Uutiset Koronaviruspandemia

Nepalissa pelätään koronan kolmatta aaltoa – Rokotukset etenevät hitaasti ja etätyö on monelle mahdottomuus

Yli 10 000 ihmistä on kuollut koronaan Nepalissa, mutta harva on saanut rokotteen. Asiantuntijat syyttävät tilanteesta muun muassa hallituksen huonoa rokotediplomatiaa.
Maskein suojautuneet ihmiset jonottavat pöytien edessä.
Rokotusjono Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa. (Kuva: Pramod Acharya)

Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa asuva Sher Majhi kävelee joka aamu vaatteiden tukkukauppaan, jossa hän työskentelee kantajana.

Kauppa sijaitsee Asanin kaupunginosassa, joka on kenties yksi Kathmandun ja koko maan vilkkaimmista kaupunkialueista. Majhia pelottaa mennä alueelle, sillä hän ei ole vielä saanut koronarokotetta ja koronapandemia tekee maassa yhä tuhojaan.

”Olen yrittänyt saada rokotetta kuukausien ajan, mutta turhaan”, Majhi kertoi heinäkuussa kävellessään 1,4 miljoonan asukkaan Kathmandun keskustan kapeita ja ahtaita katuja.

59-vuotiaan Majhin on pakko kantaa raskaita vaatekuormia ja viedä niitä rekkoihin, sillä muuten hän ei voi elättää perhettään.

”En voi lopettaa työskentelyä siellä enkä voi olla turvassa”, Majhi sanoo.

Kaksi miestä kantaa suurta laatikkoa selässään.
Sher Majhi kantaa vaatteita kuljetusrekkoihin. (Kuva: Pramod Acharya)

Hän tekee töitä koko päivän ja tienaa vain 500 Neplin rupiaa eli reilut neljä euroa päivässä.

 ”Miten voin pysyä kaukana muista? Se on lähes mahdotonta, koska Asanin kadut ovat kapeita, ja ne ovat aina täynnä jalankulkijoita. Minun vaikea edes asetella askeleitani”, Majhi kertoo pyyhkien hikeä otsaltaan.

Majhin tarina ei ole poikkeuksellinen. Vasta noin 15 prosenttia nepalilaisista on rokotettu joko täysin tai osittain koronaa vastaan.

Nepalin pääministeri KP Sharma Oli lupasi tammikuussa rokotuskampanjan alkaessa, että koko väestö rokotetaan seuraavien kolmen kuukauden aikana.

Seitsemän kuukautta myöhemmin vasta 2,9 miljoonaa ihmistä eli vajaat kymmenen prosenttia väestöstä, on terveysministeriön tietojen (pdf) mukaan ottanut molemmat rokotteet. Monet ovat toki saaneet ensimmäisen annoksen, mutta ei tiedetä, kuinka monelta heistä toinen rokoteannos on jäänyt väliin.

”Monet ihmiset ovat kertoneet, että he ovat menettämässä toisen annoksen. Jos rokotteiden antamista olisi hallinnoitu paremmin, he olisivat saaneet ajoissa toisen rokotteen”, sanoo tartuntatautiasiantuntija Anup Subedi.

Kathmandun laakson viranomaiset ryhtyivät purkamaan Nepalin rajoitustoimia heinäkuun ensimmäisellä viikolla ja poistivat kaikki liikenteeseen liittyvät rajoitukset. Kauppojen aukioloaikoja pidennettiin. Terveysasiantuntijat varoittivat kuitenkin pandemian kolmannesta aallosta, sillä rokotteita oli yhä valmiina minimaalisesti.

”Hallituksen viranomaiset ovat tehneet päätöksiä tilapäisesti. He ovat alusta alkaen ajatelleet vain eristystä ja jättäneet huomiotta muut ongelmat, kuten elinkeinoihin liittyvät ongelmat ja rokotukset”, Subedi sanoo.

”Päätimme löysätä rajoituksia ihmisten elinkeinojen helpottamiseksi. Hauras taloutemme on heikentynyt lisää koronan takia. Tällä hetkellä meidän täytyy todella pitää talous pyörimässä”, sanoo piiripäällikkö Prem Prasad Bhattarai Bhaktapurista, joka on yksi Kathmandun laakson alueista.

Heinä-elokuussa Nepalin päiväkohtaiset koronatartuntaluvut alkoivatkin nousta. Uusia tapauksia todetaan päivittäin noin 3 000. Rajoituksia on vuoroin poistettu ja vuoroin palautettu.

”Tartuntojen vakavuustaso on yhä hyvin korkea. Kun rajoituksia poistetaan, tautiaallon riski on suuri, koska hallitus on niin huonosti varautunut”, Subedi sanoo.

Maailman terveysjärjestön mukaan positiivisten koronanäytteiden osuuden pitäisi olla viiden prosentin alapuolella ainakin kaksi viikkoa ennen kuin rajoituksia voidaan alkaa poistaa.

”Ihmisten pitäminen sisätiloissa määräämättömän pituisen ajan ei ole ratkaisu. Niinpä hallituksen pitää tehostaa rokotekampanjaa ja ottaa käyttöön toimia ihmisjoukkojen hallitsemiseksi”, Subedi sanoo.

Rampa terveysjärjestelmä

Koronapandemia on osoittanut, miten huonosti Himalajalla sijaitseva köyhä Nepal on valmistautunut terveyskriisiin.

Maassa on 30 miljoonaa asukasta, mutta sillä on vain 840 happilaitetta ja 1 595 tehohoitopaikkaa, käy ilmi hallituksen koronasuunnitelmasta.

Maailmanpankin tilastojen mukaan lääkäreitä on 0,7 sataatuhatta potilasta kohti.

Nepalin koronapandemia saavutti huippunsa toukokuussa, kun maassa raportoitiin päivittäin noin 190 kuolemaa ja 8 500 uutta tapausta. Sairaalasängyt olivat täynnä ja happi oli loppumassa. Ihmisiä kuoli hapen ja sairaalapaikkojen puutteen takia.

”Se voi toistua. Pandemia ei ole ohi, joten meidän on varauduttava tulevaan”, sanoo kansanterveyden asiantuntija Sameer Mani Dixit.
 
Lääkäripula ja terveyspalveluiden puute eivät ole uusi ongelma. Koronakriisi vain paljasti sen yleisölle, Dixit sanoo.

Heikkoa diplomatiaa ja huonoa hallintoa

Oli sitten kyse maanjäristysavusta tai taistelusta monsuunitulvia vastaan, Nepal on aina ollut riippuvainen ulkomaanavusta.

Kun maanjäristys teki maassa tuhojaan vuonna 2015, anteliaasta ulkomaanavusta oli paljon apua. Tällä kertaa asiat ovat kuitenkin menneet eri tavalla. Maat, jotka auttoivat Nepalia sen kriiseissä aiemmin, ovat joutuneet käymään koronakriisiä läpi kotimaassa.

”Intian koronakriisillä on suora vaikutus Nepaliin. Tuotantoketjumme häiriintyi emmekä pystyneet saamaan apua tai edes ostamaan välineistöä Intialta”, Dixit kertoo.

Kansainväliset avunantajat ovat hiljattain ryhtyneet lähettämään Nepaliin apua. Niiden tuki rajoittuu kuitenkin enimmäkseen terveysvälineistöön.

Kansallisen mediajulkaisun, NepalLiven, analyysin mukaan Nepal saa kansainvälisenä apuna lähinnä kasvomaskeja, käsineitä, happisaturaatiomittareita, happiletkuja ja happipulloja.

”Olemme iloisia, että Nepal saa nyt välineitä ulkomaisilta avunantajilta. Mutta eniten tarvitsemme rokotteita”, sanoo lääkäri Sundar Mani Dixit, joka on myös aktiivinen kansalaisyhteiskunnan edustaja.

Muut Etelä-Aasian maat, kuten Bhutan ja Bangladesh, ovat saaneet länsimailta rokotteita, mutta Nepal on ollut diplomaattisesti heikompi, Dixit sanoo.

Nepal on saanut noin 4,3 miljoonaa annosta koronarokotteita YK:lta, Intialta, Kiinalta sekä Yhdysvalloilta. Japani toimitti rokotteita hiljattain. Myös hallitus on hankkinut rokotteita, mutta niitä on saapunut vielä vähän.

Vaikka koronaan on kuollut yli 10 000 ihmistä ja yli 725 000 on saanut tartunnan, hallituksen toimet ovat olleet hitaita. Päivittäiset testimäärät ovat laskeneet toukokuun 20 000:sta elokuun 15 000:een. Hallitus ei ole kertonut avustuspaketista.

”Hallitus keskittyi poliittiseen kiistelyyn toisen aallon aikana. Koronatoimet eivät olleet heidän prioriteettinsa”, Dixit sanoo.

Pääministeri Oli hajotti parlamentin toukokuussa hävittyään luottamusäänestyksen parlamentissa. Kyseessä oli toinen kerta puolen vuoden sisään, kun hän hajotti parlamentin. Samalla Oli vaati uusia vaaleja. Korkein oikeus kuitenkin nimitti hajotetun parlamentin uudelleen, ja uusi pääministeri Sher Bahadur Deuba astui virkaansa heinäkuun 13:ntena.

”Hallituksen prioriteettien pitäisi olla koronatoimissa. Toivon, että uusi hallitus on aktiivisempi”, Dixit sanoo.

Suomennos: Teija Laakso

KoronaviruspandemiaNepalin kehitys politiikkaterveyssairaus/lääkintä Nepal

Lue myös

Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.

Koronapandemian pelätään pahentavan Tyynenmeren saarivaltioiden koulutuskriisiä – Toisen asteen opintoihin ei välttämättä enää palata

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia, mutta koronapandemia on heikentämässä tilannetta. Esimerkiksi Fidžillä koronasulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää