Uutiset Ympäristö

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.
Kaikki luontomatkailu ei ole ekomatkailua. Luontokohteiden suojelemiseksi luonnossa retkeillessä kannattaakin tutustua etukäteen kohteen sääntöihin: onko kalastus, maastopyöräily tai tulenteko sallittua, saako lemmikkieläimiä pitää vapaana ja missä saa leiriytyä. Kuva Pyhä-Luoston kansallispuistosta. (Kuva: Tarja Salmela)

Yhä useampi matkailija kaipaa lomamatkalleen muutakin sisältöä kuin rentoutumista ja nähtävyyksien katselua. Lentomatkailun haitallisuus on nykyään tunnettu tosiasia, ja sen vastapainoksi matkakohteessa halutaan tehdä jotain hyvää, ekologisia valintoja unohtamatta. Perinteisen hedonistisen nautiskelun sijaan tai lisäksi monet haluavatkin lomallaan auttaa paikallisia ihmisiä tai eläimiä.

Yhden vaihtoehdon tarjoaa suomalainen Ekomatkaajat-yritys, joka järjestää lyhyitä vapaaehtoistyömatkoja useampaan eri kohteeseen maailmalla. Yrityksen toiminta-ajatuksena on uhanalaisten eläinten suojelu ja sen avulla paikallisten asukkaiden toimeentulon tukeminen.

Esimerkiksi Thaimaan Phra Thong -saarella pääsee auttamaan merikilpikonnien suojelussa ja Kreikassa Kalamoksen saarella saa olla mukana tarkkailemassa munkkihylkeitä.

Yritystä pyörittävä Maria Ojajärvi kertoo uhanalaisten eläinten suojelun olleen aina hänen haaveensa. Hän oli toiminut jo pitkään matkailualalla, kun tilaisuus ostaa Ekomatkaajat kolmisen vuotta sitten tarjoutui.

”Autamme uhanalaisia merikilpikonnia keräämällä niiden munia rantahiekasta ja viemällä ne hautomoon. Lisäksi kilpikonnia tarkkaillaan rannalta, kerätään roskia ja kirjataan ylös alueelle tulevat veneet.  Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanoksella on todella merkitystä, ja tulemalla kohteeseen he samalla työllistävät paikallisia asukkaita, kuten kokkeja, siivoojia, puutarhureita ja oppaita”, hän kertoo.

Ekologinen matkailu kiinnostaa

Tutkimusten mukaan kiinnostus ekologista matkailua kohtaan on lisääntynyt. Kyseessä on tällä hetkellä vielä varsin kapea markkina-alue, mutta ihmisten ympäristötietoisuuden lisääntyessä myös matkailulta vaaditaan ekologisuutta.

Majoituspalveluita verkossa myyvän Booking.comin vuonna 2019 julkaiseman kestävän matkailun raportin mukaan puolet matkailijoista on kiinnostunut kestävästä matkailusta. Kolme matkailijaa neljästä oli sitä mieltä, että ekologisuuteen tulee pyrkiä majoitusvalinnoissa.

Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä määritelmää sille, mitä ekologinen matkailu on, mikä heikentää myös mahdollisuutta arvioida ilmiön kehitystä.

Matkailututkimuksen tutkijatohtori, lähimatkailua pohjoisessa käsittelevän tutkimushankkeen parissa työskentelevä Tarja Salmela Lapin yliopistosta kertoo, että teeman ympärille kietoutuu monenlaisia aiheita, kuten vastuullisuus, matkustustapa, majoitus, luonnonsuojelu, kestävät valinnat ja kierrätys matkakohteessa.

Jotkut yritykset voivat markkinoida palveluitaan esimerkiksi luontomatkailupalveluina, kun taas samantapaisia palveluita tarjoava toinen yritys on voinut profiloitua ekomatkailuyritykseksi.

”Matkailuun liittyvät ekosertifikaatit eivät valitettavasti ole aina luotettavia. Toimivaa kansainvälistä standardointia yleiskattavalle sertifikaatille ei ole. Standardoinnin luominen olisi vaikeaa jo kulttuurierojen vuoksi. Matkailuyrityksen onkin syytä huolellisesti itse määritellä omat toimintonsa”, hän toteaa.

Salmelan mukaan viime kädessä vastuu matkailun valinnoista kaatuukin omatoimimatkustajan harteille eikä kuluttajalla ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä päätöksensä tarjolla olevan tiedon perusteella.

Kilpikonna mittalaiteessa ihmisen kädessä.
Ekomatkaajien matkoilla muun muassa suojellaan merikilpikonnia Costa Ricassa. (Kuva: Ekomatkaajat)

Salmelan mielestä ekomatkailun ei pitäisi olla vain yksittäisten matkailuyritysten erityispiirre.

”Mielestäni ei ole aiheellista brändätä vain tiettyjen matkanjärjestäjien matkoja ekologisiksi ja tehdä ekologisuudesta eksklusiivista. Mieluummin tulisi pyrkiä siihen, että kaikki matkailu olisi mahdollisimman ekologista”, hän sanoo.

Ekomatkaajien kaltaisessa vapaaehtoistyössä ulkomailla on hänen mukaansa paljon hyviä asioita. Parhaimmillaan matkailijoiden tuoma työpanos ja raha auttavat eläinten lisäksi paikallisia järjestöjä ja paikallisyhteisöjä. Ympäristökasvatus ja kulttuurivaihto ovat matkan hienot bonukset. Toki ihanteellista olisi, jos kohteessa oltaisiin pidempi aika kuin vain viikko tai pari ja että matkat suuntautuisivat lähemmäs.

Salmela myös muistuttaa, ettei kaikki luontomatkailu ole lähtökohtaisesti ekologista.

”Kansallispuistojen suosio on kasvussa, ja on ymmärrettävää, että luontomatkaajat haluavat hienoille, kokemisen arvoisille alueille esimerkiksi Lapissa. Tämä kuitenkin lisää herkkien, pohjoisten alueiden kuormitusta.  Metsähallituksen mukaan kansallispuistoissa tarvitaan lisäresursseja, kuten huoltohenkilöstöä, oppaita ja opasteita. Monissa maissa vierailut kansallispuistoissa ovat maksullisia, jotta saadaan varoja puistojen ylläpitoon.”

Ekologista lähimatkailua

Täytyykö vapaaehtoistyömatkalle lähteä välttämättä kauas? Eikö hyvää voisi tehdä lähempänäkin ja kiinnostavia kohteita löytyä jopa kotimaastakin? Näin puututtaisiin myös lentomatkailun aiheuttamiin haittoihin.

Tarja Salmelan mukaan Suomessa vapaaehtoistyömatkailua on vähänlaisesti tai sen markkinoinnissa ei ole vielä onnistuttu. Yksi esimerkki on eläinsuojelukeskus Tuulispää. Se on maatila- ja tuotantoeläimille tarkoitettu turvakoti, jossa vapaaehtoiset viipyvät minimissään pari viikkoa kerrallaan.

Metsähallituksen järjestämille suosituille paimenviikoille on enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa. Arpaonnen suosimat paimenet saavat vuokrata tilan tai tuvan viikoksi ja huolehtia laiduntavista lampaista, lehmistä tai hevosista.  

Ekomatkailijoiden Maria Ojajärvi kertoo etsivänsä aktiivisesti uusia kohteita kotimaasta ja muualta Euroopasta. Itä-Euroopassa, esimerkiksi Puolassa, olisi kiinnostavia kohteita, mutta harmillisesti kohteiden työntekijöillä ei ole riittävää englannin kielen taitoa tulijoiden opastamiseen.

”Eläinten auttaminen on asiakkaillemme elämys. Kotiin lähtiessään moni miettii, milloin voisi palata takaisin. Olisi upeaa, jos vastaavia kohteita löytyisi jatkossa lähempääkin”, hän toivoo.

Ympäristö turismiympäristöbiodiversiteettieläimetilmastonmuutos

Kommentit

Lähettänyt Santeri Junttila (ei varmistettu) 12.6.2020 - 22:23

Minä haluaisin juuri semmoiseen paikkaan Puolassa tai muualla Euroopassa, jonka "työntekijöillä ei ole riittävää englannin kielen taitoa tulijoiden opastamiseen". Sehän juuri olisi hienoa, että pääsisi paikallista kieltä oppimaan ja käyttämään.

Lue myös

Tiikeri vihreässä vedessä.

WWF:n raportti: Selkärankaisten villieläinten populaatiot vähentyneet yli kaksi kolmasosaa – ”Ylikulutuksen on loputtava”

Ihmisen toiminta kutistaa kovaa vauhtia selkärankaisten villieläinten elintilaa. WWF:n raportti tarjoaa ratkaisuksi suojelun lisäämistä, mutta muistuttaa, että lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista kulutus- ja tuotantotapojen muutosta.
Metsää joen rannalla.

”Naissoturit” suojelevat sademetsiä – Alkuperäiskansojen partiointi pelastaa metsää Amazonilla

Alkuperäiskansojen metsäpartiot pitävät huolta siitä, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta. ”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, sanoo ”metsän soturien” jäsen Paula Guajajara.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.