Uutiset Koronaviruspandemia

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.
Panna Devi, 71, on vapautettu haliya. Hän opettelee lukemaan ja laskemaan. (Kuva: Rastriya Haliya Mukti Samaj Federation Nepal, RHMSFN)

“En ole saanut ruokaa, eikä minulla ole paikkaa, missä yöpyä. Korona on kuin paholainen, joka vei elämästäni kaiken. Olen joutunut kerjäämään jopa omassa yhteisössäni”, kertoi Nira Damaai, entinen maaorja ja alakastinen nepalilaisen CAHURAST-järjestön työntekijälle. Järjestö kerää tietoa entisten maaorjien tilanteesta Länsi-Nepalissa.

Damaai, 35-vuotias 17-vuotiaan tytön yksinhuoltajaäiti menetti työnsä koronaviruspandemian seurauksena. Velkaantumisen vuoksi hän joutui myymään toisen vuohistaan, eikä ruokaa ole riittänyt aina edes yhteen ateriaan päivässä.

Samankaltaisia kohtaloita on viimeisen vuoden aikana koettu Nepalissa useampia. YK:n raportin mukaan jopa kolme viidestä pienyrittäjästä ja päiväpalkalla työtä tekevästä nepalilaisesta menetti työnsä pandemian aiheuttamien sulkutilojen vuoksi.

Pahiten kriisi on iskenyt jo ennestään köyhiin ja haavoittuviin ryhmiin, kuten entisiin maaorjiin eli haliyoihin ja alakastisiin daliteihin, joista monet työskentelevät päiväpalkalla esimerkiksi muiden omistamilla pelloilla, rakennuksilla tai muuta ruumiillista työtä tehden.

Haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta heidän asemansa on edelleen huono.  Harva omistaa maata, sillä ennen vapautusta he työskentelivät isäntiensä maatiloilla ilman palkkaa ja elivät näiden antamasta ruuasta sekä lainoista.

Nepalin valtio on tarjonnut entisille maaorjille “starttipakettia”, jonka avulla on voinut saada pienen palan maata, asumuksen ja hieman alkupääomaa.

“Harva kuitenkaan omistaa edes henkilöllisyystodistusta, jolloin ohjelman piiriin pääseminen on mahdotonta, ja harva syrjäseudulla asuva tietää oikeuksistaan”, kertoo viestinnän asiantuntija Mimosa Hedberg Suomen Lähetysseuralta.

Lähetysseura on tehnyt viime keväästä lähtien yhteistyötä nepalilaisten järjestöjen kanssa entisten maaorjien olojen parantamiseksi. Paikalliset järjestöt keräävät mobiilisovelluksen avulla tietoja näiden nykytilanteesta, jotta tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi heidän elinolojensa ja oikeuksien parantamiseksi. Hanke käynnistyi viime vuoden maaliskuussa pääosin EU:n rahoituksella.

Entisistä maaorjista valtaosa on myös alakastisia daliteja, kuten Damaai. Vaikka kastijärjestelmä lakkautettiin virallisesti jo 1960-luvulla, valtahierarkiat vaikuttavat pinnan alla ja sosiaalisissa suhteissa edelleen. Sekä entiset maaorjat että dalitit ovat yhteiskunnan syrjityimpiä.

Moni entinen maaorja ja dalit on lähtenyt syrjityn aseman vuoksi siirtotyöläiseksi muun muassa Intiaan, Lähi-idän maihin tai Malesiaan. Koronapandemian vuoksi moni menetti työnsä ja palasi Nepaliin, jossa työtä on ollut tarjolla yhtä vähän.

Leimautumista ja pitkiä karanteeneja

Koronapandemia rantautui Nepaliin viime kevään ja kesän aikana pääosin Intiasta, sillä mailla on pitkä yhteinen raja. Keväällä maahan julistettiin yksi maailman tiukimmista sulkutiloista, vaikka tautitapauksia oli tuolloin vain muutamia. Koko pitkän maarajan valvomiseen ei kuitenkaan riittänyt resursseja, joten moni pääsi palaamaan kotimaahansa ilman testausta ja karanteenia.

“Pahin huippu sairastuneiden määrässä koettiin vasta syksyllä, jolloin sairastuin itsekin koronaan. Silloin tehohoitopaikat alkoivat olla kortilla, mutta pahin kriisi vältettiin”, Nepalissa asuva Hedberg kertoo.

Nyt tilanne on vakaampi. Pahimmillaan maassa todettiin yli 5 000 koronaan sairastunutta päivässä, viime aikoina tapauksia on raportoitu noin 100–200 päivässä. Yhteensä vähän yli 3 000 ihmisen on tilastoitu kuolleen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin 30 miljoonan hengen väestöstä.

“Todellisuudessa tartuntoja saattaa kuitenkin olla huomattavasti enemmän, sillä monet eivät mene testeihin, elleivät joudu matkustamaan tai ole niin kipeitä, että tarvitsevat sairaalahoitoa”, kertoo Hedberg.

Varsinkin alkuun sairastumiseen liittyi voimakasta leimautumista ja kokonaisia asuinalueita saatettiin sulkea. Harva uskalsi kertoa sairastumisestaan. Monet karttoivat sairastuneita ja ulkomailta palaavia siirtotyöläisiä.

“Länsi-Nepalissa, jossa työskentelemme, sairastuneet ja Intiasta palaavat suljettiin karanteeniin kouluihin, joissa hygieniaolosuhteet olivat olemattomat, eikä ruokaa tarjottu riittävästi”, kertoo Hari Singh Bohora entisten maaorjien ja dalitien oikeuksia ajavasta RMHSF-N-järjestöstä.

“Yhdessä huoneessa saattoi olla monta sairastunutta. Naiset ja miehet majoitettiin sekahuoneisiin, mutta entiset maaorjat ja alakastiset suljettiin erilleen muista. Heitä syrjittiin näin jopa karanteenissa.“

Leimautumisen ja tiedonpuutteen vuoksi karanteeniajat saattoivat olla pitkiä, sillä karanteenista vapautumiseksi on paikoin vaadittu negatiivista koronatestitulosta. Tulos saattaa kuitenkin olla positiivinen vielä kuukausia, vaikka taudin sairastanut lakkaa tartuttamasta sitä ympäristöönsä noin 10–14 päivän kuluttua.

Värikkäästi pukeutuneita ihmisiä kulkueessa kyltit kädessä.
Sitkeän vaikuttamistyön kautta vapautetut haliyat, entiset maaorjat, saavat valtiolta maaoikeustodistuksia Länsi-Nepalissa. Aiemmin heillä ei ole ollut oikeutta maahan, joilla he ovat työskennelleet. (Kuva: Rastriya Haliya Mukti Samaj Federation Nepal, RHMSFN)

Saippuaa, ruokaa ja radiovalistusta

Monien entisten maaorjien ja dalitien yhteisöissä hygieniaolosuhteet ovat huonot. Saippua saattaa olla luksustuote, eikä vesipisteitä ole välttämättä ollenkaan.

“Tällaisissa yhteisöissä taudit voivat edetä nopeasti”, Bohora sanoo.

RMHSF-N -järjestö onkin tarjonnut tietoa hyvän käsihygienian ja turvavälien merkityksestä taudin torjumiseksi radion ja tekstiviestien avulla.

“Lisäksi olemme jakaneet ruokaa ja saippuoita ainakin 725 kotitalouteen. Olemme myös vedonneet Nepalin hallitukseen, jotta se jakaisi nyt starttipakettia entisille maaorjille, jotka ovat olleet pandemian keskellä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.”

Pandemian aikana Nepalin maatalousministeriö on tarjonnut haavoittuville väestönosille taloudellista tukea, mutta vain prosentti entisistä maaorjista on saanut apua. Heillä ei välttämättä ole tarvittavia kontakteja tai tietoa avustusten hakemisesta.

Entisten maaorjien keskuudessa eniten ovat kärsineet naiset, lapset ja vammaiset.

“Kun keskustelimme kentällä naisten kanssa, moni kertoi miesten alkaneen juoda töiden menetysten jälkeen. Tämän seurauksena moni oli kokenut perheväkivaltaa. Myös ihmiskauppa on lisääntynyt”, kertoo Sarala Maharjan CAHURAST- järjestöstä.

Rokotukset etenevät ja digiloikkiakin on otettu

Koska viime aikoina tautitapauksia on ollut Nepalissa vähemmän, on elämä ehtinyt normalisoitua. Koronasta muistuttavat enää maskit, sillä maassa on yhä maskipakko.

“Yhteiskunta toimii nyt aika vapautuneesti. Kaupat, torit ja kahvilat ovat auki. Sulkutilojen aikaan monilla köyhillä ei ollut tarpeeksi ruokaa eikä lääkkeitä, joten näin köyhässä maassa on ollut pakkokin palata normaaliin elämään”, Hedberg kertoo.

Monella entisellä maaorjallakin on jälleen töitä, mutta joidenkin tilanne on edelleen vaikea. Esimerkiksi Nira Damaai joutuu kerjäämään tyttärensä kanssa edelleen ja satunnaisista töistä maksetaan vähän.

Vaikka tilanne on nyt parempi, uuden aallon pelätään rantautuvan jälleen Intiasta, jossa tautitapaukset ovat viime aikoina nousseet rajusti. Myös Nepalissa tapausmäärät ovat joinakin päivinä jopa tuplaantuneet.

Nepal on saanut muihin kehitysmaihin verrattuna melko hyvin rokotteita esimerkiksi Intiasta ja myös Kiina on luvannut toimittaa lisää lähiaikoina. Rokotettuja on maassa nyt 1,6 miljoonaa, mutta 30 miljoonan väestössä rokotettavia toki vielä riittää.

“Rokotteita on myös jaettu enemmän kaupungeissa kuin syrjäisellä maaseudulla, jossa entiset maaorjat pääosin asuvat. Näin entisistä maaorjista hyvin harva on vielä saanut rokotetta”, kertoo Bohora.

Koronapandemia on tuonut haasteiden keskellä kuitenkin myös jotain hyvää.

“On ollut hienoa nähdä, miten hyvin nepalilaiset kumppanijärjestöt ovat osanneet vastata tähän täysin uudenlaiseen kriisiin. Samalla korona on tuonut digiloikan myös nepalilaiseen työ- ja koulumaailmaan”, Hedberg kertoo.

KoronaviruspandemiaNepalin kehitys ihmisoikeudetsyrjäytyminenvähemmistöpolitiikkakehitysyhteistyököyhyysterveys Nepal Suomen Lähetysseura

Lue myös

Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman