Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä
Yksi The Valleyn keskeisistä henkilöistä on Cédric Herrou (keskellä), joka on ollut useaan otteeseen oikeudessa autettuaan laittomasti maahan tulleita siirtolaisia. (Kuva: DocPoint)

Vihreitä vuorenrinteitä toinen toisensa perään, pikkukaupunkien viehättäviä katuja ja viljavaa maata. Ranskan ja Italian rajalla sijaitsevan Royan laakson maisema on idyllinen, mutta dokumentissa The Valley se muistuttaa lähinnä sota-aluetta.

Viranomaiset ovat pystyttäneet alueelle lukuisia tarkastuspisteitä, joiden tarkoituksena on pitää poissa Ranskaan Italian kautta pyrkivät siirtolaiset ja turvapaikanhakijat.

Niiden avulla kontrolloidaan myös niitä ranskalaisia, jotka toivottavat tulijat tervetulleiksi ja auttavat heitä turvapaikkabyrokratiassa – ja ottavat samalla riskin saada rikostuomio.

Dokumentissa pohditaan, miten nykypäivän siirtolaispolitiikassa toteutuvat Ranskan valtion perusperiaatteet, vapaus, veljeys ja tasa-arvo – ja eurooppalaiset arvot laajemminkin.

”Eurooppalaiset kasvavat kuunnellen puhetta maidensa arvoista. Ja kun niihin kohdistuu vähän painetta, ne hajoavat tavallaan kappaleiksi”, toteaa dokumentin ohjaaja Nuno Escudeiro.

Dokumentti nähdään tällä viikolla Helsingin Docpoint-dokumenttielokuvafestivaalilla.

Escudeiro on portugalilaistaustainen mutta hän kiinnostui siirtolaisaiheesta joitakin vuosia sitten asuessaan Suomen Lapissa sekä Bolzanossa Pohjois-Italiassa.

”Raja-alueilla elävät alkoivat auttaa Eurooppaan saapuvia turvapaikanhakijoita. Monet toimivat lain harmaalla alueella, mutta Royan laaksossa auttajat toimivat julkisesti. Halusin nähdä, miksi”, hän kertoo.

Salakuljetusta vai auttamista?

Escudeiro kuvasi dokumenttia marraskuusta 2016 joulukuuhun 2018 asti. Sinä aikana siirtolaisten määrä alkoi kasvaa ja viranomaisten toimet koventua.

Dokumentti näyttää, miten paikalliset aktivistit ja heidän perustamansa järjestö Roya Citoyenne jakavat muun muassa Eritreasta kotoisin oleville turvapaikanhakijoille ruokaa, opettavat näille ranskaa ja neuvovat, miten turvapaikkaprosessissa kannattaa käyttäytyä.

Syy on yksinkertainen: Ranskan viranomaiset eivät sitä tee vaan päin vastoin yrittävät päästä turvapaikanhakijoista eroon ennen kuin nämä ovat edes sisällä järjestelmässä. Poliisit pysäyttelevät autoja ja kyselevät henkilöllisyystodistuksia tarkastuspisteillä. Eritrealainen ryhmä käännytetään ennen kuin he ovat ehtineet jättää hakemuksiaan, vaikka se sotii Ranskan lainsäädäntöä vastaan.

Myös aktivistit joutuvat olemaan varuillaan. Vaikka Ranskan laki sallii turvapaikanhakijoiden auttamisen, vaarana on, että apu tulkitaan vaikkapa laittoman maahantulon järjestämiseksi.

Niinpä aktivistit auttavat turvapaikanhakijoita pääsemään poliisiasemalle jalkaisin, jotta viranomaiset eivät tulkitsisi auttamista salakuljettamiseksi.

Uhkakuvat vaarallisia

Dokumentti muistuttaa myös, ettei Royan laakson tilanne ole mitenkään historiallisesti poikkeuksellinen. Alueella autettiin esimerkiksi toisen maailmansodan aikaan natseja pakenevia.

”Raja-alueiden ihmiset joutuvat aina siirtolaisliikkeiden aikaan kohtaamaan nämä asiat. Ja aina heitä on tuomittu ja demonisoitu. On kiehtovaa, että samat virheet toistetaan aina uudelleen emmekä onnistu löytämään ratkaisua”, Escudeiro pohtii.

Muut Euroopan maat toimivat hänen mukaansa samalla tavoin kuin Ranska: lakeja kunnioitetaan näennäisesti mutta samalla viestitään, etteivät turvapaikanhakijat ole tervetulleita.

Omille kansalaisille taas halutaan kertoa, että heitä suojellaan terrorismilta. Se on Escudeiron mukaan iso ongelma.

”Kun sulkee rajan ja panee rajalle armeijan, viestii, että kaikki ulkopuolinen on potentiaalisesti vaarallista ja että meidän pitää suojella itseämme. Alamme luoda siirtolaisuuden ja terrorismin välille yhteyksiä, joita ei ole olemassa. Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia”, hän muistuttaa.

The Valley esitetään Docpointissa 27.1. sekä 1.–2.2. Ohjaaja Nuno Escudeiro vieraana 30.1.–3.2.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetavustustyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaaktivismikansalaisyhteiskunta ItaliaRanska

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen