Uutiset Ympäristö

Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari

Viranomaiset ovat antaneet saastuttavan teollisuuden toimia Keniassa suhteellisen vapaasti, mutta ympäristöaktivisti Phyllis Omidon ansiosta tilanne on muuttumassa. Muun muassa suomalaiselta KIOS-säätiöltä tukea saanut Omido sai suljettua saastuttavan metallisulaton ja on voittanut myös oikeusjutun sitä vastaan – hallitus tosin yrittää valittaa päätöksestä.
Nainen kyykyssä ruohikossa, vieressä puuristi.
Phyllis Omido on taistellut vuosia metallisulaton päästöistä kärsineen yhteisön puolesta. Lyijypäästöt ovat johtaneet jopa kuolemiin. ”Toivon, että seuraavien kymmenen vuoden aikana meillä on maa, jossa ympäristönsuojelua kunnioitetaan, se tunnustetaan ja siihen kanavoidaan rahaa”, hän sanoo. (Kuva: Goldman Environmental Prize)

Phyllis Omidon silmät alkoivat vuotaa heti, kun hän astui sisään tehtaaseen. Se oli ensimmäinen merkki, josta hän arvasi, että kaikki ei ollut kunnossa. Pian hän alkoi yskiä mustaa limaa, vaikka teki töitä vain toimistossa.

Oli vuosi 2009, ja Omido oli juuri nimitetty intialaisomisteiseen Kenya Metal Refineries -metallisulattoon yhteisösuhteiden johtajaksi.

Keniassa lähellä Mombasan rannikkokaupunkia sijaitseva tehdas käsitteli käytettyjä autonakkuja. Prosessiin kuului lyijyn irrottaminen akuista.

Pian myös hänen tehtaassa vieraillut pieni poikansa, jota hän yhä imetti, sairastui. Poika ei ollut ainoa: myös lähistöllä sijaitsevassa 3 000 asukkaan Owino Uhurun slummissa alettiin saada outoja oireita.

Tuttu virkamies ehdotti, että Omido testaisi poikansa ja alueen asukkaat lyijymyrkytyksen varalta.

”Sadat saivat oireita. Testasimme yli 800 ihmistä, ja kaikki saivat positiivisen testituloksen. Monilla on yhä ongelmia sisäelimissä, kuten munuaisissa, maksassa tai kilpirauhasessa”, Omido kertoo kymmenen vuotta myöhemmin Skype-haastattelussa.

Myrkytysten syynä olivat tehtaan ilmaan ja veteen päästämät höyryt ja myrkyt. Niiden on arveltu aiheuttaneen myös keskenmenoja ja jopa kuolemia.

Omidon havainnoista sai alkunsa oikeustaistelu, joka on hiljattain saavuttanut merkittävän etapin. Mombasalainen oikeusistuin määräsi heinäkuussa sekä tehtaan että Kenian viranomaiset maksamaan Owino Uhurun asukkaille yhteensä 10,2 miljoonan euron arvosta korvauksia ja kustantamaan jätteiden siivouksen.

Päätöksen mukaan viranomaiset tiesivät riskeistä, mutta antoivat tehtaalle silti toimiluvan eivätkä ryhtyneet toimiin myöskään ongelmien paljastuttua.

Vielä korvauksia ei ole maksettu, mutta tapaus on silti merkittävä ennakkopäätös. Vastaavanlaisia tehtaita on Keniassa paljon, ja tavallisesti ne ovat saaneet viranomaisilta ympäristölupia varsin löperöin perustein. Jatkossa lupia joudutaan harkitsemaan tarkemmin.

”Onko äiti paha ihminen?”

Omido ei ollut aiemmin pitänyt itseään ympäristöaktivistina, mutta Owino Uhurun tapaus sai hänet toimimaan. Hän vetosi ensin työnantajaansa, joka maksoi kyllä hänen sairaalalaskunsa mutta kielsi häntä enää puhumasta aiheesta. Hän jätti työtehtävänsä ja ryhtyi lobbaamaan viranomaisia asian ratkaisemiseksi. Hän perusti myös uuden ympäristöjärjestön – Center for Justice, Governance and Environmental Actionin eli CJGEA:n.

Ympäröivää yhteisöä oli aluksi vaikea saada mukaan.

”Monet asukkaat olivat tehtaalla töissä, joten he eivät tukeneet minua. Naiset olivat kuitenkin enemmän kotona, ja he olivat jo huomanneet muutoksia ympäristössä. Lapset sairastelivat usein, ja asukkaiden oli vaikea hengittää. Vesi oli saastunutta. Niinpä naiset alkoivat tukea minua, aluksi salaa.”

Omido pidätettiin kampanjoinnin takia ja hänet yritettiin jopa tappaa. Se ei saanut häntä lopettamaan. Hän tunsi monet yhteisössä menehtyneistä ihmisistä ja halusi asukkaille oikeutta.

”Vuonna 2012 minut pidätettiin, ja kun poikani näki minut tv:ssä hän kysyi, olenko minä paha ihminen. Halusin hänen tietävän, että en ole vaan tein oikein ympäristön ja ihmisten puolesta.”

Vuonna 2014 tehdas lopulta suljettiin. Omidon järjestö CJGEA vei tehtaan ja viranomaiset kuitenkin oikeuteen vuonna 2016, sillä monet sairastuneet olivat yhä ilman hoitoa ja asuinalue saastunut.

Korvauksia jännitetään yhä

Mombasan metallisulatto ei ole ainoa tehdas, joka on saastuttanut Keniassa paikallisia yhteisöjä. Vuonna 2015 CJGEA laski maasta 17 metallisulattoa, jotka sijaitsivat lähellä köyhiä yhteisöjä.

Vaikka maan lainsäädäntö on periaatteessa kunnossa ja vuoden 2010 perustuslakia pidetään edistyksellisenä, viranomaisilla on suuri kiusaus myöntää saastuttavalle teollisuudelle ympäristölupia. Taustalla ovat taloudelliset intressit, viranomaistoimijoiden läheiset välit ja korruptio.

Heinäkuun tuomio langettaakin suurimman vastuun juuri hallituksen toimijoille: ympäristöhallintovirasto NEMA joutuu maksamaan korvauksista 40 prosenttia, ympäristö- ja terveysministeriö kumpikin kymmenen prosenttia, samoin vienninedistämisvirasto Epza. Loppu jää maksettavaksi sulatolle ja sille maan vuokranneelle kustantamolle.

Vielä ei tosin tiedetä, maksavatko viranomaiset. Syyskuun alussa hallitus ilmoitti hakevansa valituslupaa. Se tarkoittaa, että yhteisö ei vieläkään saa korvauksia, jonka avulla moni lyijymyrkytyksen oireista yhä kärsivä voisi ostaa lääkkeitä.

”Tämä on iso takapakki. Se tarkoittaa, että valtion viranomaiset eivät ole ymmärtäneet oikeusjutun tarkoitusta. Kyse ei ole vain korvauksista vaan ihmisoikeuksista, valtion vastuusta suojella yhteisön oikeuksia”, Omido harmittelee.

Ihmisiä videokameran edessä.
Owino Uhurun tapaus on saanut Keniassa laajaa mediahuomiota. (Kuva: CGJEA)

Erin Brockovichin ja Wangari Maathain jalanjäljissä

Vaikka oikeusjuttu on vastatuulessa, Omidon mukaan viranomaiset ovat alkaneet valvoa tehtaita viime vuosina yhä paremmin eikä lupia myönnetä enää yhtä helposti. Myös tavalliset kansalaiset ovat yhä tietoisempia omista oikeuksistaan ja osaavat puolustaa ympäristöään.

Samaa mieltä on suomalaisen Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön (KIOS) Itä-Afrikan asiantuntija Saara Frestadius.

”Päätös on merkittävä, sillä vastuunkantajat joutuvat nyt vastuuseen. Ministeriöt joutuvat maksamaan korvauksia, koska ne eivät ole hoitaneet perustuslaillisia velvollisuuksiaan. Tämä lisää myös uskoa Kenian oikeusjärjestelmään”, hän huomauttaa.

KIOS on tukenut Omidon johtamaa CJGEA:ta vuodesta 2015 lähtien. Se on auttanut järjestöä muun muassa nostamaan ympäristöasioita esiin mediassa, ollut mukana kouluttamassa paikallista yhteisöä ympäristöoikeuksista ja tukenut järjestöä oikeusjutun nostamisessa. Parhaillaan se tukee järjestön ympäristöyhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa sekä aktivistien verkostoitumista.

Omido on samaan aikaan noussut kansainvälisesti tunnetuksi aktivistiksi, joka on muun muassa saanut arvostetun Goldman-ympäristöpalkinnon. Kansainvälisessä mediassa hän on saanut lisänimen ”Kenian Erin Brockovich” yhdysvaltalaisen kollegansa mukaan.

Lähempänäkin tosin on inspiraation lähteitä: Omido itse on verrannut työtään kenialaisen ympäristöaktivistin Wangari Maathain ponnisteluihin. Tämä sai ensimmäisenä afrikkalaisnaisena Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2004.

Aktivistina hän pitää erityisen tärkeänä verkostoitumisen merkitystä.

”Aluksi en tuntenut ketään eikä minulla ollut kontakteja. Poliisin oli helppo häiritä minua ja pitää minua sellissä yön yli. Kun aloin verkostoitua ja tapasin ulkomaalaisia, häirintä loppui.”

Toisaalta ympäristöaktivistina toimiminen on Keniassa edelleen kaikkea muuta kuin turvallista. Maassa viimeksi tammikuussa käynyt Frestadius kertoo esimerkin ympäristöaktivistista, jonka alle kouluikäinen lapsi oli kaapattu ja jota oli pidetty kolme päivää vankina. Aktivistien nopea toiminta pelasti lapsen.

”Nykyisin ympäristöpuolustajien verkosto alkaa tiedottaa heti, jos jotakuta vaikkapa tullaan pidättämään. Tarkoitus on saada mahdollisimman nopeasti vaikutettua siihen, että pidätetty todella viedään poliisiasemalle eikä hän katoa. Kaapatun lapsenkin tapauksessa verkosto lähti liikkeelle nopeasti ja kaappaajat säikähtivät”, hän kertoo.

Ympäristö ihmisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyyslakioikeus ja rikosympäristösaastuminenympäristöaktivismi Kenia

Lue myös

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Tiikeri vihreässä vedessä.

WWF:n raportti: Selkärankaisten villieläinten populaatiot vähentyneet yli kaksi kolmasosaa – ”Ylikulutuksen on loputtava”

Ihmisen toiminta kutistaa kovaa vauhtia selkärankaisten villieläinten elintilaa. WWF:n raportti tarjoaa ratkaisuksi suojelun lisäämistä, mutta muistuttaa, että lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista kulutus- ja tuotantotapojen muutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”