Uutiset Ympäristö

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.
Kaikki luontomatkailu ei ole ekomatkailua. Luontokohteiden suojelemiseksi luonnossa retkeillessä kannattaakin tutustua etukäteen kohteen sääntöihin: onko kalastus, maastopyöräily tai tulenteko sallittua, saako lemmikkieläimiä pitää vapaana ja missä saa leiriytyä. Kuva Pyhä-Luoston kansallispuistosta. (Kuva: Tarja Salmela)

Yhä useampi matkailija kaipaa lomamatkalleen muutakin sisältöä kuin rentoutumista ja nähtävyyksien katselua. Lentomatkailun haitallisuus on nykyään tunnettu tosiasia, ja sen vastapainoksi matkakohteessa halutaan tehdä jotain hyvää, ekologisia valintoja unohtamatta. Perinteisen hedonistisen nautiskelun sijaan tai lisäksi monet haluavatkin lomallaan auttaa paikallisia ihmisiä tai eläimiä.

Yhden vaihtoehdon tarjoaa suomalainen Ekomatkaajat-yritys, joka järjestää lyhyitä vapaaehtoistyömatkoja useampaan eri kohteeseen maailmalla. Yrityksen toiminta-ajatuksena on uhanalaisten eläinten suojelu ja sen avulla paikallisten asukkaiden toimeentulon tukeminen.

Esimerkiksi Thaimaan Phra Thong -saarella pääsee auttamaan merikilpikonnien suojelussa ja Kreikassa Kalamoksen saarella saa olla mukana tarkkailemassa munkkihylkeitä.

Yritystä pyörittävä Maria Ojajärvi kertoo uhanalaisten eläinten suojelun olleen aina hänen haaveensa. Hän oli toiminut jo pitkään matkailualalla, kun tilaisuus ostaa Ekomatkaajat kolmisen vuotta sitten tarjoutui.

”Autamme uhanalaisia merikilpikonnia keräämällä niiden munia rantahiekasta ja viemällä ne hautomoon. Lisäksi kilpikonnia tarkkaillaan rannalta, kerätään roskia ja kirjataan ylös alueelle tulevat veneet.  Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanoksella on todella merkitystä, ja tulemalla kohteeseen he samalla työllistävät paikallisia asukkaita, kuten kokkeja, siivoojia, puutarhureita ja oppaita”, hän kertoo.

Ekologinen matkailu kiinnostaa

Tutkimusten mukaan kiinnostus ekologista matkailua kohtaan on lisääntynyt. Kyseessä on tällä hetkellä vielä varsin kapea markkina-alue, mutta ihmisten ympäristötietoisuuden lisääntyessä myös matkailulta vaaditaan ekologisuutta.

Majoituspalveluita verkossa myyvän Booking.comin vuonna 2019 julkaiseman kestävän matkailun raportin mukaan puolet matkailijoista on kiinnostunut kestävästä matkailusta. Kolme matkailijaa neljästä oli sitä mieltä, että ekologisuuteen tulee pyrkiä majoitusvalinnoissa.

Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä määritelmää sille, mitä ekologinen matkailu on, mikä heikentää myös mahdollisuutta arvioida ilmiön kehitystä.

Matkailututkimuksen tutkijatohtori, lähimatkailua pohjoisessa käsittelevän tutkimushankkeen parissa työskentelevä Tarja Salmela Lapin yliopistosta kertoo, että teeman ympärille kietoutuu monenlaisia aiheita, kuten vastuullisuus, matkustustapa, majoitus, luonnonsuojelu, kestävät valinnat ja kierrätys matkakohteessa.

Jotkut yritykset voivat markkinoida palveluitaan esimerkiksi luontomatkailupalveluina, kun taas samantapaisia palveluita tarjoava toinen yritys on voinut profiloitua ekomatkailuyritykseksi.

”Matkailuun liittyvät ekosertifikaatit eivät valitettavasti ole aina luotettavia. Toimivaa kansainvälistä standardointia yleiskattavalle sertifikaatille ei ole. Standardoinnin luominen olisi vaikeaa jo kulttuurierojen vuoksi. Matkailuyrityksen onkin syytä huolellisesti itse määritellä omat toimintonsa”, hän toteaa.

Salmelan mukaan viime kädessä vastuu matkailun valinnoista kaatuukin omatoimimatkustajan harteille eikä kuluttajalla ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä päätöksensä tarjolla olevan tiedon perusteella.

Kilpikonna mittalaiteessa ihmisen kädessä.
Ekomatkaajien matkoilla muun muassa suojellaan merikilpikonnia Costa Ricassa. (Kuva: Ekomatkaajat)

Salmelan mielestä ekomatkailun ei pitäisi olla vain yksittäisten matkailuyritysten erityispiirre.

”Mielestäni ei ole aiheellista brändätä vain tiettyjen matkanjärjestäjien matkoja ekologisiksi ja tehdä ekologisuudesta eksklusiivista. Mieluummin tulisi pyrkiä siihen, että kaikki matkailu olisi mahdollisimman ekologista”, hän sanoo.

Ekomatkaajien kaltaisessa vapaaehtoistyössä ulkomailla on hänen mukaansa paljon hyviä asioita. Parhaimmillaan matkailijoiden tuoma työpanos ja raha auttavat eläinten lisäksi paikallisia järjestöjä ja paikallisyhteisöjä. Ympäristökasvatus ja kulttuurivaihto ovat matkan hienot bonukset. Toki ihanteellista olisi, jos kohteessa oltaisiin pidempi aika kuin vain viikko tai pari ja että matkat suuntautuisivat lähemmäs.

Salmela myös muistuttaa, ettei kaikki luontomatkailu ole lähtökohtaisesti ekologista.

”Kansallispuistojen suosio on kasvussa, ja on ymmärrettävää, että luontomatkaajat haluavat hienoille, kokemisen arvoisille alueille esimerkiksi Lapissa. Tämä kuitenkin lisää herkkien, pohjoisten alueiden kuormitusta.  Metsähallituksen mukaan kansallispuistoissa tarvitaan lisäresursseja, kuten huoltohenkilöstöä, oppaita ja opasteita. Monissa maissa vierailut kansallispuistoissa ovat maksullisia, jotta saadaan varoja puistojen ylläpitoon.”

Ekologista lähimatkailua

Täytyykö vapaaehtoistyömatkalle lähteä välttämättä kauas? Eikö hyvää voisi tehdä lähempänäkin ja kiinnostavia kohteita löytyä jopa kotimaastakin? Näin puututtaisiin myös lentomatkailun aiheuttamiin haittoihin.

Tarja Salmelan mukaan Suomessa vapaaehtoistyömatkailua on vähänlaisesti tai sen markkinoinnissa ei ole vielä onnistuttu. Yksi esimerkki on eläinsuojelukeskus Tuulispää. Se on maatila- ja tuotantoeläimille tarkoitettu turvakoti, jossa vapaaehtoiset viipyvät minimissään pari viikkoa kerrallaan.

Metsähallituksen järjestämille suosituille paimenviikoille on enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa. Arpaonnen suosimat paimenet saavat vuokrata tilan tai tuvan viikoksi ja huolehtia laiduntavista lampaista, lehmistä tai hevosista.  

Ekomatkailijoiden Maria Ojajärvi kertoo etsivänsä aktiivisesti uusia kohteita kotimaasta ja muualta Euroopasta. Itä-Euroopassa, esimerkiksi Puolassa, olisi kiinnostavia kohteita, mutta harmillisesti kohteiden työntekijöillä ei ole riittävää englannin kielen taitoa tulijoiden opastamiseen.

”Eläinten auttaminen on asiakkaillemme elämys. Kotiin lähtiessään moni miettii, milloin voisi palata takaisin. Olisi upeaa, jos vastaavia kohteita löytyisi jatkossa lähempääkin”, hän toivoo.

Ympäristö turismiympäristöbiodiversiteettieläimetilmastonmuutos

Kommentit

Lähettänyt Santeri Junttila (ei varmistettu) 12.6.2020 - 22:23

Minä haluaisin juuri semmoiseen paikkaan Puolassa tai muualla Euroopassa, jonka "työntekijöillä ei ole riittävää englannin kielen taitoa tulijoiden opastamiseen". Sehän juuri olisi hienoa, että pääsisi paikallista kieltä oppimaan ja käyttämään.

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.