Uutiset Ympäristö

Namibia myy norsujaan huutokaupalla – Kriitikoiden mukaan norsutilastoja liioitellaan

Namibia on myymässä 170 norsua huutokaupalla. Hankkeen vastustajat epäilevät, että norsulaumojen pakkosiirroilla tehdään tilaa öljynporaukselle Okavangojoella.
Kaksi norsua veden äärellä.
Namibian viranomaiset puolustavat huutokauppaa keinona rajoittaa norsujen lukumäärää, suojella ihmisiä ja saada rahaa luonnonsuojeluun. Kriitikot ovat toista mieltä (Kuva: ER Bauer / CC BY 2.0)

(IPS) -- Yli 100 000 huolestuneen ihmisen vetoomus ei saanut Namibian hallitusta tammikuun lopussa pyörtämään päätöstään myydä huutokaupalla 170 villiä norsua.

Namibian ympäristö-, metsätalous- ja turismiministeriö perusteli norsujen kauppaamista sillä, että norsukanta oli kasvanut yli 24 000:een ja että suuri osa norsuista elää kansallispuistojen ulkopuolella. Tästä seuraa ihmisten kanssa konflikteja, joita yritetään vähentää siirtämällä norsulaumoja toisaalle.

Luonnonsuojelijat väittävät virallisia lukuja liian suuriksi. Syytä epäluuloon antaa sekin, että Namibia oli ainoa Afrikan maa, joka jättäytyi pois vuoden 2016 mantereenlaajuisesta norsulaskennasta.

Namibian sanotaan myös jättäneen huomioimatta norsujen vaellukset. Arviolta 73–84 prosenttia Namibian virallisesti ilmoitetusta norsukannasta koostuu laumoista, jotka liikuskelevat valtionrajojen ylitse Angolaan, Sambiaan, Botswanaan ja takaisin Namibiaan. Luonnonsuojelijoiden mukaan pysyvästi Namibiassa eläviä norsuja on vain 5 688.

”Tuhansien vuosien ajan norsumatriarkat ovat johtaneet laumojaan yli rajojen valtavina vuosittaisina muuttoliikkeinä. Vaikka olemme sadassa vuodessa teurastaneet 95 prosenttia norsuista, viimeiset suuret laumat yhä tekevät näitä eeppisiä matkoja. Nämä kansainväliset norsut eivät ole kenenkään omaisuutta. Namibian aikomus pyydystää ja hyödyntää niitä rahallisesti voidaan hyvin nähdä rikoksena luontoa vastaan”, kansalaisjärjestö National Park Rescuen Mark Hiley sanoo.

Namibian viranomaiset puolustavat huutokauppaa keinona rajoittaa norsujen lukumäärää, suojella ihmisiä ja saada rahaa luonnonsuojeluun.

Viranomaisten uskottavuutta horjuttaa vuoden 2019 lahjusskandaali, joka johti oikeus- ja kalatalousministerien vankeustuomioihin.

”Korruptio on nykyään yhtä suuri uhka norsuille kuin salametsästys”, Hilley toteaa.

Hankkeen vastustajat epäilevät myös, että norsulaumojen pakkosiirroilla tehdään tilaa öljynporaukselle Okavangojoella. Jokialuetta kuvaillaan norsujen viimeiseksi turvapaikaksi.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettieläimet Namibia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Pirjo (ei varmistettu) 11.2.2021 - 13:12

Voi ei! Voisin adoptoida norsun tai kaksi, mutta se ei taida Namibian hallintoa riittävästi auttaa. Epäilyttää asiassa sekin, että jos norsut myydään eniten tarjoavalle, onko mitään ehtoja niiden uuden sijoituspaikan suhteen. Nyt joku keksii, että samaa keinoa voi soveltaa Suomen suurpetoihin- sudet ja ahmat , varokaa!

Lue myös

Avocadoja kasassa lautasella.

Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus

Monien tärkeiden satokasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Riskinä on, ettei niiden avulla voida enää kehittää esimerkiksi ilmastonmuutosta paremmin sietäviä versioita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi