Uutiset Ympäristö

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.
Kaikki luontomatkailu ei ole ekomatkailua. Luontokohteiden suojelemiseksi luonnossa retkeillessä kannattaakin tutustua etukäteen kohteen sääntöihin: onko kalastus, maastopyöräily tai tulenteko sallittua, saako lemmikkieläimiä pitää vapaana ja missä saa leiriytyä. Kuva Pyhä-Luoston kansallispuistosta. (Kuva: Tarja Salmela)

Yhä useampi matkailija kaipaa lomamatkalleen muutakin sisältöä kuin rentoutumista ja nähtävyyksien katselua. Lentomatkailun haitallisuus on nykyään tunnettu tosiasia, ja sen vastapainoksi matkakohteessa halutaan tehdä jotain hyvää, ekologisia valintoja unohtamatta. Perinteisen hedonistisen nautiskelun sijaan tai lisäksi monet haluavatkin lomallaan auttaa paikallisia ihmisiä tai eläimiä.

Yhden vaihtoehdon tarjoaa suomalainen Ekomatkaajat-yritys, joka järjestää lyhyitä vapaaehtoistyömatkoja useampaan eri kohteeseen maailmalla. Yrityksen toiminta-ajatuksena on uhanalaisten eläinten suojelu ja sen avulla paikallisten asukkaiden toimeentulon tukeminen.

Esimerkiksi Thaimaan Phra Thong -saarella pääsee auttamaan merikilpikonnien suojelussa ja Kreikassa Kalamoksen saarella saa olla mukana tarkkailemassa munkkihylkeitä.

Yritystä pyörittävä Maria Ojajärvi kertoo uhanalaisten eläinten suojelun olleen aina hänen haaveensa. Hän oli toiminut jo pitkään matkailualalla, kun tilaisuus ostaa Ekomatkaajat kolmisen vuotta sitten tarjoutui.

”Autamme uhanalaisia merikilpikonnia keräämällä niiden munia rantahiekasta ja viemällä ne hautomoon. Lisäksi kilpikonnia tarkkaillaan rannalta, kerätään roskia ja kirjataan ylös alueelle tulevat veneet.  Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanoksella on todella merkitystä, ja tulemalla kohteeseen he samalla työllistävät paikallisia asukkaita, kuten kokkeja, siivoojia, puutarhureita ja oppaita”, hän kertoo.

Ekologinen matkailu kiinnostaa

Tutkimusten mukaan kiinnostus ekologista matkailua kohtaan on lisääntynyt. Kyseessä on tällä hetkellä vielä varsin kapea markkina-alue, mutta ihmisten ympäristötietoisuuden lisääntyessä myös matkailulta vaaditaan ekologisuutta.

Majoituspalveluita verkossa myyvän Booking.comin vuonna 2019 julkaiseman kestävän matkailun raportin mukaan puolet matkailijoista on kiinnostunut kestävästä matkailusta. Kolme matkailijaa neljästä oli sitä mieltä, että ekologisuuteen tulee pyrkiä majoitusvalinnoissa.

Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä määritelmää sille, mitä ekologinen matkailu on, mikä heikentää myös mahdollisuutta arvioida ilmiön kehitystä.

Matkailututkimuksen tutkijatohtori, lähimatkailua pohjoisessa käsittelevän tutkimushankkeen parissa työskentelevä Tarja Salmela Lapin yliopistosta kertoo, että teeman ympärille kietoutuu monenlaisia aiheita, kuten vastuullisuus, matkustustapa, majoitus, luonnonsuojelu, kestävät valinnat ja kierrätys matkakohteessa.

Jotkut yritykset voivat markkinoida palveluitaan esimerkiksi luontomatkailupalveluina, kun taas samantapaisia palveluita tarjoava toinen yritys on voinut profiloitua ekomatkailuyritykseksi.

”Matkailuun liittyvät ekosertifikaatit eivät valitettavasti ole aina luotettavia. Toimivaa kansainvälistä standardointia yleiskattavalle sertifikaatille ei ole. Standardoinnin luominen olisi vaikeaa jo kulttuurierojen vuoksi. Matkailuyrityksen onkin syytä huolellisesti itse määritellä omat toimintonsa”, hän toteaa.

Salmelan mukaan viime kädessä vastuu matkailun valinnoista kaatuukin omatoimimatkustajan harteille eikä kuluttajalla ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä päätöksensä tarjolla olevan tiedon perusteella.

Kilpikonna mittalaiteessa ihmisen kädessä.
Ekomatkaajien matkoilla muun muassa suojellaan merikilpikonnia Costa Ricassa. (Kuva: Ekomatkaajat)

Salmelan mielestä ekomatkailun ei pitäisi olla vain yksittäisten matkailuyritysten erityispiirre.

”Mielestäni ei ole aiheellista brändätä vain tiettyjen matkanjärjestäjien matkoja ekologisiksi ja tehdä ekologisuudesta eksklusiivista. Mieluummin tulisi pyrkiä siihen, että kaikki matkailu olisi mahdollisimman ekologista”, hän sanoo.

Ekomatkaajien kaltaisessa vapaaehtoistyössä ulkomailla on hänen mukaansa paljon hyviä asioita. Parhaimmillaan matkailijoiden tuoma työpanos ja raha auttavat eläinten lisäksi paikallisia järjestöjä ja paikallisyhteisöjä. Ympäristökasvatus ja kulttuurivaihto ovat matkan hienot bonukset. Toki ihanteellista olisi, jos kohteessa oltaisiin pidempi aika kuin vain viikko tai pari ja että matkat suuntautuisivat lähemmäs.

Salmela myös muistuttaa, ettei kaikki luontomatkailu ole lähtökohtaisesti ekologista.

”Kansallispuistojen suosio on kasvussa, ja on ymmärrettävää, että luontomatkaajat haluavat hienoille, kokemisen arvoisille alueille esimerkiksi Lapissa. Tämä kuitenkin lisää herkkien, pohjoisten alueiden kuormitusta.  Metsähallituksen mukaan kansallispuistoissa tarvitaan lisäresursseja, kuten huoltohenkilöstöä, oppaita ja opasteita. Monissa maissa vierailut kansallispuistoissa ovat maksullisia, jotta saadaan varoja puistojen ylläpitoon.”

Ekologista lähimatkailua

Täytyykö vapaaehtoistyömatkalle lähteä välttämättä kauas? Eikö hyvää voisi tehdä lähempänäkin ja kiinnostavia kohteita löytyä jopa kotimaastakin? Näin puututtaisiin myös lentomatkailun aiheuttamiin haittoihin.

Tarja Salmelan mukaan Suomessa vapaaehtoistyömatkailua on vähänlaisesti tai sen markkinoinnissa ei ole vielä onnistuttu. Yksi esimerkki on eläinsuojelukeskus Tuulispää. Se on maatila- ja tuotantoeläimille tarkoitettu turvakoti, jossa vapaaehtoiset viipyvät minimissään pari viikkoa kerrallaan.

Metsähallituksen järjestämille suosituille paimenviikoille on enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa. Arpaonnen suosimat paimenet saavat vuokrata tilan tai tuvan viikoksi ja huolehtia laiduntavista lampaista, lehmistä tai hevosista.  

Ekomatkailijoiden Maria Ojajärvi kertoo etsivänsä aktiivisesti uusia kohteita kotimaasta ja muualta Euroopasta. Itä-Euroopassa, esimerkiksi Puolassa, olisi kiinnostavia kohteita, mutta harmillisesti kohteiden työntekijöillä ei ole riittävää englannin kielen taitoa tulijoiden opastamiseen.

”Eläinten auttaminen on asiakkaillemme elämys. Kotiin lähtiessään moni miettii, milloin voisi palata takaisin. Olisi upeaa, jos vastaavia kohteita löytyisi jatkossa lähempääkin”, hän toivoo.

Ympäristö turismiympäristöbiodiversiteettieläimetilmastonmuutos

Kommentit

Lähettänyt Santeri Junttila (ei varmistettu) 12.6.2020 - 22:23

Minä haluaisin juuri semmoiseen paikkaan Puolassa tai muualla Euroopassa, jonka "työntekijöillä ei ole riittävää englannin kielen taitoa tulijoiden opastamiseen". Sehän juuri olisi hienoa, että pääsisi paikallista kieltä oppimaan ja käyttämään.

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen