Uutiset Nepalin kehitys

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.
Nepalinkielisiä kirjoja. Nepalia on ajettu Nepalin yleiskieleksi jo pitkään. (Kuva: aulusgellius / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Nepalissa on 129 puhuttua kieltä, ja uusia tunnistetaan yhä, mutta samalla monia jo tunnettuja vähemmistökieliä uhkaa katoaminen. Sukupuuttolistan kolme seuraavaa kieltä tiedetäänkin jo: duraa, kusundaa ja tillungia puhuu kutakin enää yksi ihminen maailmassa.

”Kun kieliä ei enää puhu kukaan, emme pysty pelastamaan niitä. On onnekasta, että olemme tunnistaneet uusia. Mutta on onnetonta, että niitä puhuu vain hyvin harva ihminen ja niin nekin saattavat pian hävitä”, Lok Bahadur Lopchan Nepalin kielikomissiosta sanoo.

Kielikomission tehtävänä on säilyttää Nepalin kielellinen monimuotoisuus. Siinä onkin työtä, sillä suurimmatkin vähemmistökielet ovat menettämässä ensimmäisen kielen asemaansa.

Kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien valtio on ajanut nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Uskotaan, ettei äidinkielestä ole hyötyä työelämässä.

”Nepalin kielten katoaminen on seurausta tietoisesta politiikasta. Meidän kielellinen perintömme pyyhkäistiin pois, jotta luotaisiin yhtenäinen kansallinen identiteetti”, ääninäyttelijä Supral Raj Joshi, 29, toteaa.

Joshi itse unohti lapsuudenkotinsa nepal bhasan, kun koulussa käytettiin vain nepalia ja englantia.

”Hallitseva luokka teki omasta kielestään kansalliskielen ja muut kielet kärsivät. Kielen kuolema ei ole menetys vain yhteisölle, vaan koko maalle ja maailmalle”, Shikshak-aikakauslehden päätoimittaja Rajendra Dahal sanoo.

Haudan partaalla keikkuvia kieliä yritetään kuitenkin pelastaa.

Kusundan ainokainen puhuja, 45-vuotias Kamala Kusunda, on perustanut koulun, jossa hän opettaa kusundaa yli kahdellekymmenelle oppilaalle. Duran viimeinen puhuja Muktinath Ghimire aikoo myös perustaa koulun.

Myös erityisesti ulkomaille muuttaneet nepalilaiset arvostavat kotimaansa kielellistä perintöä. Vanha äidinkieli antaa ulkomailla syntyneille lapsille identiteetin, yhdistää heidät sukuunsa.

Nepalin kehitys kehityskulttuuripolitiikka Nepal

Lue myös

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Ihmisiä rivissä mielenosoituskylttien kera.

Korona kurittaa kastittomia Nepalissa – ”Tämä pandemia on tullut tappamaan kaltaisemme köyhät”

Kastittomia siirtotyöläisiä on palannut Intiasta Nepaliin koronapandemian aikana. Moni ei saa enää töitä koronavirusepäilyn tai taudin sairastamisen takia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä