Uutiset Suomen kehityspolitiikka

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD. (Kuva: Andrea Cirillo / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi tarvitsee selvän suunnitelman ja aikataulun palauttaakseen kehitysapubudjettinsa ennalleen. Se on avainasia, jotta Suomen apuohjelmalla olisi edelleen vaikutuksia, sanoo OECD:n kehitysapukomitea DAC tuoreessa vertaisarvioinnissaan Suomen kehitysavun tilasta.

Tänään julkaistun arvion mukaan viime vuonna toteutettu 38 prosentin leikkaus Suomen kehitysapuun on vienyt Suomen yhä kauemmas kansainvälisestä tavoitteesta, jonka mukaan 0,7 prosenttia bruttokansantuloista pitäisi ohjata kehityspuun. Suomen osuus oli viime vuonna 0,44 prosenttia, alhaisin lähes kymmeneen vuoteen.

DAC:n mukaan Suomi on saavuttanut paljon köyhimpien maiden auttamisessa ja edellisen arvion julkaisun jälkeen se on muun muassa nopeuttanut humanitaarisen avun maksatuksia. Arvio antaa tunnustusta myös sille, että Suomi on viime aikoina satsannut yksityiseen sektoriin, johon on käytetty rahaa budjetin ulkopuolelta. Se ei kuitenkaan riitä.

”Olemme iloisia, että Suomi käyttää yksityistä rahoitusta kehitykseen, mutta on tärkeää vaalia myös julkisia velvoitteita. Olemme valmiita antamaan Suomelle mitä tahansa tukea, jotta sen apuvirrat saataisiin takaisin raiteilleen, kun talous toipuu”, sanoo DAC:n puheenjohtaja Charlotte Petri Gorntizka tiedotteessa.

Jotta rajallisista resursseista saataisiin kaikki irti, arviossa suositellaan, että Suomi muodostaa kokonaisvaltaisen kuvan kaikista investoinneistaan pitkäaikaisissa kumppanimaissaan ja käyttää sitä suunnitelmiensa pohjana.

Suomi on yksi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitean 30 jäsenmaasta. Jokaisesta tehdään viiden vuoden välein vertaisarvio, jossa arvioidaan maiden kehityspolitiikkaa. Suomen arvion tekivät tällä kertaa Espanja ja Italia, tarkkailijana oli Israel.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Kolikoita lasissa

Kehitysavun rahavirtojen seuraaminen on helpottunut – Suomen läpinäkyvyys parani huonosta keskinkertaiseksi

Tuoreen arvion mukaan Suomen ja muidenkin avunantajien lahjoittamaa kehitysapua on aiempaa helpompi seurata. Esimerkiksi tuloksista kerrotaan yhä kuitenkin aivan liian vähän.
Sormet tietokoneen näppäimistöllä

Onko tulevaisuus pelkkää tekoälyä?

Tekoälyllä on valtavasti valtaa ja sen mahdollisuudet ja seuraukset pitää tuntea ennen kuin lähdetään soitelleen sotaan, kirjoittaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. Hän ihmettelee, onko Suomen ulkopolitiikan päämissiona nyt opetella koodaamaan ja hyödyntämään tekoälyä lähetystöissä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.