Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä
Yksi The Valleyn keskeisistä henkilöistä on Cédric Herrou (keskellä), joka on ollut useaan otteeseen oikeudessa autettuaan laittomasti maahan tulleita siirtolaisia. (Kuva: DocPoint)

Vihreitä vuorenrinteitä toinen toisensa perään, pikkukaupunkien viehättäviä katuja ja viljavaa maata. Ranskan ja Italian rajalla sijaitsevan Royan laakson maisema on idyllinen, mutta dokumentissa The Valley se muistuttaa lähinnä sota-aluetta.

Viranomaiset ovat pystyttäneet alueelle lukuisia tarkastuspisteitä, joiden tarkoituksena on pitää poissa Ranskaan Italian kautta pyrkivät siirtolaiset ja turvapaikanhakijat.

Niiden avulla kontrolloidaan myös niitä ranskalaisia, jotka toivottavat tulijat tervetulleiksi ja auttavat heitä turvapaikkabyrokratiassa – ja ottavat samalla riskin saada rikostuomio.

Dokumentissa pohditaan, miten nykypäivän siirtolaispolitiikassa toteutuvat Ranskan valtion perusperiaatteet, vapaus, veljeys ja tasa-arvo – ja eurooppalaiset arvot laajemminkin.

”Eurooppalaiset kasvavat kuunnellen puhetta maidensa arvoista. Ja kun niihin kohdistuu vähän painetta, ne hajoavat tavallaan kappaleiksi”, toteaa dokumentin ohjaaja Nuno Escudeiro.

Dokumentti nähdään tällä viikolla Helsingin Docpoint-dokumenttielokuvafestivaalilla.

Escudeiro on portugalilaistaustainen mutta hän kiinnostui siirtolaisaiheesta joitakin vuosia sitten asuessaan Suomen Lapissa sekä Bolzanossa Pohjois-Italiassa.

”Raja-alueilla elävät alkoivat auttaa Eurooppaan saapuvia turvapaikanhakijoita. Monet toimivat lain harmaalla alueella, mutta Royan laaksossa auttajat toimivat julkisesti. Halusin nähdä, miksi”, hän kertoo.

Salakuljetusta vai auttamista?

Escudeiro kuvasi dokumenttia marraskuusta 2016 joulukuuhun 2018 asti. Sinä aikana siirtolaisten määrä alkoi kasvaa ja viranomaisten toimet koventua.

Dokumentti näyttää, miten paikalliset aktivistit ja heidän perustamansa järjestö Roya Citoyenne jakavat muun muassa Eritreasta kotoisin oleville turvapaikanhakijoille ruokaa, opettavat näille ranskaa ja neuvovat, miten turvapaikkaprosessissa kannattaa käyttäytyä.

Syy on yksinkertainen: Ranskan viranomaiset eivät sitä tee vaan päin vastoin yrittävät päästä turvapaikanhakijoista eroon ennen kuin nämä ovat edes sisällä järjestelmässä. Poliisit pysäyttelevät autoja ja kyselevät henkilöllisyystodistuksia tarkastuspisteillä. Eritrealainen ryhmä käännytetään ennen kuin he ovat ehtineet jättää hakemuksiaan, vaikka se sotii Ranskan lainsäädäntöä vastaan.

Myös aktivistit joutuvat olemaan varuillaan. Vaikka Ranskan laki sallii turvapaikanhakijoiden auttamisen, vaarana on, että apu tulkitaan vaikkapa laittoman maahantulon järjestämiseksi.

Niinpä aktivistit auttavat turvapaikanhakijoita pääsemään poliisiasemalle jalkaisin, jotta viranomaiset eivät tulkitsisi auttamista salakuljettamiseksi.

Uhkakuvat vaarallisia

Dokumentti muistuttaa myös, ettei Royan laakson tilanne ole mitenkään historiallisesti poikkeuksellinen. Alueella autettiin esimerkiksi toisen maailmansodan aikaan natseja pakenevia.

”Raja-alueiden ihmiset joutuvat aina siirtolaisliikkeiden aikaan kohtaamaan nämä asiat. Ja aina heitä on tuomittu ja demonisoitu. On kiehtovaa, että samat virheet toistetaan aina uudelleen emmekä onnistu löytämään ratkaisua”, Escudeiro pohtii.

Muut Euroopan maat toimivat hänen mukaansa samalla tavoin kuin Ranska: lakeja kunnioitetaan näennäisesti mutta samalla viestitään, etteivät turvapaikanhakijat ole tervetulleita.

Omille kansalaisille taas halutaan kertoa, että heitä suojellaan terrorismilta. Se on Escudeiron mukaan iso ongelma.

”Kun sulkee rajan ja panee rajalle armeijan, viestii, että kaikki ulkopuolinen on potentiaalisesti vaarallista ja että meidän pitää suojella itseämme. Alamme luoda siirtolaisuuden ja terrorismin välille yhteyksiä, joita ei ole olemassa. Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia”, hän muistuttaa.

The Valley esitetään Docpointissa 27.1. sekä 1.–2.2. Ohjaaja Nuno Escudeiro vieraana 30.1.–3.2.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetavustustyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaaktivismikansalaisyhteiskunta ItaliaRanska

Lue myös

Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.
Kaksi tyttöä ja useita käsiä kohottamassa kyniä yhteen.

Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”

Noin 426 miljoonaa lasta elää konfliktialueilla, kertoo Pelastakaa Lapset. Etenkin humanitaarisen avun perille pääsyn estäminen lisääntyi.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.

Tuoreimmat

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Luokkahuoneiden ovet pysyvät suljettuina 97 prosentille Latinalaisen Amerikan koululaisista – Korona uhkaa viedä kokonaisen kouluvuoden
Zimbabwen naispoliitikot kamppailevat syrjintää vastaan – ”Nainen ei voi esittää kysymystä miesparlamentaarikolle ilman että naiselle sanotaan, että tämän reidet ovat paksut”

Luetuimmat

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen