Uutiset Koronaviruspandemia

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.
Panna Devi, 71, on vapautettu haliya. Hän opettelee lukemaan ja laskemaan. (Kuva: Rastriya Haliya Mukti Samaj Federation Nepal, RHMSFN)

“En ole saanut ruokaa, eikä minulla ole paikkaa, missä yöpyä. Korona on kuin paholainen, joka vei elämästäni kaiken. Olen joutunut kerjäämään jopa omassa yhteisössäni”, kertoi Nira Damaai, entinen maaorja ja alakastinen nepalilaisen CAHURAST-järjestön työntekijälle. Järjestö kerää tietoa entisten maaorjien tilanteesta Länsi-Nepalissa.

Damaai, 35-vuotias 17-vuotiaan tytön yksinhuoltajaäiti menetti työnsä koronaviruspandemian seurauksena. Velkaantumisen vuoksi hän joutui myymään toisen vuohistaan, eikä ruokaa ole riittänyt aina edes yhteen ateriaan päivässä.

Samankaltaisia kohtaloita on viimeisen vuoden aikana koettu Nepalissa useampia. YK:n raportin mukaan jopa kolme viidestä pienyrittäjästä ja päiväpalkalla työtä tekevästä nepalilaisesta menetti työnsä pandemian aiheuttamien sulkutilojen vuoksi.

Pahiten kriisi on iskenyt jo ennestään köyhiin ja haavoittuviin ryhmiin, kuten entisiin maaorjiin eli haliyoihin ja alakastisiin daliteihin, joista monet työskentelevät päiväpalkalla esimerkiksi muiden omistamilla pelloilla, rakennuksilla tai muuta ruumiillista työtä tehden.

Haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta heidän asemansa on edelleen huono.  Harva omistaa maata, sillä ennen vapautusta he työskentelivät isäntiensä maatiloilla ilman palkkaa ja elivät näiden antamasta ruuasta sekä lainoista.

Nepalin valtio on tarjonnut entisille maaorjille “starttipakettia”, jonka avulla on voinut saada pienen palan maata, asumuksen ja hieman alkupääomaa.

“Harva kuitenkaan omistaa edes henkilöllisyystodistusta, jolloin ohjelman piiriin pääseminen on mahdotonta, ja harva syrjäseudulla asuva tietää oikeuksistaan”, kertoo viestinnän asiantuntija Mimosa Hedberg Suomen Lähetysseuralta.

Lähetysseura on tehnyt viime keväästä lähtien yhteistyötä nepalilaisten järjestöjen kanssa entisten maaorjien olojen parantamiseksi. Paikalliset järjestöt keräävät mobiilisovelluksen avulla tietoja näiden nykytilanteesta, jotta tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi heidän elinolojensa ja oikeuksien parantamiseksi. Hanke käynnistyi viime vuoden maaliskuussa pääosin EU:n rahoituksella.

Entisistä maaorjista valtaosa on myös alakastisia daliteja, kuten Damaai. Vaikka kastijärjestelmä lakkautettiin virallisesti jo 1960-luvulla, valtahierarkiat vaikuttavat pinnan alla ja sosiaalisissa suhteissa edelleen. Sekä entiset maaorjat että dalitit ovat yhteiskunnan syrjityimpiä.

Moni entinen maaorja ja dalit on lähtenyt syrjityn aseman vuoksi siirtotyöläiseksi muun muassa Intiaan, Lähi-idän maihin tai Malesiaan. Koronapandemian vuoksi moni menetti työnsä ja palasi Nepaliin, jossa työtä on ollut tarjolla yhtä vähän.

Leimautumista ja pitkiä karanteeneja

Koronapandemia rantautui Nepaliin viime kevään ja kesän aikana pääosin Intiasta, sillä mailla on pitkä yhteinen raja. Keväällä maahan julistettiin yksi maailman tiukimmista sulkutiloista, vaikka tautitapauksia oli tuolloin vain muutamia. Koko pitkän maarajan valvomiseen ei kuitenkaan riittänyt resursseja, joten moni pääsi palaamaan kotimaahansa ilman testausta ja karanteenia.

“Pahin huippu sairastuneiden määrässä koettiin vasta syksyllä, jolloin sairastuin itsekin koronaan. Silloin tehohoitopaikat alkoivat olla kortilla, mutta pahin kriisi vältettiin”, Nepalissa asuva Hedberg kertoo.

Nyt tilanne on vakaampi. Pahimmillaan maassa todettiin yli 5 000 koronaan sairastunutta päivässä, viime aikoina tapauksia on raportoitu noin 100–200 päivässä. Yhteensä vähän yli 3 000 ihmisen on tilastoitu kuolleen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin 30 miljoonan hengen väestöstä.

“Todellisuudessa tartuntoja saattaa kuitenkin olla huomattavasti enemmän, sillä monet eivät mene testeihin, elleivät joudu matkustamaan tai ole niin kipeitä, että tarvitsevat sairaalahoitoa”, kertoo Hedberg.

Varsinkin alkuun sairastumiseen liittyi voimakasta leimautumista ja kokonaisia asuinalueita saatettiin sulkea. Harva uskalsi kertoa sairastumisestaan. Monet karttoivat sairastuneita ja ulkomailta palaavia siirtotyöläisiä.

“Länsi-Nepalissa, jossa työskentelemme, sairastuneet ja Intiasta palaavat suljettiin karanteeniin kouluihin, joissa hygieniaolosuhteet olivat olemattomat, eikä ruokaa tarjottu riittävästi”, kertoo Hari Singh Bohora entisten maaorjien ja dalitien oikeuksia ajavasta RMHSF-N-järjestöstä.

“Yhdessä huoneessa saattoi olla monta sairastunutta. Naiset ja miehet majoitettiin sekahuoneisiin, mutta entiset maaorjat ja alakastiset suljettiin erilleen muista. Heitä syrjittiin näin jopa karanteenissa.“

Leimautumisen ja tiedonpuutteen vuoksi karanteeniajat saattoivat olla pitkiä, sillä karanteenista vapautumiseksi on paikoin vaadittu negatiivista koronatestitulosta. Tulos saattaa kuitenkin olla positiivinen vielä kuukausia, vaikka taudin sairastanut lakkaa tartuttamasta sitä ympäristöönsä noin 10–14 päivän kuluttua.

Värikkäästi pukeutuneita ihmisiä kulkueessa kyltit kädessä.
Sitkeän vaikuttamistyön kautta vapautetut haliyat, entiset maaorjat, saavat valtiolta maaoikeustodistuksia Länsi-Nepalissa. Aiemmin heillä ei ole ollut oikeutta maahan, joilla he ovat työskennelleet. (Kuva: Rastriya Haliya Mukti Samaj Federation Nepal, RHMSFN)

Saippuaa, ruokaa ja radiovalistusta

Monien entisten maaorjien ja dalitien yhteisöissä hygieniaolosuhteet ovat huonot. Saippua saattaa olla luksustuote, eikä vesipisteitä ole välttämättä ollenkaan.

“Tällaisissa yhteisöissä taudit voivat edetä nopeasti”, Bohora sanoo.

RMHSF-N -järjestö onkin tarjonnut tietoa hyvän käsihygienian ja turvavälien merkityksestä taudin torjumiseksi radion ja tekstiviestien avulla.

“Lisäksi olemme jakaneet ruokaa ja saippuoita ainakin 725 kotitalouteen. Olemme myös vedonneet Nepalin hallitukseen, jotta se jakaisi nyt starttipakettia entisille maaorjille, jotka ovat olleet pandemian keskellä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.”

Pandemian aikana Nepalin maatalousministeriö on tarjonnut haavoittuville väestönosille taloudellista tukea, mutta vain prosentti entisistä maaorjista on saanut apua. Heillä ei välttämättä ole tarvittavia kontakteja tai tietoa avustusten hakemisesta.

Entisten maaorjien keskuudessa eniten ovat kärsineet naiset, lapset ja vammaiset.

“Kun keskustelimme kentällä naisten kanssa, moni kertoi miesten alkaneen juoda töiden menetysten jälkeen. Tämän seurauksena moni oli kokenut perheväkivaltaa. Myös ihmiskauppa on lisääntynyt”, kertoo Sarala Maharjan CAHURAST- järjestöstä.

Rokotukset etenevät ja digiloikkiakin on otettu

Koska viime aikoina tautitapauksia on ollut Nepalissa vähemmän, on elämä ehtinyt normalisoitua. Koronasta muistuttavat enää maskit, sillä maassa on yhä maskipakko.

“Yhteiskunta toimii nyt aika vapautuneesti. Kaupat, torit ja kahvilat ovat auki. Sulkutilojen aikaan monilla köyhillä ei ollut tarpeeksi ruokaa eikä lääkkeitä, joten näin köyhässä maassa on ollut pakkokin palata normaaliin elämään”, Hedberg kertoo.

Monella entisellä maaorjallakin on jälleen töitä, mutta joidenkin tilanne on edelleen vaikea. Esimerkiksi Nira Damaai joutuu kerjäämään tyttärensä kanssa edelleen ja satunnaisista töistä maksetaan vähän.

Vaikka tilanne on nyt parempi, uuden aallon pelätään rantautuvan jälleen Intiasta, jossa tautitapaukset ovat viime aikoina nousseet rajusti. Myös Nepalissa tapausmäärät ovat joinakin päivinä jopa tuplaantuneet.

Nepal on saanut muihin kehitysmaihin verrattuna melko hyvin rokotteita esimerkiksi Intiasta ja myös Kiina on luvannut toimittaa lisää lähiaikoina. Rokotettuja on maassa nyt 1,6 miljoonaa, mutta 30 miljoonan väestössä rokotettavia toki vielä riittää.

“Rokotteita on myös jaettu enemmän kaupungeissa kuin syrjäisellä maaseudulla, jossa entiset maaorjat pääosin asuvat. Näin entisistä maaorjista hyvin harva on vielä saanut rokotetta”, kertoo Bohora.

Koronapandemia on tuonut haasteiden keskellä kuitenkin myös jotain hyvää.

“On ollut hienoa nähdä, miten hyvin nepalilaiset kumppanijärjestöt ovat osanneet vastata tähän täysin uudenlaiseen kriisiin. Samalla korona on tuonut digiloikan myös nepalilaiseen työ- ja koulumaailmaan”, Hedberg kertoo.

KoronaviruspandemiaNepalin kehitys ihmisoikeudetsyrjäytyminenvähemmistöpolitiikkakehitysyhteistyököyhyysterveys Nepal Suomen Lähetysseura

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia