kärsivät pakkotyöstä, lapsityöstä ja orjuudesta.

”Uttar Pradeshiin on palannut 3,5 miljoonaa työläistä. Pelkästään Azamgarhin alueelle on tullut 165 000 palaajaa. Heistä vain 10 000:lle on voitu löytää työtä”, aktivisti ja Maaseudun sosiaalisen edistyksen järjestön johtaja Mushtaque Ahmed kertoo.

Pakkotyö lakkautettiin Intiassa vuonna 1976. Siitä piittaamatta Uttar Pradeshin ja Biharin alikehittyneillä alueilla feodaaliherrat ovat jatkaneet ikiaikaista alimpiin kasteihin kuuluvien ihmisten hyväksikäyttöä. Käytäntö imee elinvoimansa kastijärjestelmästä, joka on tuominnut alimmat dalitien ja mahadalitien kastit lukutaidottomuuteen ja lohduttomaan köyhyyteen.

Erityisen haavoittuvia ovat biharilaiset mahadalitit, joista vain 9 prosenttia on lukutaitoisia. Muualla Intiassa dalitien parissa lukutaitoisia on 28 prosenttia.

Lapsen työpäivä alkaa kahdelta aamulla

Usein kokonaiset perheet sidotaan pakko- tai suoranaiseen orjatyöhön tiilenpolttouuneilla tai maatiloilla vain, koska he eivät pysty maksamaan takaisin 2 000 rupian (n. 23 euroa) lainaa. Joskus perheitä painostetaan luovuttamaan alaikäisiä lapsia häikäilemättömille ihmiskauppiaille.

”Vaihtoehtojen puutteessa vanhemmat ottavat 5 000 rupian (58 euroa) etumaksun ja antavat lapsen kauppiaalle”, lapsityön juurimiseen keskittyneen kansalaisjärjestön toimitusjohtaja Bhanuja Sharan Lal selittää.

Ihmiskauppias lähettää lapsen työhön joko tuhansien kilometrien päähän Intiassa tai rajan taakse Nepaliin. Kun lapsi ei osaa paikallista kieltä, hän ei pysty pakenemaan tai selvittämään miten kotiin voisi palata.

”Äskettäin pelastimme yhdeksän Uttar Pradeshin Jaunpurista kotoisin olevaa lasta, jotka oli kaupattu panipuri-tehtaaseen (panipuri on intialainen välipala) Telanganaan. Tehtaassa lapset pantiin työskentelemään aamukahdesta iltapäivän neljään, vailla vapaapäiviä. Lapsille annettiin ruokaa, mutta työstä ei maksettu mitään”, Lal kertoo.

Myötäjäiset ja sairaalakulut ajoivat velkavankeuteen

Devendra Kumar Mulayam on viisilapsisen dalit-perheen lapsi. Vanhimpana poikana Mulayam joutui 12-vuotiaana lopettamaan koulunkäynnin ja etsiytymään töihin, kun perhe ei pystynyt maksamaan takaisin isän ottamia lainoja. Lainat oli otettu tyttären myötäjäisiin ja sairaalakuluihin.

Rekrytoija järjesti Uttar Pradeshin pohjoisessa osavaltiossa varttuneen Mulayamin tekstiilitehtaaseen etelään Coimbatoreen. Palkka oli 150 rupiaa (1,75 euroa) päivässä ja töitä piti tehdä 12–15 tuntia päivässä. Mulayamia ja muita tehtaan työläisiä vartioitiin tarkoin eikä heidän sallittu liikkua tehtaan tai asuntolan ulkopuolella. Kurittomuudesta ja virheistä rangaistiin rankoilla selkäsaunoilla .

Lopulta Mulayam ja 18 työtoveria saivat tarpeekseen ja protestoivat.

”Meidän kimppuumme hyökättiin ja meidät heitettiin ulos. Pelkäsimme, että poliisi pidättäisi meidät ja toimittaisi meidät takaisin kiusaajiemme kynsiin, joten piilottelimme kaupungin laidan metsissä viisi päivää. Onneksi onnistuin saamaan yhteyden perheeseeni ja he saivat paikallisen kansalaisjärjestön järjestämään paluuni”, Mulayam kertoo.

Ihmiskauppa ihmisoikeudetsyrjäytyminenuskontoköyhyystyökulttuuri Intia Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä istumassa piirissä.

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.
Nainen seisoo keskellä tuoleilla istuvaa, käsiään taputtavaa ihmisryhmää, ja taputtaa käsiään.

Viranomaisten korruptio ruokkii ihmiskauppaa Malawissa – ”Köyhien kurjuudella tehdään voittoa”

Ihmiskauppaa on vaikea kitkeä, sillä hallituksen viranomaiset ja rikkaat ovat sotkeutuneet ihmiskauppaan, kritisoi malawilaisen kansalaisjärjestön johtaja McBain Mkandawire. Ihmiskaupan uhreiksi joutuneet päätyvät usein rikkaiden ja valtaapitävien maatiloille töihin, hän muistuttaa.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin

Monet nigerialaisnaiset työskentelevät kotiapulaisina Libanonissa. Maassa on voimassa kafala-järjestelmä, joka kieltää siirtotyöläisiltä paluun kotimaahan ilman työnantajan lupaa. Pahimmillaan työntekijöiden hyväksikäyttö on nykyaikaista orjuutta, sanoo Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta