Uutiset

Näkökulma: Rasti ruutuun -menetelmät eivät toimi

Parannuksia työoikeuksien loukkausten syihin tuskin saadaan aikaan niin kauan kuin rikkeisiin suhtaudutaan vain ongelmana yritysten julkisuuskuvalle, arvioi Outi Moilala.

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Työmaana maailma -lehdessä. Tilaa lehti täältä.

Arvostetut yritysvastuun tutkijat Stephanie Barrientos ja Sally Smith ovat esittäneet, että yritykset keskittyvät helposti havaittaviin epäkohtiin, kuten työturvallisuuden puutteisiin. Yritykset ajattelevat vastuuta liiketoimintana, eivät köyhyyden vähentämisenä.

Ammattiliitot ja järjestöt taas lähtevät epätasa-arvoisen asetelman purkamisesta, eli ne keskittyvät laajempiin kokonaisuuksiin kuin yritykset. Liitot ja järjestöt ajavat Barrientosin ja Smithin mukaan tyypillisesti yhdistymis- ja sopimusoikeutta, joiden avulla voidaan saavuttaa muiden työoikeuksien toteutuminen.

Järjestäytymällä ja olemalla mukana päätöksenteossa tehdastyöntekijät voisivat itse parantaa olojaan. He olisivat myös olojensa parhaita valvojia jo senkin vuoksi, että ovat paikalla koko ajan, kuten ammattiliittojen ja järjestöjen pääviesti on kuulunut jo kauan. Työntekijöitä voidaan tukea yksinkertaisesti lopettamalla ay-aktiivien uhkailu, järjestämällä koulutusta työoikeuksista ja ottamalla ammattiliittoja mukaan tarkastuksiin.

Barrientosin ja Smithin ajatusta jatkaen voisi sanoa, että monet yritykset eivät puutu juurisyihin, vaan ne ovat keskittyneet väärinkäytösten estämiseen tuotantoketjuissaan. Toisin sanoen monet yritykset keskittyvät siihen, etteivät ne joudu huonoon julkisuuteen, voisi kärjistää. Tehdastarkastukset tuppaavat olemaan liian pinnallisia eikä työntekijöitä oteta niihin mukaan tarpeeksi hyvin.

Ympäristövastuun mallit eivät sovellu

Yhdistymis- ja sopimusoikeus on hyvin monimutkainen asia, joka ei taivu rasti ruutuun -lomakkeiksi eikä teknisiksi määritelmiksi, kuten työterveys ja -turvallisuus, argumentoivat Intian liittoja tutkinut Geert De Neve ja jotkut muut tutkijat. Työsuhteet ovat sosiaalisia suhteita, jotka ovat tiiviisti sidoksissa paikalliseen työoikeuksista kamppailun historiaan sekä politiikkaan. Työoikeuksien esittäminen teknisinä määritelminä esittää nämä suhteet vailla sosiaalista taustaansa, De Neve kirjoittaa.

Ympäristövastuu voidaan kuvata teknisin termein, joilla määritellään vaikkapa värjäyksessä käytettävät kemikaalit ja likaveden käsittelytavat. Sosiaalinen vastuu eroaa tässä kohtaa ympäristövastuusta. Koska kyse on ihmisistä, jotka voivat valita toimia toisin kuin on ajateltu, kaikkea ei voida toimivasti kuvata teknisinä määritelminä.

Parannuksia työoikeuksien loukkausten juurisyissä tuskin saadaan aikaan niin kauan kuin työoikeudet supistetaan tasapäistäviksi teknisiksi termeiksi. Toki vastuuohjeistossa voidaan kuvata, millä tavoin esimerkiksi Kiinassa työntekijöiden edustajat on valittava työpaikkakomiteoihin: Äänestys olisi suoritettava niin, että tehtaan johto ei pääse näkemään ketkä äänestävät ja ketkä eivät.

Sosiaalinen vastuu on kehitysmaissa oikeastaan viime kädessä luottamusmiehen pään sisässä. Ajaako hän aidosti työntekijöiden oikeuksia, eikä ole johdon taivuteltavissa? Onko työpaikkakomitea oikeasti itsenäinen, eikä vain johdon etuja ajava keltainen liitto? Näihin vastaamiseen tarvitaan toisenlaisia menetelmiä kuin pinnallinen tarkastuskäynti kerran kolmessa vuodessa.

Sitovaa sääntelyä kannattavat vähemmistössä

Yritysvastuukysymykset ovat hyvin politisoituneita. Monien libertaarien, kuten taloustieteilijä ja nobelisti Milton Friedmanin, mielestä yritys on vastuussa vain siitä, että se tuottaa voittoa omistajilleen. Tämän näkemyksen mukaan mitään yritysvastuuta ei oikeastaan pitäisi olla.

Ammattiyhdistysliikkeessä, kansalaisjärjestöissä ja vasemmistossa monet taas ajavat yritysten toiminnan sääntelyä kansallisilla ja kansainvälisillä laeilla ja sitovilla säännöillä. Nämä tahot haluavat ensi askeleena Suomeenkin yritysvastuuraportoinnin pakolliseksi suuryrityksille, kuten Tanskassa ja Britanniassa.

Suomessa vallitseva, usean tahon jakama näkemys näyttää olevan, että yritysvastuupolitiikan täytyisi keskittyä yrityksille vapaaehtoisiin keinoihin, kuten sertifiointien käyttöön. Monet liitoissa, järjestöissä ja vasemmistossa vaativat kaikkia yrityksiä sitovaa sääntelyä ja ovat jääneet näkemyksineen paitsioon.

Työ kehitysmaissa työliiketoimintayhtiöt SASK ryTyömaana maailma

Lue myös

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Naisia rivissä puhujanpöydän takana

Maatalouden kausityöläisiä käytetään orjatyövoimana Meksikossa – Oloja pidetään usein ”normaaleina”

Liikkuvat maatyöläiset joutuvat Meksikossa usein työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Päiväpalkka on muutaman euron eikä tilalta saa poistua, kertoo 13-vuotiaasta asti kausityöläisenä raatanut Marilyn Gómez.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.

Tuoreimmat

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen